Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 26 min sitten

Pitkä parisuhde pienentää dementiariskiä

Pe, 03/02/2023 - 12:06

Vuosikymmeniä kestävä avioliitto saattaa norjalaistutkimuksen perusteella suojata dementialta. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä, mutta vastaavaa on havaittu tutkimuksissa aiemminkin.

Norjalaisten tutkimuksessa yhteys havaittiin seuraamalla 8 700 miestä ja naista 44-vuotiaasta 68-vuotiaaksi. Yli 70-vuotiaana heistä 12 prosenttia sairastui dementiaan ja 35 prosenttia kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään.

Tulosten perusteella riski sairastua dementiaan tai sitä lievempään muistisairauteen oli pienin osallistujilla, jotka olivat olleet naimisissa koko tarkastelujakson. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka olivat naimattomia koko seurannan ajan tai olivat eronneet sen aikana.

Jos kaikki osallistujat olisivat olleet naimisissa koko seurannan ajan ja olisivat muutenkin samanlaisia, noin 6 prosenttia dementioista olisi estynyt, tutkijat arvioivat.

Aiemmissa tutkimuksissa pitkän parisuhteen terveyshyötyjä on selitetty terveellisillä elämäntavoilla, mutta norjalaisten tulokset pysyivät samoina senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin tupakointi, lihavuus, verenpaine, sosiaaliset suhteet sekä monia muita dementian riskiin vaikuttavia seikkoja. Osa tuloksista tosin selittyi jälkeläisillä, tutkijat havaitsivat. Naimattomien sairastumisriski oli selvästi pienempi, jos he olivat saaneet lapsia jossain vaiheessa elämäänsä.

Havainnot vahvistavat näyttöä pitkiin parisuhteisiin liittyvistä terveyshyödyistä ja osoittavat niiden olevan ainakin osittain riippumattomia elämäntavoista. Ilmiön taustalla olevat mekanismit ovat kuitenkin vielä selvittämättä.

Tutkimus julkaistiin Journal of Aging and Health -lehdessä.

Puisto- ja metsäretket edistävät kaupunkilaisten terveyttä

Ke, 01/02/2023 - 15:26

Puistot ja viheralueet on yhdistetty kaupunkilaisten terveyteen useissa tutkimuksissa, mutta tuoreiden suomalaistulosten perusteella hyödyt saadakseen puistoissa ja metsissä pitää myös käyskennellä, pelkkä niiden lähellä asuminen ei auta.

Tulokset perustuvat vuosina 2015–2016 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehtyyn kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin myös osallistujien asuinalueiden vehreyttä ja vesistöjen määrää kilometrin säteellä kodista. Tutkimukseen osallistui 7 300 yli 25-vuotiasta.

Osallistujien terveys pääteltiin siitä, kuinka moni heistä käytti mielenterveys-, verenpaine- tai astmalääkityksiä.

Viheralueiden tai vesistöjen läheisyys tai niiden näkyminen ikkunasta eivät liittyneet lääkitysten todennäköisyyteen, tulokset osoittivat. Lääkitykset olivat sen sijaan noin 25–30 prosenttia harvinaisempia osallistujilla, jotka säännöllisesti kävivät ja oleskelivat puistoissa, metsissä tai muilla viheralueilla.

Osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei vaikuttanut yhteyksiin, mutta osa tuloksista saattoi selittyä painoindeksillä. Puistoja käyttävät olivat jonkin verran muita osallistujia hoikempia, tutkijat havaitsivat.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat puistoja ja muuta kaupunkiluontoa hyödyntävien välttyvän lääkitystä vaativilta mielenterveysongelmilta, korkealta verenpaineelta ja astmalta muita kaupunkilaisia todennäköisemmin. On kuitenkin myös mahdollista, että terveemmät yksilöt vain liikkuvat enemmän puistoissa ja metsissä.

Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.

