Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 51 s sitten

Pandemia vähensi lasten lääkkeiden käyttöä

Ti, 19/10/2021 - 13:19

Kelan avoimeen rekisteritietoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin alle 12-vuotiaille lapsille apteekeista toimitettujen antibiootti- ja astmalääkereseptien määrä Suomessa vuosilta 2019 ja 2020.

Pandemiarajoitusten aikana alle 12-vuotiaat lapset sairastivat vähemmän tavallisia hengitystieinfektioita, mikä näkyi vähentyneenä lääkkeiden kulutuksena. Antibioottihoitojen määrä laski noin 55 prosentilla ja astmalääkkeiden kulutus noin 20 prosentilla verrattuna vuoteen 2019. Lääkkeiden käytön vähenemisestä aiheutui noin 3,4 miljoonan euron säästö.

Vähentynyt antibioottien käyttö koski kaikkia antibioottiryhmiä ja kaikenikäisiä lapsia. Eniten, yli 60 prosenttia, väheni makrolidiryhmän antibioottien käyttö 0-5-vuotiailla ja pienin eli 31 prosentin vähenemä oli kefalosporiiniryhmän antibioottien käytössä 6–12-vuotiailla.

Astmalääkkeissä suurin eli 35 prosentin vähenemä oli lyhytvaikutteisten keuhkoputkia avaavien lääkkeiden kulutuksessa 0–5-vuotiailla.

Antibiootti- ja astmalääkereseptien toimittaminen vähentyi eniten vuoden 2020 toisella neljänneksellä ja vähenemä säilyi vuoden 2020 loppuun, vaikka lasten käyntien määrä perusterveydenhuollossa palasi entiselle tasolle.

- Pandemiarajoitusten aiheuttama muiden infektioiden vähentyminen näkyy selvästi lasten tarvitsemien antibioottien ja astmalääkkeiden kulutuksessa. Merkittävän taloudellisen säästön lisäksi lapset ovat infektioiden suhteen voineet paremmin ja altistuneet vähemmän lääkkeiden sivuvaikutuksille. Vaikka pandemia-aika on ollut monin tavoin raskasta, varsinkin pienimmille lapsille se on tuonut myös jotain hyvää. Toivottavasti opimme tästä jotain tulevaisuutta varten ja suojelemme kaikkein nuorimpia lapsia infektioilta jatkossakin, Itä-Suomen yliopiston lastentautien professori Marjo Renko toteaa.

Yksin elävät miehet alttiimpia eturauhassyövälle

Ma, 18/10/2021 - 09:48

Parisuhteessa elävien miesten ennuste on parempi, jos he sairastuvat eturauhassyöpään, mutta he näyttäisivät myös sairastuvan muita epätodennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen perusteella sairastumisriski on suurempi miehillä, jotka ovat leskeytyneet tai elävät yksin.

Tutkimuksessa yhdistettiin 12 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat lähes 15 000 eturauhassyöpäpotilaan ja 12 000 terveen verrokin tiedoista.

Kun vertailukohtana käytettiin parisuhteessa eläviä miehiä, leskimiesten sairastumisriski oli noin 20 prosenttia suurempi, tulokset osoittivat. Etenkin eturauhasen ulkopuolelle levinneet syövät olivat heillä yleisempiä. Myös yksinelävien sairastumisriski oli suurentunut ja koski varsinkin vakavia syöpätapauksia.

Analyysissa huomioitiin monia eturauhassyövän riskitekijöitä, mutta on silti mahdollista, että parisuhteen lisäksi muutkin seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin. Tämän vuoksi havaintoja on hyvä tulkita varoen. Aiemmissa tutkimuksissa parisuhteen on kuitenkin huomattu vaikuttavan muun muassa elintapoihin ja lääkäriin hakeutumiseen, joten tulokset ovat uskottavia.

Eturauhassyöpä on suomalaismiesten yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuoleman aiheuttaja. Uusia tapauksia todetaan runsaat 5 000 vuosittain.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä.

Uudet ohjeet koronatestaukseen

To, 14/10/2021 - 10:07

THL on päivittänyt ohjeensa koronavirustestiin hakeutumisesta. Päivitys perustuu sosiaali- ja terveysministeriön uuteen testausstrategiaan.

Jatkossa kaksi koronarokoteannosta saaneen ei ole yleensä tarpeen mennä koronatestiin, vaikka oireita ilmenisi, jos toisesta rokoteannoksen saamisesta on kulunut yli viikko.

