Apteekki.fi syöte

Päivittäisestä proteiinin saannista noin puolet olisi hyvä tulla kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista ja pähkinöistä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tämä pienentäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tiedot perustuvat 200 000 yhdysvaltalaismiehen ja -naisen 30-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 16 000 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Ruokavaliosta kyseltiin neljän vuoden välein.

Tutkijoiden tavoite oli selvittää, kuinka suuri osuus päivittäisestä proteiinin saannista olisi hyvä olla kasviperäistä ja kuinka paljon eläinkunnasta.

Analyysin perusteella sydän- ja verisuonitautien ja sepelvaltimotaudin riski oli pienin osallistujilla, joiden proteiinin saannista noin puolet oli kasviperäistä. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka saivat proteiininsa melkein pelkästään lihasta.

Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on todettu hyväksi sydänterveydelle monissa tutkimuksissa tätä ennenkin.

Punaisen lihan ja varsinkin teollisesti prosessoidun makkaran ja leikkeleiden runsas syöminen voi altistaa sydän- ja verisuonitautien lisäksi mm. diabetekselle. Osittain yhteydet selittynevät itse lihalla ja sen sisältämällä rasvalla, mutta monissa lihatuotteissa on myös paljon suolaa, mikä lisää terveysriskejä. Myös ruoan valmistustavalla on väliä.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmin vain keski-iässä sattuneet murtumat on yhdistetty myöhempien luunmurtumien riskiin.

Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisiässä luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka olivat säästyneet aikaisemmilta luunmurtumilta.

Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuotta. Noin neljännes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisiässä.

Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, luunmurtumariskin arvioinnissa kannattaisi huomioida kaikki aikuisiässä sattuneet murtumat eikä vain myöhemmällä iällä sattuneet.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, tuore tutkimus osoittaa.

Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 73 000 aikuisen kahdeksanvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat käyttivät aktiivisuusrannekkeita viikon ajan.

Aktiivisuusrannekkeiden avulla tutkijat pystyivät selvittämään osallistujien nukkumaanmeno- ja heräämisajat.

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi liittyi noin kolmanneksen suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden vuorokausirytmi oli hyvin säännöllinen.

Yhteydet näkyivät riippumatta siitä, miten pitkiä yöunia osallistujat nukkuivat.

Tulokset viittaavat epäsäännöllisen vuorokausirytmin ja tyypin 2 diabeteksen yhteyteen, mutta myös monet muut elintapaseikat voivat selittää tuloksia. Havainnot olisikin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Elämänsä aikana paljon opioidilääkityksiä saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todennäköisemmin. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys nähdään potilailla, jotka ovat elämänsä aikana saaneet yhteensä vähintään 2 700 mg morfiinia vastaavan määrän opioideja.

Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Myös dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet epäselviä.

Tutkimuksessa käytettiin Tanskan kansallisia terveysrekistereitä, joista kerättiin tiedot lähes 1,9 miljoonasta aikuisesta. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka eivät sairastaneet dementiaa tai syöpää yli 20-vuotisen seurannan alkaessa. Myös opioidiriippuvaiset ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rajattiin pois analyysista.

Tulosten perusteella paljon opioideja elämänsä aikana saaneet sairastuivat dementiaan jonkin verran muita todennäköisemmin. Myös mietoja opioideja pitkään käyttäneet olivat suurentuneessa dementiavaarassa. Analyysista suljettiin pois syöpäkipuihin opioideja saaneet.

Osittain opioidien ja dementian yhteys johtui kroonisista kivuista, joiden hoitamiseen opioideja käytettiin, mutta ne eivät selittäneet kaikkea. Onkin mahdollista, että opioidien pitkäaikainen käyttö itsessään altistaa muistisairauksille, mutta tämän varmistaminen vaatii lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Kohonnutta verenpainetta voisi hoitaa heti alusta saakka kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmällä, tuore tutkimus osoittaa. Pienet annokset eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä on havaittu tehokkaaksi aiemmissakin tutkimuksissa.

Tutkimukseen osallistui 295 keskimäärin 51-vuotiasta verenpainepotilasta. Potilaiden verenpaine oli kotimittauksissa keskimäärin 139/86 mmHg ja heitä oli hoidettu korkeintaan yhdellä verenpainelääkkeellä.

Osana tutkimusta kaikki osallistujat lopettivat lääkityksensä, minkä jälkeen he saivat päivittäin joko kolmen lääkkeen pieniannoksista yhdistelmää, samaa yhdistelmää suuremmilla annoksilla tai lumevalmistetta. Yhdistelmälääkkeissä oli angiotensiinireseptorin salpaajiin kuuluvaa telmisartaania, kalsiuminestäjiin lukeutuvaa amlodipiinia ja diureetteihin kuuluvaa indapamidia.