Syövästä toipuneet luunmurtumavaarassa

Ke, 25/01/2023 - 13:10

Syöpään sairastuneet, mutta siitä selvinneet, ovat suurentuneessa luunmurtumien vaarassa, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Varsinkin lonkan ja nikamien murtumat ovat heillä yleisempiä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology -lehdessä, ja siihen osallistui 92 000 keskimäärin 69-vuotiasta, joista 14 000 sairastui syöpään vuosina 1999–2017.

Pitkälle edenneeseen syöpään 1–5 vuoden sisällä sairastuneiden riski saada luunmurtuma oli kaksi kertaa suurempi kuin samanikäisten, jotka eivät olleet sairastaneet syöpää, tulokset osoittivat.

Riskit koskivat etenkin nikamien ja lonkan murtumia ja olivat voimakkaimpia potilailla, jotka olivat saaneet kemoterapiaa.

Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta todennäköisesti kiihtynyt osteoporoosi eli luukato, lihasmassan vähyys, huono tasapaino ja kävelyn vaikeutuminen selittävät syövästä selvinneiden murtumariskiä.

Tupakointi suurensi ja fyysinen aktiivisuus todennäköisesti pienensi sairastumisriskiä, tutkijat havaitsivat. Onkin mahdollista, että syövästä selvinneiden iäkkäiden potilaiden luunmurtumat vähenisivät, jos heistä useampi liikkuisi aktiivisesti ja lopettaisi tupakoinnin.

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä, mutta heistä kaksi kolmannesta paranee. Syöpädiagnoosin saa vuosittain noin 30 000 suomalaista.

Verinäyte voi paljastaa Alzheimerin taudin

To, 19/01/2023 - 09:31

Tutkijat ovat tunnistaneet merkkiaineproteiinin, jonka avulla Alzheimerin taudin toteaminen saattaa onnistua jopa kymmenen vuotta ennen kuin ensimmäiset sairauden oireet ilmaantuvat. Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, havainnot voivat aikaistaa Alzheimerin taudin diagnosointia merkittävästi.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Brain-lehdessä, ja niiden perusteella Alzheimerin tautiin sairastuvien verinäytteistä voidaan havaita useita merkkiaineita, joiden pitoisuuksien suurentuminen ennakoi sairastumista.

Näistä varhaisin on GFAP-proteiini, jonka pitoisuus suurenee jo noin kymmenen vuotta ennen kuin Alzheimerin taudin ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Myös pTau181-proteiinin ja neurofilamentin kevytketjun (NfL) pitoisuudet suurentuvat ennen sairastumista, mutta tämä tapahtuu lähempänä oireiden alkua. pTau181 on tunnettu Alzheimerin taudin merkkiaine ja Nfl kertoo aivosolujen vahingoittumisesta.

Tutkijat uskovat, että GFAP-proteiini liittyy aivojen immuunisolujen aktivoitumiseen, mikä tapahtuu ennen Alzheimerin tautiin kuuluvaa tau-proteiinien kertymistä ja vaurioita. Jos suuremmat lisätutkimukset vahvistavat havainnot, GFAP voi tulevaisuudessa mahdollistaa Alzheimerin taudin varhaisen toteamisen ja ehkä jopa hoitamisen ennen oireiden alkamista.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea perhettä, joissa esiintyy harvinaista perinnöllistä Alzheimerin taudin muotoa, jonka kantajista noin puolet sairastuu Alzheimerin tautiin. Osallistujista 33:lla oli sairastumiselle altistava geenimutaatio ja heitä verrattiin 42 sukulaiseen, joilla mutaatiota ei ollut.

Antibioottikuureilla yhteys tulehduksellisiin suolistosairauksiin

Ti, 17/01/2023 - 15:22

Etenkin toistuvat antibioottikuurit saattavat suurentaa riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen. Vielä on tosin epäselvää, liittyykö riski antibiootteihin vai sairauksiin, joita niillä hoidetaan.