- Yleensä kaksi rokoteannosta saaneen ei tarvitse hakeutua koronatestiin tavanomaisien virusinfektion oireiden kuten päänsäryn, kuumeen tai nuhan vuoksi. Sen sijaan kouluun tai työpaikalle ei tulisi mennä lievästi sairastuessa. Jos oireet ovat vakavia, on aina oltava suoraan yhteydessä terveydenhuoltoon, THL:n ylilääkäri Otto Helve sanoo.

Testausta edelleen suositellaan tapauksissa, jossa oirehtiva henkilö on altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle edeltävän kahden viikon aikana, asuu ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksikössä tai työskentelee sosiaali- terveysalalla hoito- tai hoivatyössä.

Myös vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien ja niille, joille suositellaan kolmatta rokoteannosta kannattaa oireiden ilmaantuessa hakeutua edelleen testaukseen.

Rokottamattomien tai yhden annoksen saaneille suositellaan yhä testausta

Niille, joilla on puutteellinen rokotesuoja testausta suositellaan edelleen, jos ilmaantuu koronavirusinfektioon sopivia oireita. 

Alle 12-vuotiaan lapsen ei kuitenkaan ole aina tarpeen käydä koronatestissä, ellei hän ole altistunut varmistetulle koronatapaukselle edeltävän kahden viikon aikana. Lapsen lieviä virusinfektion oireita voi siis seurata kotona ilman testaamista. Lapsen tulisi kuitenkin välttää perheen ulkopuolisia kontakteja, kunnes oireet ovat merkittävästi helpottaneet. Lisätietoa lasten testauksesta löytyy THL:n sivuilta.

Huomioitavaa on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri voi myös harkintansa mukaan edelleen päättää testaamisesta THL:n suosituksesta poiketen.

- Sairaanhoitopiireillä voi olla THL:n suosituksesta poikkeavia ohjeita testeihin hakeutumisesta esimerkiksi alueellisen epidemiatilanteen takia. Kannattaakin tarkastaa oman alueen terveysviranomaisten ohjeet siitä, milloin koronatestiin on hyvä hakeutua, Helve kertoo.

Lasten alahengitystieinfektioita ei kannata hoitaa antibiooteilla

Ma, 11/10/2021 - 09:07

Lasten alahengitystieinfektioita hoidetaan usein antibiooteilla, mutta tutkimustulosten perusteella tämä on useimmiten turhaa. Lapset paranevat yhtä hyvin ilman lääkitystäkin, Lancet-lehden julkaisemat tulokset osoittavat. Turhia antibioottikuureja olisi hyvä karsia, koska ne edistävät antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä.

Tutkimukseen osallistui 430 alahengitystieinfektiota potevaa 0,5–12-vuotiasta, jotka satunnaistettiin joko antibioottihoitoon tai lumelääkitykselle. Tutkimukseen ei värvätty keuhkokuumepotilaita.

Tulosten perusteella antibiooteilla hoidettujen oireet lievittyivät keskimäärin viidessä päivässä ja verrokkien kuudessa. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkittävä eli käytännössä oireet lievittyivät yhtä nopeasti kummassakin ryhmässä. Eroja ei näkynyt myöskään analyysissa, jossa huomioitiin lasten erilaiset oireet.

Havainnot tukevat suomalaisia hoitosuosituksia, joiden mukaan antibioottihoitoja ei suositella lasten alahengitystieinfektioihin. Antibiootit ovat paikallaan kuitenkin keuhkokuumetta tai hinkuyskää poteville lapsille.

Alle 30-miehille ei toistaiseksi anneta Modernan rokotetta

Pe, 08/10/2021 - 09:13

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ja pojille ei toistaiseksi anneta Modernan Spikevax-koronarokotetta. Pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan nuorilla miehillä on ilmennyt sydänlihastulehduksia suhteellisesti enemmän Modernan Spikevax-rokotteen kuin Biontech-Pfizerin Comirnatyn jälkeen. 

Tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat kuitenkin harvinaisia. Sydänlihastulehduksia ilmenee jatkuvasti erilaisten infektioiden seurauksena myös rokottamattomilla. THL:n uusi ohje Spikevax-rokotteen ikärajasta on varotoimi, ja sitä arvioidaan uudelleen marraskuun aikana, kun tutkimuksen tulokset tarkentuvat.