Verrattuna lumevalmisteeseen yhdistelmälääkitykselle satunnaistettujen systolinen verenpaine oli kotimittauksissa 7–8 mmHg alhaisempi neljän viikon hoidon jälkeen. Sama havaittiin myös lääkärin mittaamissa verenpainelukemissa.

Tulokset vahvistavat näyttöä pieniannoksisen yhdistelmälääkityksen hyödyistä ja osoittavat sen tehokkaaksi ja turvalliseksi ensimmäisenä verenpaineen hoitona silloinkin, kun potilaan verenpaine ei ole vielä huomattavan korkea.

Hoitosuositukset kannustavat nykyään aloittamaan lääkehoidon usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen hoito ei useinkaan tuota toivottuja tuloksia. Yhdistelmähoitoja käytetään varsinkin, kun potilaan verenpaine on hyvin korkea tai potilas on muuten suuressa sydän- ja verisuonioireiden vaarassa.

Aikuisista suomalaisista noin 2 miljoonan verenpaine on koholla ja noin miljoona suomalaisaikuista on verenpainelääkityksellä. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.

Ahdistuneisuus voi tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan. Jos ahdistuneisuus hellittää ja saadaan hoidettua, dementiariski myös pienentyy, tulokset osoittavat.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja niiden perusteella krooninen ahdistuneisuus, mutta myös uudet sairastumiset liittyivät noin kolminkertaiseen riskiin sairastua dementiaan kymmenvuotisen seurannan aikana. Yhteys oli voimakas etenkin alle 70-vuotiailla.

Ahdistuneisuuteen liittyvä sairastumisriski katosi, jos potilaan ahdistus hellitti seurannan aikana, minkä jälkeen sairastumisriski oli muiden samanikäisten tasolla.

Tulokset vahvistavat näyttöä ahdistuneisuuden ja dementian yhteyksistä. Ne viittaavat myös siihen, että oikea-aikainen ahdistuneisuuden hoitaminen voi ehkäistä dementian ja muiden muistisairauksien kehittymistä.

Tutkimukseen osallistui 2 100 keskimäärin 76-vuotiasta, joista 64 sai dementiadiagnoosin keskimäärin kymmenvuotisen seurannan aikana.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että opioidilääkelaastareiden altistuminen ulkoiselle lämmölle voi lisätä ihon kautta annosteltavan lääkeaineen pitoisuutta veressä, ja tämä voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytykseen.

Opioideja sisältäviä lääkelaastareita ei tule altistaa esimerkiksi saunalle, lämpötyynyille tai kuumille kylvyille, sillä tämä saattaa lisätä lääkkeen tarpeettoman voimakasta imeytymistä elimistöön. Opioidia sisältävä lääkelaastari tulee ottaa pois ennen saunomista.

Fimean tietoon on tullut Suomesta viisi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunutta tapausta, jossa fentanyyliä sisältävä opioidilaastari on saunomisen yhteydessä aiheuttanut kuoleman fentanyylimyrkytykseen.

Opioidia, kuten fentanyyliä tai buprenorfiinia sisältävien lääkelaastarien kiinnityskohtaa ei saa altistaa ulkoiselle lämmönlähteelle, kuten saunomiselle, lämpötyynylle tai huovalle, lämmitettävälle vesisängylle, lämpölampulle, auringonotolle, kuumavesipullolle, pitkäkestoisille kuumille kylvyille eikä kuumalle porealtaalle. Myös korkea kuume saattaa lisätä lääkkeen imeytymistä, ja siksi korkean kuumeen hyvä hoito on aiheellista.

Myös muiden lääkelaastarien kohdalla suosittellaan tarkistamaan ohjeistus saunomiseen ja muihin ulkoisiin lämmönlähteisiin liittyen pakkausselosteesta. Seloste löytyy jokaisesta lääkepakkauksesta ja lisäksi se on tarkistettavissa myös Fimean lääkehaussa.

Omaan lääkitykseen liittyvien kysymysten kanssa tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitoyksikköön. Neuvoa voi myös kysyä apteekista.

Kuorsaaminen ei tuoreen tutkimuksen mukaan heikennä nuorten muistia ja muita ajatustoimintoja, mutta osalla se voi liittyä muun muassa käytöksen ja tunteiden hallinnan vaikeuksiin.

Tutkimukseen osallistui 12 000 keskimäärin 10-vuotiasta, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Osallistujien kuorsaamista, kognitiota ja oireilua selviteltiin neljästi seurannan aikana.

Tutkimuksen alkaessa 7 prosenttia lapsista kuorsasi, mutta heidän osuutensa putosi 3 prosenttiin viidessä vuodessa.