Tiedot perustuvat tanskalaistutkimukseen, jossa käytettiin yli 6 miljoonan yli 10-vuotiaan tanskalaisen rekisteritietoja. Osallistujista 90 prosenttia oli saanut vähintään yhden antibioottikuurin vuosina 2000–2018. Seurannan aikana 36 000 osallistujaa sairastui haavaiseen paksusuolitulehdukseen ja 17 000 Crohnin tautiin.

Antibiootteja saaneet sairastuivat tulehduksellisiin suolistosairauksiin todennäköisemmin kuin osallistujat, joita ei ollut hoidettu antibiooteilla, ja tämä havaittiin riippumatta potilaan iästä. Riskit kuitenkin suurenivat iän myötä.

Antibioottikuuri liittyi 28 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin 10–40-vuotiailla ja 48 prosenttia suurempaan riskiin yli 40-vuotiailla. Sairastumisriski myös suureni tasaisesti mitä useampia antibioottikuureja potilas oli saanut. Suurimmassa sairastumisvaarassa olivat yli viisi antibioottilääkitystä saaneet.

Selkein yhteys havaittiin, kun potilasta oli hoidettu antibiooteilla, joita usein käytetään suoliston tulehdusten hoidossa.

Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vihjaavat etenkin useita antibioottikuureja saavien sairastuvan tulehduksellisiin suolistosairauksiin muita todennäköisemmin.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että antibiootit sekoittavat suoliston bakteerikantoja ja sitä kautta edesauttavat suolistosairauksien syntyä, mutta tästä aineistosta ei voi päätellä johtuuko riski antibiooteista, sairauksista, joilla niitä hoidetaan vai jostain muusta vielä tuntemattomasta seikasta.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Gut-lehdessä.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet varsinkin länsimaissa viimeisimpien vuosikymmenten aikana ja nykyään lähes 7 miljoonaa ihmistä potee niitä. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus ovat keskeisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet.

Crohnin tauti on pitkäaikainen ja helposti uusiutuva sairaus, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia tai ummetusta, laihtumista ja kuumeilua. Siihen sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista.

Haavainen paksusuolitulehdus eli haavainen koliitti on tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, johon liittyvät suolen haavaumat ja tulehdukset aiheuttavat verenvuotoa ja kipuilua.

Stressi voi aiheuttaa aivoverenkierron häiriöitä

Pe, 13/01/2023 - 10:46

Työstressi ja stressaavat tilanteet kotona voivat tuoreen tutkimuksen perusteella suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön. Myös taloudelliset vaikeudet ja esimerkiksi avioero saattavat laukaista aivoverenkiertohäiriön.

Tulosten perusteella pahaa työstressiä potevat sairastuivat aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, joilla ei ollut työstressiä edeltävän vuoden aikana. Riskit olivat kuitenkin pienempiä, jos työntekijä koki tilanteen olevan hänen hallinnassaan.

Vaikeaa stressiä kotonaan kokevat sairastuivat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden koti oli stressitön. Sairastumisriski oli tässäkin analyysissa pienempi, jos henkilö koki voivansa vaikuttaa tilanteeseen.

Akuutti stressi voi laukaista aivoverenkiertohäiriön henkilöllä, joka on sille altis, mutta pitkäkestoinen stressi voi myös aiheuttaa ateroskleroosia ja verisuonimuutoksia, jotka altistavat aivoverenkiertohäiriöille. Stressaavat elämäntilanteet on yhdistetty myös haitallisiin elämäntapoihin, jotka nekin suurentavat sairastumisriskiä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja siihen osallistui 13 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta ja yhtä monta tervettä keskimäärin 62-vuotiasta miestä ja naista 32 eri maasta ja eri maanosista. Toistuvasta stressistä kärsi 21 prosenttia potilaista ja 14 prosenttia verrokeista.

Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä 1 800 on aivoverenvuotoja, 18 000 aivoinfarkteja ja 5 000 TIA-kohtauksia eli ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä. Sairastumisista noin 80 prosenttia voitaisiin estää. Aivoverenkiertohäiriöille altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja puutteellinen liikunta.