- Nyt saadut tulokset ovat yhä alustavia. Analysoimme niitä parhaillaan ja arvioimme, antavatko ne aihetta tehdä pysyvämpiä muutoksia koronarokotussuosituksiin Suomessa, selventää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Spikevaxin saaneille nuorille miehille toisena annoksena Comirnatya

Alle 30-vuotiaille miehille ja pojille on Suomessa annettu Modernan koronarokotetta kaikkiaan runsaat 95 000 ensimmäistä annosta ja runsaat 42 000 toista annosta.

Jos alle 30-vuotias mies on saanut ensimmäisenä koronarokoteannoksenaan Modernan Spikevax-rokotetta, toisena annoksena tarjotaan nyt Biontech-Pfizerin Comirnatya.

- Suomesta ja muista maista saadut tutkimustulokset eri rokotevalmisteiden antamisesta osoittavat, että kahta eri rokotetta saaneet saavat vähintään yhtä hyvän suojan koronavirukselta kuin ne, jotka ovat saaneet molemmilla rokotuskerroilla samaa valmistetta, Nohynek kertoo.

Naisten ja yli 30-vuotiaiden miesten riski saada sydänlihastulehdus rokotuksen jälkeen on huomattavasti pienempi kuin nuorilla miehillä, joten heillä rokotukset molemmilla rokotteilla voivat jatkua normaalisti. THL kuitenkin muistuttaa, että kunnan tulisi tarjota rokotettavalle Comirnatya, jos rokotettava ei halua ottaa Spikevaxia ja Comirnatyn tarjoaminen rokotettavalle on mahdollista.

Muutoksia maskisuosituksiin

Ma, 04/10/2021 - 09:16

THL on päivittänyt kansalaisille tarkoitettua maskisuositustaan. Suositus ei perustu enää koronaepidemian eri vaiheisiin vaan pääosin ihmisten omaan tilannekohtaiseen harkintaan.

Hallitus linjasi syyskuussa hybridistrategian päivityksessään, että alueellisista epidemiavaiheista ja niihin liittyvistä suosituksista luovutaan.

- Päivitetty maskisuosituksemme perustuu koronaepidemian tämänhetkiseen tilanteeseen. Rokotuskattavuus nousee koko ajan, ja jokainen voi nyt itse harkita, mitkä ovat sellaisia tilanteita, joissa maskia kannattaa edelleen käyttää, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.

Maskia suositellaan edelleen julkisissa sisätiloissa

THL suosittelee edelleen maskin käyttöä 12 vuotta täyttäneille etenkin julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan ja lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. Käyttöä suositellaan varsinkin niille, jotka eivät ole vielä saaneet täyttä rokotussarjaa. 

Myös julkisessa liikenteessä maskin käyttöä suositellaan jatkettavan. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 15.10. ja sen jälkeen matkustajamäärät voivat kasvaa nopeasti ja liikennevälineet voivat ruuhkautua.

Huomioitavaa on myös, että erilaisten tilaisuuksien järjestäjät voivat antaa omia maskisuosituksiaan, jotka koskevat heidän omia tilojaan.

Lisäksi alueelliset viranomaiset voivat edelleen antaa omaa aluettaan koskevia maskisuosituksia, jotka perustuvat alueelliseen epidemiatilanteeseen.

Lisätietoa maskisuosituksesta löytyy THL:n sivuilta.

Kasvikset voivat ehkäistä masennusta

To, 30/09/2021 - 10:07

Runsaasti kasviksia ja hedelmiä päivittäin nauttivat saattavat säästyä masennukselta muita todennäköisemmin, australialaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Australialaiset keräsivät ravitsemus- ja terveystietoja 4 100:lta yli 25-vuotiaalta kahdentoista vuoden ajan. Masennukseen sairastui 10 prosenttia osallistujista.

Masennusoireita ilmaantui viidenneksen harvemmin osallistujille, jotka söivät keskimäärin 300 grammaa kasviksia ja hedelmiä päivittäin. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden päiväannos oli keskimäärin 200 grammaa.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos ruokavalio oli monipuolinen ja sisälsi 4–6 eri kasvista. Varsinkin keltaiset, oranssit ja punaiset kasvikset sekä vihreät lehtivihannekset liittyivät pienempään masennusoireiden riskiin.

Ruokavalion lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten ennen lisätutkimuksia niitä kannattaa tulkita varoen. Kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyt ovat kuitenkin hyvin tunnettuja, joten kasvisten ja hedelmien lisääminen lautaselle on aina paikallaan.

Masennukseen sairastuu noin 15 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä.

