Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 19 min sitten

Lievien oireiden takia ei tarvitse käydä koronatestissä

Pe, 14/01/2022 - 13:39

Koronatartunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti omikronmuunnoksen levittyä Suomeen ja tartunnanjäljitys on nyt ruuhkautunut useissa kunnissa. Suurta osaa tartunnan saaneista ja altistuneista ei ehditä tavoittaa ajoissa ja jäljityksestä ei enää ole apua tartuntojen torjunnassa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt kansalaisten ohjeistusta koronatesteistä ja karanteeneista alueilla, joilla tartunnanjäljitystä ei ole mahdollista tehdä kattavasti.

Perusterveen, jolla on lieviä hengitystieoireita, mutta yleisvointi hyvä, ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua terveydenhuollon koronavirustestiin. Myöskään kotitestin positiivista tulosta ei yleensä ole tarpeen varmistaa terveydenhuollossa tehtävällä testillä.

Edelleen on kuitenkin suositeltavaa välttää kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin vähintään viiden vuorokauden ajan. Sairastuneen tulisi myös kertoa tartunnasta henkilöille, joiden kanssa hän ollut ollut läheisissä tekemisissä. Huomioitavaa on, että tartuttavuus voi alkaa jo kaksi vuorokautta ennen oireiden alkamista.

THL korostaa myös, että vaikka kotitestin tulos olisi negatiivinen, oireisena kontakteja tulee välttää ainakin viiden vuorokauden ajan. 

Riskiryhmille ja raskaana oleville suositellaan edelleen testausta

Jos kotikunnan ohje koronavirustestiin hakeutumisesta poikkeaa THL:n nyt antamasta uudesta suosituksesta, tulee noudattaa paikallista ohjetta. Ohjeet on julkaistu kuntien ja sairaanhoitopiirien verkkosivuilla. Myös terveydenhuollosta henkilökohtaisesti saatuja ohjeita esimerkiksi testiin hakeutumiseen, eristykseen tai karanteeniin liittyen, tulee noudattaa THL:n ohjeen sijaan.

Testiin hakeutumista suositellaan edelleen, jos on koronavirustartuntaan viittaavia oireita ja kuuluu vakavan koronavirustaudin riskiryhmään tai on raskaana. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastyössä työskentelevien ja ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalvelutyössä työskentelevien suositellaan edelleen hakeutumaan terveydenhuollossa tehtävään koronavirustestiin oireiden ilmaannuttua.

Koronavirustartunta suurentaa raskausdiabeteksen riskiä

Ma, 10/01/2022 - 08:59

Raskauden aikana koronavirustartunnan saaneet ovat suurentuneessa vaarassa sairastua raskausdiabetekseen, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys havaitaan myös vähäoireisilla potilailla.

Tulokset julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja niiden perusteella raskausdiabeteksen riski on noin 60 prosenttia suurempi, jos nainen sairastuu koronavirusinfektioon raskauden aikana. Koronavirusinfektio liittyy myös vakavampiin raskausdiabetesoireisiin.

Tutkijat tarkastelivat lisäksi koronavirusinfektion oireiden yhteyttä raskausdiabetesriskiin. Sairastumisriski oli suurempi naisilla, joiden koronavirusinfektio aiheutti selvät koronainfektion oireet, mutta myös oireettomat koronapotilaat olivat suurentuneessa raskausdiabeteksen vaarassa.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta tutkijat kehottavat lääkäreitä huomioimaan ne hoitaessaan raskaana olevia koronapotilaita.

Tulokset perustuvat 28 tutkimuksen aineistoihin, jotka koostuivat lähes 800 000 raskaana olevan naisen terveystiedoista. Naisista 16 000 sairastui koronavirusinfektioon raskauden aikana.

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäistä kertaa havaittua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Suomessa se todetaan noin 12 synnyttäjällä sadasta. Äidin diabetesriskin lisäksi se suurentaa muun muassa sikiön suurikokoisuuden ja synnytyskomplikaatioiden riskiä.

Kolmas rokoteannos tuottaa työikäisillä vasta-aineita kaikkia virusmuunnoksia vastaan

Pe, 07/01/2022 - 15:51

THL:n uuden tutkimuksen mukaan vasta-aineiden määrä on tehosteannoksen eli kolmannen rokoteannoksen saaneilla työikäisillä korkea sekä yhden että kahden kuukauden kuluttua rokottamisesta. Vasta-aineita löydettiin kaikkia tutkittuja virusmuunnoksia eli delta-, beeta- ja omikronmuunnosta vastaan.