Saunominen saattaa pidentää keski-ikäisen elinikää

Ke, 11/01/2023 - 12:04

Säännöllinen saunominen saattaa vähentää tulehdustiloihin ja tulehduksellisiin sairauksiin liittyvää kuolleisuutta, suomalaisaineistoa hyödyntävä tutkimus osoittaa. Yhteys havaittiin keski-ikäisillä miehillä, jotka saunoivat 3–7 kertaa viikossa.

Tulokset perustuvat 2 600 kuopiolaismiehen 28-vuotiseen seurantaan, jonka alkaessa miehet olivat 42–61-vuotiaita. Seurannan aikana heistä 1 600 menehtyi.

Tulosten perusteella riski menehtyä seurannan aikana oli suurentunut miehillä, joiden veren hs-CRP-pitoisuus oli suuri. hs-CRP eli herkkä C-reaktiivinen proteiini on merkkiaine, jonka suuri pitoisuus liittyy tulehdustiloihin ja moniin kroonisiin sairauksiin.

Kun analyysissa huomioitiin saunominen, suureen hs-CRP-pitoisuuteen liitetyt riskit havaittiin kuitenkin vain miehillä, jotka saunoivat korkeintaan kahdesti viikossa. Kolmesti tai useammin viikossa saunovien kuolleisuus ei toisin sanoen suurentunut seurannan aikana, vaikka heidän hs-CRP-pitoisuutensa olisi ollut suuri.

Saunomisen terveyshyödyistä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta saunomisen ja hs-CRP:n yhteisvaikutuksia kuolleisuuteen ei tiettävästi ole tutkittu tätä ennen. Tämän vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Aiempien tutkimusten perusteella saunominen voi muun muassa alentaa verenpainetta ja parantaa verisuonten ja valtimoiden toimintaa.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä.

Alle 40-vuotiaiden tyypin 2 diabetes yleistynyt

Ti, 10/01/2023 - 10:11

Tyypin 2 diabetesta pidettiin pitkään aikuisiän sairautena, mutta viime vuosina se on yleistynyt myös lapsilla ja nuorilla. Tuoreen yli 200 maata kattavan selvityksen perusteella muutos on ollut huomattava edeltävien 30 vuoden aikana ja johtuu pitkälti lihavuuden yleistymisestä.

Tulosten perusteella vuonna 1990 sadasta tuhannesta alle 40-vuotiaasta keskimäärin 117 sairastui tyypin 2 diabetekseen, mutta vuonna 2019 luku oli jo 183. Lihavuus oli merkittävin riskitekijä kaikissa maissa.

Globaalisti myös riski menehtyä tyypin 2 diabetekseen suureni jonkin verran, mutta muutos oli merkittävämpi köyhissä maissa. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus suureni eniten keskituloisissa maissa.

Noin 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Laihduttamisen lisäksi diabetesta ehkäisevät muun muassa terveellinen ruokavalio ja liikunnan lisääminen.

Univaikeuksilla yhteys verenpaineeseen

To, 05/01/2023 - 10:29

Tuoreen tutkimuksen mukaan univaikeudet, lyhyet yöunet ja päiväväsymys voivat liittyä suurentuneeseen korkean verenpaineen riskiin.

Tulosten perusteella kohonnut verenpaine oli 53 prosenttia todennäköisempää osallistujilla, jotka kertoivat univaikeuksista, 25 prosenttia todennäköisempää alle 7-tuntisia yöunia nukkuvilla ja 17 prosenttia todennäköisempää päiväväsymyksestä kärsivillä. Vertailukohtana olivat 7–9 tuntia yössä nukkuvat, joilla ei ollut uniongelmia. Myös kuorsaaminen ja uniapneaoireet liittyivät kohonneen verenpaineen todennäköisyyteen.

Kun kaikkia uniongelmia tarkasteltiin yhdessä, huonosti nukkuvien ja univaikeuksista kärsivien verenpaine oli koholla yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muiden osallistujien.