Itämeren ruokavalio voi auttaa diabeteksen välttämisessä

Ti, 28/09/2021 - 13:10

Keski-ikäiset miehet voivat pienentää diabetesriskiään noudattamalla terveellistä suomalaista ruokavaliota eli ns. Itämeren ruokavaliota. Itämeren ruokavalion terveellisyys on tiedetty pitkään, mutta sen vaikutukset tyypin 2 diabeteksen riskiin ovat olleet epäselvempiä.

Tutkimukseen osallistui 2 300 kuopiolaismiestä, jotka olivat 42–60-vuotiaita tutkimuksen alkaessa vuosina 1984–1989. Keskimäärin 19-vuotisen seurannan aikana heistä hieman alle viidennes sairastui tyypin 2 diabetekseen.

Verrattuna Itämeren ruokavaliota pitkälti noudattaviin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli kolmanneksen suurempi miehillä, joiden ruokavalio oli kaukana siitä. Epäterveellinen ruokavalio liittyi myös huonompiin glukoosi- ja insuliinitasoihin.

Tässä tutkimuksessa Itämeren ruokavaliolla tarkoitettiin ruokavaliota, jossa suositaan marjoja, omenoita ja muita hedelmiä, täysjyväviljaa, kasviksia, kalaa, rapsiöljyä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vältetään liikaa alkoholia ja prosessoituja lihatuotteita.

Itämeren ruokavaliota kutsutaan myös pohjoismaiseksi ruokavalioksi, ja se on aiemmin yhdistetty pienempään kohonneen verenpaineen ja aivoinfarktien vaaraan. Ruokavalio on hyvin lähellä virallisia ravitsemussuosituksia.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan.

Koronarokotteiden saatavuus hyvä - nuoria aikuisia kehotetaan ottamaan toinen annos

Ma, 27/09/2021 - 09:35

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut Suomessa nyt noin 84 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä ja kaksi annosta on puolestaan saanut noin 68 prosenttia. Yhteensä yhden annoksen saaneita on 4,1 miljoonaa ja kaksi annosta saaneita 3,3 miljoonaa.

- Suomeen on saapunut oikein hyvin koronarokotteita, joten rokotteista ei ole nyt pulaa. Kaikille halukkaille riittää rokotteita sekä ensimmäiseen annokseen että toiseen annokseen. Myös kolmansia annoksia voidaan hyvän rokotetilanteen takia antaa heti voimakkaasti immuunipuutteisille ja niille, jotka ovat saaneet kaksi rokoteannosta alle kuuden viikon annosvälillä ensimmäisten rokotettavien ryhmien joukossa, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Nuorilla aikuisilla kirittävää

Etenkin nuorten aikuisten ikäryhmässä rokotekattavuus on vielä melko alhainen. 20–29-vuotiaista vasta vähän yli 40 prosenttia on saanut toisen rokoteannoksen ja 30–39-vuotiaiden kohdallakin luku jää alle 60 prosentin. 

- Nuorten aikuisten on olennaista hakea myös toinen rokoteannos, sillä sairaalahoitoa vaativa vakava taudinkuva on mahdollinen myös nuoremmilla. Myös yli 40-vuotiaissa löytyy vielä monia rokottamattomia, joiden olisi tärkeää hakea itselleen rokotus. Koronaviruksen takia sairaalahoidossa on nyt ollut eri-ikäisiä yli 40-vuotiaita, joilla ei ole rokotesuojaa, Kontio kertoo.

Kontio muistuttaa myös, että koronatartunnan tai sairastetun koronataudin suoja riittää vain 6–12 kuukaudeksi.

- Aiemmin saatu koronatartunta tai sairastettu tauti ei nykytiedon mukaan riitä antamaan pitkäkestoista suojaa vakavalta sairaalahoitoa vaativalta taudinkuvalta. Onkin tärkeää hakea koronarokotus, vaikka olisikin saanut koronavirustartunnan aiemmin.

Kelan nimissä huijataan rahaa MobilePay-sovelluksessa

Pe, 24/09/2021 - 15:17

Kelan tietoon on tullut tapaus, jossa henkilö on saanut Kelan nimissä olevan maksupyynnön mobiilimaksusovellus MobilePayssä. Pyynnössä väitetään, että Kela perii vastaanottajan etuuksia takaisin. Kyseessä on huijaus. Kela ei peri etuuksia takaisin tai tee rahan siirtoja mobiilimaksusovelluksilla.

Kelan lähettämät takaisinperintäpäätökset tulevat postissa Kelan kirjeenä. Lisäksi takaisinperintäpäätökset ja maksutiedot voi tarkastaa OmaKelasta, johon päästäkseen asiakkaan on tunnistauduttava.