THL:n tutkimuksessa arvioitiin kolmannen rokoteannoksen tuottamia immuunivasteita kahdellakymmenellä 27-63-vuotiaalla aikuisella sekä yhdeksällä 71-89-vuotiaalla hoivakodin asukkaalla. Tutkittavana oli sekä Modernan Spikevax että BioNTech Pfizerin Comirnaty -valmiste.

Ikääntyneillä vasta-aineiden määrä oli keskimäärin matalampi kuin nuoremmilla, eikä se riittänyt kaikilla tutkittavilla neutraloimaan omikron- ja beetamuunnosta laboratoriokokeessa.

Pieni osa työikäisistä oli saanut tehosteannoksena Spikevax-rokotevalmistetta, ja heillä vasta-aineiden määrä oli korkeampi kuin Comirnaty-valmistetta saaneilla.

Spikevax-rokotteen on aikaisemmin havaittu tuottavan yli kaksinkertaiset vasta-ainemäärät verrattuna Comirnaty-rokotteeseen kaksi annosta saaneilla aikuisilla. Vasta-aineiden määrä oli sitä korkeampi, mitä nuoremmista tutkittavista oli kyse.

Vastaavasti on havaittu, että rokotteiden teho alfa- ja deltamuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa ja vakavaa tautia vastaan säilyi jonkin verran paremmin kaksi annosta Spikevax-rokotetta saaneilla verrattuna Comirnatylla rokotettuihin.

- Kolmansina rokoteannoksina kannattaa käyttää Spikevaxia erityisesti ikääntyneillä, sillä se näyttää tuottavan voimakkaamman immuunivasteen, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Masenuksen ja tulehduksen yhteydestä uutta näyttöä

Ke, 05/01/2022 - 09:29

Masennusoireet voivat olla tavallista yleisempiä potilailla, joiden elimistössä on matala-asteinen tulehdustila. Tulehduksen ja masennuksen yhteyksistä on saatu näyttöä aiemminkin.

Tiedot käyvät ilmi katsaustutkimuksesta, jossa analysoitiin 15 tutkimuksen ja yhteensä 56 000 yli 18-vuotiaan potilaan tietoja. Potilaita seurattiin keskimäärin 3 vuotta.

Analyysin perusteella suuret CRP-tulehdusmerkkiaineen pitoisuudet liittyivät suurempaan masennus- ja mielialaoireiden todennäköisyyteen. Varsinkin ruokahalumuutokset, uniongelmat, voimattomuus, aloitekyvyttömyys ja alentunut kyky tehdä asioita ja tuntea mielenkiintoa liittyivät CRP-pitoisuuteen.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin muun muassa potilaan ikä, sukupuoli, masennusdiagnoosit ja mahdolliset pitkäaikaissairaudet. CRP:n lisäksi IL-6-tulehdusmerkkiaine liittyi mielialaoireisiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 24 eri masennusoiretta, mutta tulehdusmerkkiaineet eivät liittyneet läheskään kaikkiin. Jos tulehduksen mielialavaikutukset rajoittuvat vain osaan oireista, tulehduksen vähentäminen ei välttämättä auta kaikkia. Tämä saattaa myös selittää sen, miksi tulehdusta lievittävistä lääkehoidoista on saatu vaihtelevia tuloksia masennuspotilailla.

Masennukseen sairastuu noin 15 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä.

Muisti heikentyy aivoinfarktin jälkeen

Ma, 03/01/2022 - 13:24

Aivoinfarktipotilaiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot usein heikkenevät 1–3 vuotta sairastumisen jälkeen. Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että aivoinfarktipotilaiden kognitiivisia toimintoja olisi hyvä seurata ainakin muutaman vuoden ajan.

Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat 1 500 keskimäärin 66-vuotiaan aivoinfarktipotilaan kolmivuotiseen seurantaan.

Potilaiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot jonkin verran paranivat sairastumista seuraavan vuoden kuluessa, mutta sen jälkeen melkein kaikki testitulokset alkoivat heikentyä. Heikentyminen oli myös nopeampaa potilailla kuin terveillä verrokeilla ja yhteydet havaittiin riippumatta potilaan iästä, sukupuolesta, koulutustasosta, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä ja aivoinfarktien eroista. Useamman aivoinfarktin sairastaneiden ja iäkkäimpien kognitio heikkeni kuitenkin nopeimmin.

Tulokset osoittavat, että aivoinfarktin kognitiiviset haitat ilmaantuvat usein vasta 1–3 vuotta sairastumisesta, minkä takia potilaita olisi hyvä seurata useita vuosia aivoinfarktin jälkeen.

Joka vuosi noin 25 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä 18 000 on aivoinfarkteja, 1 800 aivoverenvuotoja ja 5 000 TIA-kohtauksia eli ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä. Sairastumisista noin 80 prosenttia voitaisiin estää. Aivoverenkiertohäiriöille altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta.

Vähäinenkin liikunta voi pienentää dementian riskiä

Ma, 20/12/2021 - 09:06

Jo hyvin vähäinen liikunta, esimerkiksi säännölliset kävelylenkit, voivat auttaa välttymään dementialta. Korealaistutkimuksen tulokset perustuvat 62 000 keskimäärin 73-vuotiaan 3,5-vuotiseen seurantaan.

Tulosten mukaan riski sairastua dementiaan pienenee tasaisesti mitä enemmän liikuntaa harrastaa. Hyvin aktiivisten liikkujien sairastumisriski on 30 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisten, mutta myös kevyt liikunta kuten rauhallinen käveleminen liittyy 10–14 prosenttia pienempään sairastumisriskiin.

Yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, mahdolliset aivoverenkiertohäiriöt ja muut sairaudet. Tutkimuksen luonteesta johtuen on kuitenkin mahdollista, että liikunnan lisäksi muutkin seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin.

Jos korealaisten havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, iäkkäiden kannustaminen fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan voisi auttaa monia välttymään dementialta.

Dementiaa sairastaa noin 120 000 suomalaista. Suurin piirtein yhtä monen muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Riskiryhmiin kuuluvien 5–11-vuotiaiden rokotukset alkavat

Ke, 15/12/2021 - 12:50

THL on laatinut kunnille erilliset ohjeet 5–11-vuotiaiden riskiryhmistä koronarokotuksia varten. 

Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

- Periaatteessa rokotukset voidaan aloittaa heti, mutta käytännön järjestelyt voivat toki viedä kunnissa hetken, kertoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Lasten rokotuksiin tarvittavia rokotevalmisteita saapui Suomeen tällä viikolla. 5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty, josta lapsille käytetään nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua pienemmän annoksen sisältävää valmistetta.

Sairaudet voivat lisätä vaikean koronataudin riskiä

Lasten sairaudet voivat lisätä vaikean koronataudin riskiä tai koronainfektio voi toisaalta pahentaa perussairauden oireita. Siksi rokotusta suositellaan seuraaviin ryhmiin kuuluville 5–11-vuotiaille lapsille:

• elinsiirto tai kantasolusiirto
• voimakas immunosuppressiivinen hoito tai voimakas immuunivajaustila
• krooniset keuhkosairaudet
• osa lasten sydänsairauksista
• krooninen munuaissairaus
• vaikea krooninen maksasairaus
• ylipaino, ISO-BMI vähintään 30
• lastenneurologiset potilaat, joilla on hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys
• Downin oireyhtymä
• tyypin 1 ja 2 diabetes
• säännöllistä lääkitystä vaatima astma

Suurin osa yllä mainituista sairauksista on erittäin harvinaisia, ja lapsi on tällöin erikoissairaanhoidon seurannassa. Kotikunnan ohjeistamalta taholta voi tiedustella kuuluuko lapsi riskiryhmään.

Jos lapsi ei ole kykenevä päättämään hoidostaan itse, rokotuspäätökseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus.

Haittavaikutukset lapsilla lieviä ja ohimeneviä

Muista maista kertyneen tiedon perusteella yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat olleet samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla.

- Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa, kuumetta ja päänsärkyä sekä väsymystä, lihassärkyjä ja vilunväristyksiä, sanoo ylilääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä.