Unen ja verenpaineen yhteyksistä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta nyt julkaistuista tuloksista ei voi päätellä kumpi tuli ensin, univaikeudet vai verenpaineen kohoaminen. Onkin yhtä lailla mahdollista, että univaikeuksien korjaaminen laskee verenpainetta ja verenpaineen laskeminen parantaa uniongelmia.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä, ja siinä hyödynnettiin 7 400 keskimäärin 48-vuotiaan yhdysvaltalaisen kyselytutkimusvastauksia. Kolmanneksella osallistujista oli korkea verenpaine.

Kodin kosteusvauriolla yhteys lapsen astmaan

Ke, 04/01/2023 - 09:53

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kodin kosteusvaurio on yhteydessä lapsen pysyvään astmaan. 

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kosteusvauriot ja näkyvä home lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa ovat yhteydessä lisääntyneeseen astmaan sairastumisen riskiin. Nyt julkaistun tutkimus alleviivaa, että kosteusvauriot ovat yhteydessä erityisesti pysyvään astmaan.

Tutkijat kuitenkin painottavat, että astman mahdollisia riskitekijöitä tunnetaan kymmeniä, eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä. Kosteusvaurioista aiheutuvaa astmariskiä on mahdollista välttää, kun huolehtii rakennusten ja sisäympäristöjen kunnosta.

- Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty kosteusvaurioiden yhteyttä astman eri alatyyppeihin. Astmalla on monia alatyyppejä, joilla on osin erilaiset riskitekijät. Näiden riskitekijöiden ymmärtäminen on oleellista astman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen.

Liikunta ja uni auttavat välttämään dementiaa

Ma, 02/01/2023 - 15:55

Riski sairastua dementiaan näyttäisi olevan pienempi henkilöillä, jotka nukkuvat ja lepäävät sopivasti ja harrastavat liikuntaa säännöllisesti vapaa-ajallaan.

Molecular Psychiatry -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan dementiariski on pienin henkilöillä, jotka nukkuvat noin seitsentuntisia yöunia. Tätä selvästi lyhemmät tai pitemmät yöunet saattavat liittyä jopa suurentuneeseen sairastumisriskiin.

Runsaasti liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien sairastumisriski oli noin viidenneksen pienempi kuin osallistujien, jotka liikkuivat vähänlaisesti vapaa-ajallaan. Paljon istuvat ja muuten fyysisesti passiiviset sairastuivat puolestaan noin viidenneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat aktiivisempia.

Kun tutkijat tarkastelivat kaikkia muuttujia samanaikaisesti, riski sairastua dementiaan oli noin 40 prosenttia pienempi, jos henkilö nukkui keskimäärin 7 tuntia yössä, harrasti säännöllisesti liikuntaa eikä viettänyt merkittävää osaa päivästä löhöillen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 430 000 britin seurantatietoja. Osallistujat eivät sairastaneet dementiaa yhdeksänvuotisen seurannan alkaessa.

Reseptin toimittaminen alaikäisen huoltajalle helpottuu – tietojen luovutuskielto voidaan kiertää

Ti, 20/12/2022 - 09:30

Alaikäisen reseptit, joissa on tietojen luovutuskielto huoltajille, ovat aiheuttaneet ongelmia reseptien ja lääkkeiden toimittamisessa. Nyt toimittaminen helpottuu.

Jatkossa lääkkeen voi toimittaa, jos lääkettä noutavalla huoltajalla tai muulla puolesta asioijalla on mukanaan alaikäisen hänelle luovuttama potilasohje, reseptin yhteenveto tai Kela-kortti. Lisäksi lääkkeen noutajan tulee tietää, mitä lääkettä hän on noutamassa.

Lääke voidaan toimittaa huoltajalle myös ilman edellä esitettyjä asiakirjoja, jos huoltajuussuhde on varmistettu. Tällöinkin huoltajalta edellytetään tietoa siitä, mitä lääkettä hän on hakemassa.