Jos saat rahansiirtopyynnön toimi näin

Jos saat MobilePayn tai jonkun muun mobiilimaksusovelluksen kautta pyynnön maksaa Kelalle takaisin etuuksia, älä missään nimessä hyväksy pyyntöä tai siirrä rahaa pyytäjälle.

Ilmoita asiasta myös poliisille ja pankillesi. Kela neuvoo lisäksi myös tutustumaan tietovuoto-oppaaseen osoitteessa tietovuotoapu.fi.

Kela on tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja selvittää asiaa muiden viranomaisten kanssa.

Päivittäinen pähkinäannos voi parantaa kolesteroliarvoja

To, 23/09/2021 - 12:10

Pähkinöiden säännöllinen syöminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty sydänriskien pienentymiseen ja kolesterolitasojen parantumiseen. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä ja osoittavat pähkinöiden mahdollisesti hillitsevän myös pienten LDL-hiukkasten pitoisuuksia veressä. Pienet LDL-hiukkaset ovat tutkimusten mukaan erityisen haitallisia.

Circulation-lehden julkaisemassa tutkimuksessa runsaat 600 tervettä keskimäärin 69-vuotiasta söi päivittäin 30–60 grammaa saksanpähkinöitä tai ohjattiin verrokkiryhmään, joka ei syönyt pähkinöitä. Tutkimus kesti kaksi vuotta.

Pähkinäryhmäläisten LDL-kolesterolipitoisuudet pienenivät keskimäärin hieman enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Myös kokonaiskolesteroli laski. Päivittäinen pähkinöiden nauttiminen vähensi LDL-hiukkasten, mutta myös ns. pienten LDL-hiukkasten määrää.

Havaitut muutokset eivät olleet kovin suuria, mikä voi johtua siitä, että osallistujat olivat suhteellisen terveitä tutkimuksen alkaessa. Lisäksi heistä monet olivat jo kolesterolilääkityksellä, joten hoitamattomilla potilailla vaikutukset olisivat todennäköisesti olleet suurempia.

Tutkimuksen menetelmällisten rajoitteiden vuoksi havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta pähkinöiden terveyshyödyt on havaittu tutkimuksissa aiemminkin. Suotuisat vaikutukset liittyvät todennäköisesti niiden terveellisiin rasvoihin, antioksidantteihin ja kuituihin.

Ruutuajalla yhteys lasten kielenkehitykseen

Ke, 22/09/2021 - 11:33

Taysin tutkimuksessa vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista.

Tutkimustuloksista selvisi, että mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät sähköisten medioiden äärellä, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla (69%) oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla (36%) oli käytössä korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaa kolmasosa (32%) käytti korkeintaan 40:ä sanaa.

Luvut ovat pienempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa, ja vaikuttaakin siltä, että lasten sanavarasto kehittyminen on hidastunut.

- Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta.

Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta

Tutkijat toteavat, että sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsasti aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö on valittu mielekkäästi.

Tutkimuksessa huomioitiin ruutuajan ohella myös esimerkiksi päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa, sekä nukkumisaika. Sanavarasto havaittiin olevan pienempi niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta ja erilaisten sanojen kuulemista. Tulevaisuudessa saatetaankin tarvita aiempaa enemmän kielellisen kehityksen tukea lapsille.

Kestävyysliikunta saattaa ehkäistä ahdistuneisuushäiriöitä

Ti, 21/09/2021 - 09:06

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kestävyysliikuntaa harrastavat saattavat säästyä ahdistuneisuushäiriöiltä muuta väestöä todennäköisemmin. Havainto vahvistaa näyttöä liikunnan suotuisista terveysvaikutuksista, mutta pitää varmistaa vielä lisätutkimuksissa.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 200 000 ruotsalaista, jotka olivat osallistuneet Vasaloppet-hiihtokilpailuun vuosina 1989–2010. Heitä verrattiin yhtä moneen samanikäiseen, jotka eivät olleet osallistuneet kisaan. Vasaloppet eli Vaasahiihto on vuosittain järjestettävä 30–90 kilometrin maastohiihtokilpailu.

Osallistujia seurattiin pisimmillään 21 vuoden ajan, ja seurannan perusteella hiihtoharrastajat sairastuivat ahdistuneisuushäiriöön noin 60 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit. Kilpailutulos ei vaikuttanut yhteyteen miehillä, mutta naisilla parempi kisamenestys liittyi hieman suurempaan ahdistusriskiin. Hekin silti sairastuivat harvemmin kuin verrokit, tutkijat havaitsivat.