Kuorsaaminen ei liittynyt heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä missään vaiheessa seurantaa. Kuorsaajilla oli kuitenkin muita todennäköisemmin tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia, tulokset osoittivat. Oireilua oli etenkin lihavilla nuorilla.

Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Säännöllisesti kuorsaavien lasten aivoissa on nähty muun muassa muutoksia, jotka voivat liittyä keskittymisen, käytöksen ja oppimisen ongelmiin. Kuorsaamisen hoitaminen esimerkiksi nielu- ja kitarisojen poistoleikkauksella saattaisi korjata tilanteen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Virtsarakon syöpä näyttäisi kehittyvän harvemmin ihmisille, joiden ruokavaliossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi appelsiini, omena, banaani ja parsa liittyvät pienempään sairastumisriskiin.

Tiedot käyvät European Journal of Nutrition -lehden julkaisemasta meta-analyysitutkimuksesta, jossa analysoitiin yhdentoista tutkimuksen ja yhteensä 5 600 rakkosyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tietoja.

Tulosten perusteella eniten hedelmiä ja vihanneksia ruokavaliostaan saavat sairastuivat virtsarakkosyöpään noin 20 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten nauttivat.

Yhteydet koskivat sitrushedelmiä, siemenhedelmiä ja trooppisia hedelmiä, joita ovat esimerkiksi appelsiini, greippi, mandariini, omena, päärynä ja banaani. Vihanneksista esiin nousivat versovihannekset, joita ovat esimerkiksi parsa, latva-artisokka ja bambunversot.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 400 uutta virtsarakon syöpää. Potilaista 75 prosenttia on miehiä. Virtsarakon syövän tärkein riskitekijä on tupakointi ja yleisin oire verivirtsaisuus.

Täysjyväviljojen lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista, tuore tutkimus osoittaa. Täysjyväviljojen terveyshyödyt on tiedetty pitkään, mutta kiinalaistutkijoiden tulokset lisäävät näyttöä entisestään.

Tulokset julkaistiin European Journal of Nutritionissa ja niiden perusteella paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin. Tämä havaittiin seitsemän vuoden seurannassa.

Yhteydet nähtiin osallistujilla, jotka söivät paljon täysjyvävehnää, -maissia tai -hirssiä. Suotuisat vaikutukset koskivat kaikenikäisiä, mutta olivat suurimmat iäkkäillä ja ylipainoisilla.

Täysjyväviljatuotteiden käyttö on aiemmin yhdistetty muun muassa pienempään sydän- ja verisuonisairauksien, paksu- ja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. On myös osoitettu, että äidin raskausajan liikunta vahvistaa vastasyntyneen lapsen keuhkojen toimintaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen riski sairastua astmaan voi lähes puolittua muihin lapsiin verrattuna, jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. 

Äidin liikunta ja lapsen astmariski ovat yhteydessä moniin samoihin terveys-, elintapa- ja ympäristötekijöihin, kuten äidin painoon, stressiin ja sairasteluun, koko perheen liikuntatottumuksiin, ravitsemukseen ja esimerkiksi koiran omistamiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa huomioitiin näiden ja useiden muiden samankaltaisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tuloksiin, mutta ne eivät selittäneet äidin raskaudenaikaisen liikunnan suojaavaa yhteyttä lapsen astmariskiin.

- Havaintomme viittaa vahvasti siihen, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla olisi itsenäinen myönteinen vaikutus sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, kertoo väitöskirjatutkija Emma-Reetta Musakka.

Äidin harrastaman liikunnan tiedetään vaikuttavan myös sikiön aktiivisuuteen ja hengitysliikkeisiin, jotka tukevat keuhkojen kehittymistä.

- Vielä emme tiedä, miksi äidin liikunta näkyi lapsen pienempänä astmariskinä. Yksi mahdollisuus on, että se tukee sikiön keuhkojen kypsymistä, Musakka jatkaa.

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa. Osa astmatapauksista voidaan ehkäistä.

- Isän ja äidin tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti tehokas tapa pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Siksi on huomionarvoista, että äidin kohtalaisen raskaudenaikaisen liikunnan merkitys näyttäisi olevan samaa mittaluokkaa, havainnollistaa tutkimusta johtanut dosentti Pirkka Kirjavainen.

Tutkimustulokset eivät viitanneet siihen, että viikoittaisen liikuntamäärän lisäys kolmesta kerrasta suuremmaksi olisi ollut yhteydessä vieläkin pienempään astmariskiin. Raskausajan liikunnan määrän ja rasittavuuden merkityksestä astman ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskaana oleville naisille noin 2,5 tuntia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa viikossa.