Ottamalla rokotuksen lapsi voi suojata sekä itseään että lähipiiriään koronavirustaudilta ja etenkin sen vakavalta muodolta. Vaikka lapset harvoin sairastuvat vakavaan koronatautiin, sairaalahoitoa vaativa taudinkuva, oireiden pitkittyminen tai jälkitaudit ovat myös lapsilla mahdollisia.

Verenpainelääkkeillä yhteys silmänpohjan ikärappeuman kehittymiseen

Ti, 14/12/2021 - 10:08

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että verepainelääkkeenä käytettävien kalsiumsalpaajien amlodipiinin ja felodipiinin käyttöön liittyy suurentunut silmänpohjan kostean ikärappeuman riski.

Silmänpohjan kostea ikärappeuma on yleisin ikääntyvän väestön näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus. Taudin puhkeamiseen vaikuttavat monet eri tekijät.

Kostea ikärappeuma on yhteydessä muun muassa sydän- sekä verisuonisairauksiin, verenpainetautiin, diabetekseen, krooniseen munuaissairauteen ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin.

- Kalsiumsalpaajien kosteaa ikärappeumaa lisäävä vaikutus voisi selittyä niiden kyvyllä aiheuttaa turvotusta verkkokalvolla laajentamalla prekapillaariverisuonia ja lisäämällä niiden hydrostaattista painetta, kertoo apulaisprofessori Sirpa Loukovaara Helsingin yliopistosta.

Verenpainelääke ramipriilin käyttöön yhdistettiin päinvastaisesti pienentynyt riski sairastua silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan. Tämä selittyy Loukovaaran mukaan todennäköisesti sillä, että ramipriili ja muut reniini-angiotensiinisysteemin (RAS) -estäjät normalisoivat hydrostaattista painetta laajentamalla postkapillaariverisuonia. Lisätutkimus aiheesta on kuitenkin tarpeen.

- Näytöt pohjautuvat puhtaasti havainnoivaan rekisteriaineistoon. Tarvitaan siis uusia väestötutkimuksia verenpainelääkityksen ja kostean ikärappeuman välisen yhteyden kattavammaksi selvittämiseksi.

Tyypillisimmät silmätoimenpiteet Suomessa ovat kaihikirurgia ja silmänsisäiset pistoshoidot. Valtaosa silmänsisäisistä pistoshoidoista annetaan kostean ikärappeuman vuoksi. Kun lääkityksen potilaskohtaisia sivuvaikutuksia tunnistetaan paremmin, voidaan valita verenpainelääkkeitä, jotka ovat myös silmän kannalta turvallisia. Parhaimmillaan voitaisiin estää silmänpohjan kostean ikärappeuman kehitystä ja vähentää sairaanhoidon kuormitusta.

Helsingin yliopiston  tutkimuksessa selvitettiin kostean ikärappeuman ja lääkityksen välistä yhteyttä lähes 10 vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui 259 562 henkilöä ja tutkittuja lääkeryhmiä oli 85.

Kohonnut verenpaine yhteydessä dementiariskiin

Ti, 14/12/2021 - 09:36

Kohonnutta verenpainetta potevat sairastuvat dementiaan muita todennäköisemmin, tuore korealaistutkimus vahvistaa. Myös alhaiseen verenpaineeseen voi liittyä dementiavaara, mutta se selittyy todennäköisesti muilla sairauksilla.

Tulokset julkaistiin Hypertension-lehdessä, ja niiden perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan tai todennäköiseen Alzheimerin tautiin oli selvästi suurentunut potilailla, joiden systolinen verenpaine oli yli 160 mmHg. Myös kohonnut diastolinen verenpaine liittyi suurentuneeseen dementian riskiin. Yhteydet todettiin verrattuna osallistujiin, joiden systolinen verenpaine oli 130–140 mmHg, ja ne näkyivät riippumatta mahdollisesta verenpainelääkityksestä tai muista sairauksista.

Yhteydet olivat hieman ristiriitaisempia analyysissa, jossa tarkasteltiin todennäköisesti verisuoniperäisiä dementioita, mutta tällöinkin sairastumisriskit suurenivat verenpainelukemien suurentuessa.

Myös alhainen verenpaine liittyi monissa analyyseissä dementian riskiin, mutta tutkijat uskovat tämän johtuvan potilaiden muista sairauksista. Tulokset olisi kuitenkin hyvä varmistaa tältä osin.