Ruotsalaisten tulokset viittaavat kuntoliikunnan pienentävän ahdistuneisuushäiriöiden riskiä, mutta havaintoja kannattaa tulkita varoen. Vaasahiihtoon osallistuneet elivät muutenkin terveellisesti ja esimerkiksi tupakoivat verrokkeja harvemmin, minkä lisäksi monet muutkin seikat ovat todennäköisesti vaikuttaneet sairastumisriskiin. Vaikka verrokit eivät olleet osallistuneet kilpailuun, heidänkin joukossaan oli kuntoilijoita. Vaasahiihtoon osallistuneet kuitenkin harrastivat liikuntaa keskimäärin enemmän kuin verrokit.

Vaasahiihtoon osallistuvista on tehty tutkimuksia aiemminkin, ja niiden perusteella osallistujat säästyvät muun muassa kohonneelta verenpaineelta muita todennäköisemmin. Myös eteisvärinä-rytmihäiriöt ovat heillä harvinaisempia. Poikkeuksen muodostavat kovaa ja usein kilpailevat miehet, joiden eteisvärinäriski on jonkin verran suurentunut.

Tutkimus julkaistiin Frontiers in Psychiatry -lehdessä.

Yöunien pituus saattaa vaikuttaa elinikään

Ke, 15/09/2021 - 10:24

Suurelle osalle ihmisistä seitsemäntuntiset yöunet näyttäisivät olevan optimaalisia terveyden kannalta. Tuoreen tutkimuksen perusteella sitä lyhempiä tai pitempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisemmin nuorempina.

Yöunien ja kuolleisuuden yhteys on havaittu aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa se todettiin aasialaisväestöissä. Tutkimukseen osallistui 320 000 miestä ja naista Japanista, Kiinasta, Singaporesta ja Koreasta. Osallistujat olivat keskimäärin 54–55-vuotiaita ja heitä seurattiin 14 vuotta.

Verrattuna seitsemän tuntia yössä nukkuviin riski menehtyä seurannan aikana oli suurin yli kymmentuntisia yöunia nukkuvilla. Yli kymmenen tuntia nukkuvat miehet menehtyivät 34 prosenttia ja naiset 48 prosenttia todennäköisemmin kuin seitsemän tuntia yössä nukkuvat. Myös alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien riski oli suurentunut.

Aiemmissa tutkimuksissa myös muutokset yöunien pituudessa on yhdistetty sairauksiin ja kuolleisuuteen. Unen vähentyminen tai pidentyminen saattavat heijastaa terveydessä ja elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat sairastumisten taustalla.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suuret D-vitamiiniannokset eivät edistä pikkulasten kehitystä

Ma, 13/09/2021 - 09:52

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää terveydelle ja siksi lapsille annetaan D-vitamiinilisiä vauvasta alkaen. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka D-vitamiinilisät ovat tarpeellisia, vähemmän on tiedetty eri annosten vaikutuksista lapsen keskushermoston kehitykseen.

Tutkimukseen värvättiin 800 Helsingin Kätilöopistolla syntynyttä lasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko 400 IU:n tai 1 200 IU:n päivittäinen D-vitamiinilisä kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi saakka.

Tulosten perusteella lasten neurologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä ei havaittu eroja riippumatta heidän saamastaan D-vitamiiniannoksesta. Myöskään motorisissa ja sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämän kehityksessä ei ollut merkittäviä eroja.

Joitain viitteitä oli tosin siitä, että suurempia D-vitamiiniannoksia saaneilla oli enemmän esimerkiksi impulsiivista käytöstä, mutta tältä osin tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa. Lasten veren D-vitamiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyistä suuremmat D-vitamiiniannokset eivät ole tarpeen keskushermoston kehitykselle ainakaan lapsilla, jotka saavat D-vitamiinia riittävästi. On silti mahdollista, että ne auttavat D-vitamiinivajeisia lapsia, tutkijat kirjoittavat.

400 IU:ta vastaa 10 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia.

Kevyt liikunta pienentää vyötärölihavan ikääntyneen diabetesriskiä

To, 09/09/2021 - 09:22

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamassa Oulu1945-väestötutkimuksessa tutkittiin 67–70-vuotiaiden oululaisten liikkumista ja paikallaanoloa ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Henkilöiden sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella.