Apteekkarilla tai apteekinhoitajalla on vastuu tietojen luovutuskieltoon liittyvästä poikkeamasta, ja poikkeama tulee dokumentoida Fimean määräyksen mukaisesti.

Muutos luovutuskiellon sisältävien reseptien toimittamiseen astuu voimaan heti. Muutoksella turvataan alaikäisen lääkehoidon toteutumista.

Tupakointi voi aiheuttaa iensairauksia

To, 15/12/2022 - 12:29

Tuoreen JAMA Network Open -lehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella savukkeita polttavien riski saada iensairaus oli 33 prosenttia suurempi kuin savuttomien. Hampaiden löystymistä heillä oli 35 prosenttia todennäköisemmin ja hampaita oli irronnut 43 prosenttia todennäköisemmin.

Sikaria säännöllisesti polttavilla oli yli kaksi kertaa todennäköisemmin limakalvovaurioita ja vesipiippua polttavilla lähes kaksi kertaa todennäköisemmin iensairauksia kuin savuttomilla.

Sähkötupakkaan liittyvät riskit olivat pienempiä ja rajoittuivat tässä aineistossa suurentuneeseen verenvuodon todennäköisyyteen hampaiden harjaamisen tai hammaslangan käyttämisen jälkeen.

Nuuska ja muut vastaavat tupakkatuotteet eivät liittyneet suun terveyden ongelmiin, mutta tämä voi johtua muun muassa nuuskan vähäisestä käytöstä ja nuuskalaatujen ja -tyyppien suurista eroista. Sähkötupakan ja nuuskan osalta tarvitaankin lisää tutkimuksia, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 10 000–16 000 aikuisen yhdysvaltalaisen terveyskyselyvastauksia vuosilta 2013–2019. Osallistujilla ei ollut suun sairauksia seurannan alkaessa.

Koronarokotus ei todennäköisesti laukaise vyöruusua

Ti, 13/12/2022 - 10:44

Tutkijat selvittivät vyöruusun ja koronarokotusten yhteyttä yli 2 miljoonan koronarokotuksen saaneen rekisteritiedoista. Potilaista 1 500 oli sairastunut vyöruusuun 30 päivän sisällä rokotuksesta.

Tulosten perusteella riski sairastua vyöruusuun oli samaa tasoa koronavirusrokotusta seuraavien 30 päivän aikana kuin 2–3 kuukautta myöhemminkin, mikä viittaa sairastumisten johtuneen jostain muusta kuin koronavirusrokotteesta.

Erillisessä analyysissa tutkijat vertasivat koronavirusrokotuksen saaneita tavallisen influenssarokotuksen ennen koronaepidemiaa saaneisiin. Tässäkään vertailussa ei löytynyt viitteitä suurentuneesta sairastumisriskistä.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta niiden perusteella koronavirusrokotukset eivät suurenna riskiä sairastua vyöruusuun. Tutkijat pitävät mahdollisena, että koronavirusrokotuksen jälkeen potilaita seurataan tarkemmin ja potilaat itse kertovat oireistaan ja sairastumisistaan herkemmin, minkä takia heiltä myös löytyy enemmän vyöruusua. Tämä selittäisi eron aiempiin tutkimuksiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Vyöruusu johtuu vesirokkoviruksesta, joka jää piileksimään selkäytimen läheisiin hermojuuriin vesirokon jälkeen. Se aiheuttaa rakkulaisia ihomuutoksia ja usein voimakasta kipua. Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, mutta se yleistyy iän myötä. Yhden vyöruusun on sairastanut 2 prosenttia 40-vuotiaista, 5 prosenttia 50-vuotiaista ja 10 prosenttia 70-vuotiaista.

Lapsuuden aikaisilla elinolosuhteilla yhteys muistisairauden riskiin

Ma, 12/12/2022 - 09:55

Henkilöillä, jotka ovat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja on kohonnut muistisairauden riski. Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin myös, että asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä. 