Tutkimus perustuu yli 4,5 miljoonan yli 60-vuotiaan viisivuotisiin seurantatietoihin.

Kohonnut verenpaine varsinkin keski-iässä on todettu dementian riskitekijäksi useissa tutkimuksissa aiemminkin ja lääkitykset ovat pienentäneet riskiä.

Kohonnutta verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

D-vitamiini pienentää kaatumisriskiä

Ke, 08/12/2021 - 10:30

Runsaasti D-vitamiinia saavat iäkkäät naiset säästyvät sairaalahoitoa vaativilta kaatumisilta muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvistaa näyttöä D-vitamiinin terveyshyödyistä. Tutkimukseen osallistui 1 400 kotonaan asuvaa yli 70-vuotiasta australialaisnaista.

Sairaalahoitoa vaativat kaatumiset olivat noin neljänneksen harvinaisempia naisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli yli 75 nmol/l kuin naisilla, joiden pitoisuudet olivat alle 50 nmol/l, tulokset osoittivat. Seerumin 1,25(OH)2-D-vitamiinin pitoisuuden tavoitteena pidetään yli 50 nmol/l:n pitoisuuksia.

Paljon D-vitamiinia saavat olivat myös fyysisesti paremmassa kunnossa, mutta analyysin perusteella tämä ei yksistään selittänyt tuloksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. luiden haurastumista.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia. D-vitamiinin pitoisuus on riittämätön noin kolmanneksella suomalaismiehistä ja viidenneksellä naisista.

THL suosittelee kasvomaskin käyttöä kaikille

Ma, 29/11/2021 - 09:21

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suositustaan kasvomaskien käytöstä kansalaisille. THL suosittelee huonontuneessa epidemiatilanteessa, että sekä rokottamattomat että rokotetut käyttävät kasvomaskia julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan. Suositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

Kasvomaskia on hyvä käyttää kaikissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa ja joissa tartuntariski saattaa olla suuri. Tartuntariski on suurempi sisätiloissa kuin ulkona.

Erityisesti ihmiset, joilla ei ole rokotusten tai sairastetun taudin tuomaa suojaa, ovat alttiita tartunnalle ja heidän riskinsä tartunnan tai vakavan tautimuodon saamiselle on moninkertainen rokotettuihin verrattuna.

- Koronarokotus ei täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Virusta on tällä hetkellä paljon liikkeellä, joten myös rokotettujen kannattaa käyttää maskia, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.

Alueelliset viranomaiset voivat antaa omaa aluettaan koskevia maskisuosituksia, jotka perustuvat alueelliseen epidemiatilanteeseen. Lisäksi erilaisten tilaisuuksien järjestäjät voivat antaa omia maskisuosituksiaan, jotka koskevat heidän omia tilojaan.

On hyvä muistaa, että osa COVID-19-tartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eivätkä he tästä syystä ole tietoisia tartunnastaan. Tartunnan saanut voi aiheuttaa muille tartuntariskiä oireettomanakin tai jo muutama päivä ennen oireiden alkua

Flunssavirukset saattavat lisätä vastustuskykyä myös covid-19-virukselle

Pe, 26/11/2021 - 13:56

Koronaviruksia tunnetaan kymmeniä erilaisia, joista seitsemän voi tarttua ihmisiin. Näistä neljä aiheuttaa ihmisillä lieviä flunssainfektioita, jotka saattavat antaa jonkinlaista suojaa myös COVID-19-koronavirusta vastaan. 

Vaikutus ei ole läheskään yhtä suuri kuin rokotteiden, mutta se saattaa lyhentää ja lievittää oireita osalla potilaista.

Tiedot käyvät ilmi Nature Communications -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin neljää tavallista flunssaa aiheuttavaa koronavirusta 825 verinäytteestä, jotka oli otettu ennen koronavirusepidemiaa. Lisäksi tutkijat analysoivat 389 COVID-19-tartunnan saaneen verinäytteitä.

Tutkijat havaitsivat, että COVID-19-tartunnan saaneilla oli veressään vähemmän muiden koronavirusten vasta-aineita kuin potilailla, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa. Mallinnuksen perusteella potilaat, joiden veressä vasta-aineita oli runsaasti, joutuivat myös muita epätodennäköisemmin sairaalahoitoon COVID-19-tartunnan saatuaan.