Osallistujat luokiteltiin vyötärönympäryksen mukaan kolmeen ryhmään (hoikka, normaali, vyötärölihava). Istumisen, liikkumisen ja sokeriaineenvaihdunnan yhteyttä tarkasteltiin erikseen kussakin ryhmässä.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että liikunnan ja sokeriaineenvaihdunnan yhteys ikääntyneillä on riippuvainen vyötärönympäryksestä. Vyötärölihavien ryhmässä kevyt liikunnan havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan paastoinsuliiniin ja elimistön vähäisempään insuliiniresistenssiin, kun taas runsas paikallaanolo oli yhteydessä heikompaan sokerinsietoon. Hoikilla ikääntyneillä kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta oli yhteydessä sokerirasituskokeessa mitattuihin alhaisempiin insuliiniarvoihin.

- Diabeteksen riski kasvaa voimakkaasti ikääntyessä ja vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä. Koska terveysliikuntasuositukset ovat monelle ikääntyneelle liian vaativat, on tärkeää löytää keinoja yksilöllisempään, henkilön toimintakyvyn huomioivaan ohjaukseen, kuvailee tutkija Miia Länsitie.

Noin puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta, ja sairaus on erityisen yleinen ikääntyneillä. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen.

Ilmansaasteet yhteydessä dementiariskiin

Ti, 07/09/2021 - 10:58

Hengitysilman suuret pienhiukkaspitoisuudet saattavat altistaa dementian ja sitä lievempien muistiongelmien kehittymiselle. Riskit kasvavat tasaisesti pienhiukkaspitoisuuden suurentuessa.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa 1 600 yli 65-vuotiasta seurattiin vuodet 2002–2014. Altistuminen PM2,5-pienhiukkasille pääteltiin yhdistämällä ilmanlaatumittauksia tietoihin osallistujien asuinalueista.

Kun tutkijat tarkastelivat vuoden aikana tapahtunutta altistusta, PM2,5-pitoisuuden suurentuminen 1 mikrogrammalla kuutiossa hengitysilmaa liittyi 67 prosenttia suurempaan dementian ja 75 prosenttia suurempaan kognitiivisten mielentoimintojen lievän heikentymisen riskiin. Yhteydet olivat vielä voimakkaampia, kun tutkijat analysoivat viiden vuoden altistusta.

Yhdysvaltalaisten havainnot vahvistavat näyttöä hengitysilman pienhiukkasten ja dementian yhteydestä ja osoittavat sen voimistuvan PM2,5-pitoisuuksien suurentuessa. Aiemmissa tutkimuksissa suuret PM2,5-pitoisuudet on yhdistetty muun muassa hengityssairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen. Riskien on havaittu suurentuvan päivinä, joina ilmanlaatu on huono. Etenkin tämä koskee sydän- ja verisuonitauteja jo sairastavia.

Kuulovahvistimia markkinoidaan harhaanjohtavin lupauksin

Ma, 06/09/2021 - 09:54

Kuuloliiton tietoon on tullut, että postitse ikäihmisille lähetetyissä markkinointikirjeissä väitetään myytävän tuotteen, ”Ultrafonisen kuulovahvistimen” olevan monin verroin tavallista kuulokojetta parempi. Todellisuudessa kyse on halvahkosta kuulovahvistimesta, joka ei ominaisuuksiltaan ole kuulokojeen veroinen ja se voi lisäksi vaarantaa jäljellä olevan kuulon.

- Oikea kuulokoje säädetään ja sovitetaan aina yksilöllisesti henkilön kuulovamman mukaan. Kuulokojeita on myös olemassa lukuisia erilaisia, eikä yksi kojemalli automaattisesti sovi kaikille, korostaa Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.

Kuulovahvistinten liian voimakas vahvistusteho aiheuttaa käyttäjille kuulovammariskin, todetaan Eurooppalaisen audiologien keskusjärjestön selvityksessä.

Keksitty asiantuntija ja tutkimustulokset

Liikkeellä olevassa mainoskirjeessä puhutaan professori Matti Kallialasta, jota todellisuudessa ei ole olemassa. Kuvitteellisten henkilöiden ohella kirjeessä viitataan tutkimuksiin, joiden perusteella tuotteen teho olisi todettu. Tosiasiassa kirjeessä esitetyt luvut ja prosentit eivät perustu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon.

Kuuloliiton tietoon on tullut saman tyyppisiä myyntikampanjoita aiemminkin. Vastikään on markkinoitu internetissä harhaanjohtavasti esimerkiksi kuuloa parantavaa korvasuihketta, jonka tehosta ei ole olemassa näyttöä.