- Yllättävää oli se, että yhteys yksinhuoltajaisäperheessä asumisen tai Itä- ja Pohjois-Suomessa asumisen ja muistisairauden välillä ei selittynyt aikuisuuden sosioekonomisella asemalla tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä, sanoo väitöskirjatutkija Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja, toinen vanhempi oli useimmiten kuollut. Lisäksi asumisen ahtaus liittyi todennäköisesti laajemmin huono-osaisuuteen.

- Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että lapsiperheiden huono-osaisuudella voi olla hyvin kauaskantoisia terveysvaikutuksia, Korhonen toteaa.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin 95 381 henkilöä, jotka olivat alle 16-vuotiaita perheessä asuvia lapsia vuonna 1950. Tieto muistisairaudesta poimittiin Kelan, THL:n sekä Tilastokeskuksen rekistereistä otoshenkilöiden ollessa 50–83 -vuotiaita.

Tutkimus on osa Korhosen väitöskirjatutkimusta, jossa tutkitaan sosioekonomisia eroja muistisairauksissa.

Kolesteroli- ja diabeteslääkitykset saattavat ehkäistä silmänpohjan ikärappeumaa

Ke, 07/12/2022 - 12:19

Diabetes- tai kolesterolilääkkeitä käyttävät voivat mahdollisesti säästyä silmänpohjan ikärappeumalta muita todennäköisemmin. Vaikutus ei ole kovin suuri, mutta väestötasolla se saattaa estää monia sairastumisia. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa.

Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 14 aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä lähes 39 000 aikuisen terveystiedoista. Potilaat olivat keskimäärin 62–83-vuotiaita ja silmänpohjan ikärappeumaa sairasti 12–65 prosenttia osallistujista. Pitkälle edennyt silmänpohjan ikärappeuma oli 0,5–36 prosentilla.

Analyysin perusteella kolesterolilääkityksellä olevat sairastuivat seurantojen aikana 15 prosenttia epätodennäköisemmin ja diabeteslääkityksellä olevat 12 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet kyseisiä lääkkeitä. Lääkitykset eivät vaikuttaneet pitkälle edenneen silmänpohjan ikärappeuman todennäköisyyteen.

Lääkitysten lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, ja siksi havaintoja kannattaa tulkita varovaisesti ennen lisätutkimuksia. Silmänpohjan ikärappeumaan ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri.

Arviolta 100 000 suomalaisella on silmänpohjan ikärappeuma. Yleensä potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Ophthalmology -lehdessä.

Uutta näyttöä kasvosuojusten tehosta

Ma, 05/12/2022 - 09:56

Kasvosuojussuositusten hyödyistä on saatu aiemmin vaihtelevia arvioita. Tutkijoiden mukaan tämä voi osaltaan selittyä sillä, että yksittäisissä tutkimuksissa ihmisten käyttäytyminen ei aina noudata tutkimusasetelmaa. Kasvosuojusten käyttö voi esimerkiksi olla arjessa tapauskohtaista ja vaihdella tilanteen mukaan.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kävivät ensin systemaattisesti läpi kaikki vuosina 1981–2022 toteutetut tutkimukset ja arvioivat ne. Lopullinen tutkimusaineisto kattoi 18 aiempaa tutkimusta ja yhteensä lähes 400 000 henkilöä eri puolilta maailmaa.

Kasvosuojussuositus vähensi hengitystieinfektioiden määrää väestössä, aikuisilla ja muihin suojatoimiin kuten käsihygieniaan yhdistettynä.

- Tulokset tukevat kansainvälistä tieteellistä konsensusta kasvosuojusten hyödyistä koronaviruksen ja muiden ilmavälitteisten tautien ehkäisyssä, kertoo tutkija Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.