- Tulokset ovat erittäin lupaavia astman ehkäisyn kannalta. On ilo huomata, että jo kohtuullisilla liikuntamäärillä äiti voi vaikuttaa merkittävästi paitsi omaan, myös lapsensa terveyteen, Kirjavainen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston (UEF), Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) äiti-lapsiparia raskausajalta lapsen seitsemänteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa MED-tiedejulkaisussa.

Monet hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa.

Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta.

Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on parhaillaan käynnissä.

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki 65-vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat, varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset, sekä sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

Lisäksi influenssarokotetta tarjotaan maksutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon, sekä vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa. Lokakuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä.

Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä vuodenvaihteen jälkeen, helmi-maaliskuussa. Koronapandemian jälkeen influenssakaudet ovat tosin alkaneet jonkin verran aiemmin ja epidemiahuippu on ajoittunut jo vuodenvaihteeseen.

Vuoteen 2050 mennessä yli 39 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, tuore tutkimus osoittaa. Nykyisellään antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot tappavat noin miljoona ihmistä vuosittain.

Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus perustuu vuosien 1990–2021 tietoihin 204 maasta.

Tarkasteltuna aikana alle 5-vuotiaiden lääkeresistentit infektiot vähenivät 50 prosenttia, mutta yli 70-vuotiailla nähtiin 80 prosentin lisäys.

Eniten yleistyivät Staphylococcus aureuksen aiheuttamat infektiokuolemat. Niissä tapahtui jopa 90 prosentin lisäys vuosina 1990–2021. Myös karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat yleistyivät voimakkaasti.

Aineistonsa perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin nykyään. Lisäksi vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin. Jos ennuste pitää paikkansa, kuolleisuus tulee olemaan suurinta eteläisessä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

Runsaasti flavonoideja ruokavaliostaan saavat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin, brittitutkimus osoittaa. Varsinkin tee, marjat ja kohtuullinen määrä viiniä liittyivät pienempään sairastumisriskiin tässä aineistossa.

Tutkimukseen osallistui yli 120 000 keskimäärin 56-vuotiasta brittiä, joita seurattiin yhdeksän vuoden ajan.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot seurannan aikana todetuista dementioista osallistujien ruokavaliotietoihin, he havaitsivat eniten flavonoideja ruokavaliostaan saavien sairastuneen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa oli vähiten flavonoideja.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos osallistujan dementiariski oli suurentunut geneettisen alttiuden vuoksi. Myös masennusoireita ja korkeaa verenpainetta potevat näyttivät saavan suuremman hyödyn flavonoideista.

Yksittäisistä flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienentyneeseen dementiariskiin. Tähän riitti esimerkiksi viisi kupillista teetä päivässä sekä lasillinen viiniä tai kourallinen marjoja.

Brittien tulokset tukevat näyttöä flavonoidien terveyshyödyistä, mutta myös ruokavalion muut piirteet ovat voineet vaikuttaa osallistujien sairastumisriskeihin. Flavonoideja on paljon kasvis- ja hedelmäpainotteisessa ruokavaliossa, joka on monella muullakin tapaa hyväksi terveydelle ja pienentää lukuisten sairauksien vaaraa. Aineiston luonteen vuoksi on myös mahdollista, että osa potilaista oli muuttanut ruokavaliotaan dementiaan sairastuttuaan, mikä myös on huomioitava tuloksia tulkittaessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa UK Biobank -aineistoa.

Päivittäin kolmisen kuppia kahvia tai teetä nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitautien kasautumiselta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä, ja niiden perusteella kolme kupillista kahvia tai teetä päivittäin juovat säästyivät useamman sairauden kasautumiselta 40–50 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juoneet teetä tai kahvia tai joiden kofeiinin saanti oli alle 100 mg päivässä.

Sairauksien kasautumisella tarkoitettiin vähintään kahden sairauden yhtäaikaista potemista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja tyypin 2 diabetesta.

Kahvi, tee ja kofeiini on yhdistetty pienempiin sydänriskeihin aiemminkin, mutta sairauksien kasautumisen ja kofeiinin yhteyksiä on tutkittu vähemmän. Niiden lisäksi kuitenkin moni muukin seikka voi vaikuttaa tuloksiin, joten havaintoja on syytä tulkita varoen. Maltillinen kofeiinin päivittäinen käyttö on tutkimusten mukaan turvallista.

Tutkimuksessa käytettiin UK Biobank -aineistoa, joka koostuu yli puolen miljoonan 37–73-vuotiaan terveystiedoista. Kofeiinia koskevaan analyysiin kerättiin tietoja 170 000 ja kahvia ja teetä koskevaan 190 000 henkilöstä. Osallistujat eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta tutkimuksen alkaessa.