– Näitä tuotteita markkinoidaan harhaanjohtavin ja perustelemattomin väittein. Mainoksissa pyritään vetoamaan tunteisiin ja tarjotaan ongelmaan helppo ja edullinen ratkaisu, Kaijanen kuvailee.

Tuotteiden harhaanjohtavaan markkinointiin on kuitenkin vaikeaa puuttua, sillä mainoskampanjoita pyörittävät yritykset saattavat sijaita EU-alueen ulkopuolella. Yhteystiedot huijauskampanjoihin saatetaan saada internetin kautta.

– Kuuloliitolla tai muilla järjestöillä ei ole mitään tekemistä tällaisten tuotteiden markkinoinnin kanssa. Emme koskaan luovuta jäsenten ja toiminnassa muutoin mukana olevien henkilöiden nimi- tai yhteystietoja kolmansille osapuolille.

Halpa hinta on hälytysmerkki

Nyt liikkeellä olevassa mainoskirjeessä luvataan, että kuulokoje lisälaitteineen on erikoistarjouksessa ja maksaa vain 119 euroa.

- Halvan hinnan pitäisi soittaa hälytyskelloja. Kuulokojeiden hinnat ovat huomattavasti korkeampia ja ne myös kompensoivat kuulonlaskua kuulovahvistimia paremmin. Kuulokojeet kuuluu useimmiten saada maksutta julkisesta terveydenhuollosta tai halutessaan ne voi hankkia myös suoraan kuuloalan liikkeistä.

Kaijanen korostaa, että jos kuulon kanssa on haasteita, kannattaa aina ottaa yhteyttä terveyskeskuslääkäriin tai työterveyshuoltoon. Myös Kuuloliitosta voi kysyä apua ja neuvoja.

Täyden rokotussarjan teho erinomainen

Pe, 03/09/2021 - 12:59

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että kaikkien Suomessa käytettävien koronarokotteiden teho on kahden rokoteannoksen jälkeen hyvä koronavirustartuntaa vastaan ja erinomainen sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan.

Tutkitut rokotteet olivat AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria sekä mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax. Tehoa selvitettiin Suomessa asuvilla työikäisillä, eli 16–69-vuotiailla.

Tulokset myönteisiä myös yhdistelmärokotesarjan saaneilla

Tutkimuksesta selvisi, että kahden rokoteannoksen jälkeen mRNA-rokotteiden suojateho koronavirusinfektiota vastaan oli tutkitulla ikäryhmällä 78 prosenttia ja adenovirusvektorirokotteen saaneilla samoin 78 prosenttia. Yhdistelmärokotesarjan saaneilla rokotteen teho oli 80 prosenttia.

Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan kaikkien rokotteiden teho oli kahden annoksen jälkeen erinomainen. mRNA-rokotteiden teho oli vakavaa tautia vastaan 97 prosenttia, adenovirusvektorirokotteen teho 93 prosenttia, ja yhdistelmärokotesarjan teho 91 prosenttia.

- Eri rokotesarjoille laskemamme tehokkuusluvut ovat keskenään samaa luokkaa. Erityisen tärkeä tieto on, että kahta eri rokotetta saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa rokotetta molemmilla annoskerroilla saaneet. Yhdistelmärokotesarjan tehosta on julkaistu kansainvälisesti vasta hyvin vähän tutkimustuloksia, ja siksi nämä alustavat tulokset ovat tärkeitä, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

Yhdistelmärokotesarjan saaneet olivat saaneet ensin adenovirusvektorirokotetta ja sen jälkeen jompaakumpaa mRNA-rokotetta.

Tutkimukset rokotteiden tehosta jatkuvat

Jatkossa THL selvittää rokotteiden pitkäaikaista suojaa, eli tehoa toisen rokoteannoksen jälkeisinä kuukausina. Parhaillaan tutkitaan myös rokotteiden tehoa viruksen deltamuunnosta vastaan.

- Tutkimme myös, miten Suomessa käytetty pitkä annosväli vaikuttaa rokotteiden tehoon. Alustavissa immunologisissa tutkimuksissa pitkä annosväli on synnyttänyt korkeammat vasta-ainetasot, mutta annosvälin vaikutuksesta tehoon tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, Poukka kertoo.

THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille

To, 02/09/2021 - 10:31

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.

- Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.

Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Tehosteannos tarpeen osalle rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä rokotetuista

THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.

- Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuoltohenkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri, Nohynek sanoo.

Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.

THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.

- Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen. Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä, Nohynek sanoo.