Tutkimus toteutettiin Helsingin, Missourin, Stanfordin ja Swansean yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä. PLOS ONE –tiedelehdessä julkaistu vertaisarvioitu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Päivittäin hedelmiä ja kasviksia nauttivat pienemmässä masennuksen vaarassa

Ti, 22/11/2022 - 10:41

Joka päivä kasviksia ja hedelmiä syövät saattavat säästyä masennusoireilta muita todennäköisemmin, tuore australialaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Tulosten perusteella noin yksi hedelmä tai 375 grammaa kypsennettyjä kasviksia päivässä nauttivat potivat masennusoireita 20–25 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka söivät korkeintaan yhden hedelmäviipaleen tai 75 grammaa kasviksia päivässä. Tämä havaittiin 15 vuotta kestäneessä seurannassa, jonka aikana ruokavaliosta kysyttiin kahdesti.

Tuloksista ei voi päätellä, mistä ruokavalion ja masennuksen yhteys tarkalleen johtuu, mutta muun muassa hedelmien ja kasvisten sisältämät vitamiinit, antioksidantit ja folaatti saattavat pienentää masennusriskiä. Ruokavalion lisäksi kuitenkin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten ne olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimukseen osallistui 4 200 keskimäärin 28-vuotiasta australialaisnaista. Viisitoistavuotisen seurannan aikana 1 300 osallistujaa kertoi kärsivänsä masennusoireista.

Olkapäiden onnenhetket

Ti, 25/10/2022 - 08:00

Istumatyössä kökötetään usein tunti tunnin perään paikoillaan, mutta myös esimerkiksi parturi-kampaajien, sähköasentajien ja hammaslääkärien työasento panee olkapäät koville, koska työssä joutuu pitämään käsiä koholla. Työpäivän lomaan kannat­taakin aikatauluttaa pari taukoa olkapääjumpalle.

- Hyviä ovat liikkeet, joissa yhdistyy lapojen, olkapäiden ja käsivarsien aktivointi. Myös työasennon vastaliike on aina hyvä taukojumppa, sanoo Selkäliiton puheenjohtaja, terveystieteiden tohtori Marjo Rinne.

Aina taukojumpan ei tarvitse kohdistua täsmäiskuna olkapäihin, koska verenkierron vilkastuttaminen koko kehossa auttaa myös olkapäitä. Portaiden noususta ruokatunnilla on siis hyötyä koko kropalle.

Venyttelyä tärkeämpää on vahvistaa ja vetreyttää olkanivelen ympärillä olevia sekä lapaluuta liikuttavia lihaksia. Esimerkiksi punnerrusliike on hyvä yleisliike myös olkapäille.

Venyttelylläkin on tärkeä roolinsa. Hyviä täsmävenytyksiä ovat esimerkiksi rintalihaksen ja lapaan kiinnittyvien lihasten venytys.

Jos olkapäät ovat jo jumissa, pitää olla varovainen nostaessaan käsiä hartialinjan yläpuolelle. Isoja painoja ei silloin pidä käyttää.

Olkapäiden ongelmat voivat saada alkunsa myös huonosta tekniikasta tietyissä urheilulajeissa, kuten tenniksessä, uinnissa ja keihäänheitossa.

- Esimerkiksi palloa ei pidä lyödä ylhäältä pelkällä käsivarrella vaan pitäisi käyttää koko kroppaa. Voima lähtee jaloista. Höntsälajeissakin pitäisi muistaa harjoitella tekniikkaa ja lämmitellä.

1. Seiso paikallasi, kallista ylävartaloa kevyesti taakse ja varmista, että hartiat eivät ole koholla eikä katse yläviistoon. Tarvittaessa voit tehdä liikkeen myös tuolilla istuen.

2. Koukista kyynärpäät siten, että käsivarret tulevat suoraan kulmaan olkavarsien kanssa. Vedä lapoja yhteen ja samalla käsivarsia taakse. Voit tehdä liikkeen ilman vastusta, mutta esimerkiksi ovenkahvaan kiinnitetty jumppanauha tehostaa liikettä. Toista 10–15 kertaa 1–2 kertaa päivässä.

3. Suorista lopuksi käsivarret, liitä kädet selän takana yhteen ja venyttele rintarankaa ja olkapäitä.

Julkaistu Terveydeksi! 3/2022