Havainnot pitää varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat tavallista flunssaa aiheuttavien koronavirusten ja niihin kehittyneen vastustuskyvyn lyhentävän ja lievittävän COVID-19-infektiota. Periaatteessa on myös mahdollista, että COVID-19-rokotteet saattavat samalla lailla suojata tavallisia koronaviruksia vastaan, mutta tästä ei ole vielä tutkimusnäyttöä.

Influenssarokotuksen voi ottaa yhtä aikaa koronarokotuksen kanssa

Ti, 23/11/2021 - 10:35

Koronavirusrokotuksen tehosteannoksen voi turvallisesti ottaa influenssarokotuksen kanssa ilman, että kummankaan rokotteen teho heikkenee. Tuoreen brittitutkimuksen havainto on tervetullut, sillä se on ensimmäinen laadukas tutkimus, jossa asiaa on selvitetty.

Tutkimuksessa 680 eri-ikäistä potilasta sai joko Suomessa käytettävän Pfizer-BioNTech-koronarokotteen tai AstraZenecan rokotteen samaan aikaan influenssarokotteen tai lumerokotteen kanssa. Puolet potilaista sai lumerokotteen ensin ja influenssarokotteen 21 päivää myöhemmin ja puolet sai influenssarokotteen ensin.

Rokotteiden antaminen samaan aikaan oli turvallista eikä aiheuttanut merkittäviä haittavaikutuksia verrattuna lumerokotukseen. Kummatkin koronavirusrokotteet olivat myös tehokkaita ja saivat aikaan niille tyypillisen vasta-ainetuotannon riippumatta samanaikaisesta influenssarokotuksesta. Tutkimuksessa käytettiin kolmea erityyppistä influenssarokotetta.

Brittien tulokset osoittavat, että koronavirusrokotteen toisen tehosteannoksen voi ottaa samalla käynnillä influenssarokotuksen kanssa ilman pelkoa haittavaikutuksista tai rokotteiden tehon heikkenemisestä. Rokotteiden antaminen samaan aikaan voisi helpottaa terveydenhuollon työtaakkaa etenkin nyt, kun influenssakausi on alkamassa ja rokotukset ovat ajankohtaisia.

Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.

Pandemia vähensi antibioottien käyttöä

Ma, 22/11/2021 - 08:47

Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa. Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski EU/ETA-maissa 16,6 prosenttia ja Suomessa 19,3 prosenttia.

Sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden sekä suolistoinfektioiden esiintymistä. Se selittää antibioottien kulutuksen laskua avoterveydenhuollossa.

- Sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen, sanoo THL:n tutkija Katja Koukkari.

Ero muihin Pohjoismaihin on kaventunut

Muissa Pohjoismaissa antibioottien kulutus on perinteisesti ollut vähäisempää kuin Suomessa. Ero on kuitenkin kaventunut ja esimerkiksi penisilliinien kulutus on meillä selvästi vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, lukuun ottamatta yhdistelmävalmisteita sekä vanhempien kefalosporiinien kulutusta.

Antibioottien kokonaiskulutus on laskenut Suomessa kaikissa sairaanhoitopiireissä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria ja tiettyjen antibioottien kohdalla määrät ovat jopa nelinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä.

Antibioottien kulutuksen seuranta on tärkeä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Suomessa mikrobilääkekulutusta seurataan sekä kansallisesti että osana Euroopan tautikeskus ECDC:n koordinoimaa seurantaverkostoa.

Nukkumaanmenoaika saattaa vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin

Ma, 15/11/2021 - 16:40

Univaje ja uniongelmat on yhdistetty sydänoireisiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella myös nukkumaanmenoaika saattaa vaikuttaa sydänriskeihin. Pienimmässä sairastumisvaarassa ovat iltakymmenen ja yhdentoista välillä nukkumaan menevät.

Verrattuna klo 22–23 aikoihin nukkumaan meneviin riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin kuusivuotisen seurannan aikana oli neljänneksen suurempi osallistujilla, jotka menivät yöunille ennen iltakymmentä tai vasta puolenyön jälkeen.

Yhteys havaittiin riippumatta yöunien kestosta ja unirytmin vaihteluista. Myöskään aamu- tai iltarytmisyys, tupakointi, painoindeksi, diabetes, korkea verenpaine tai sosioekonomiset seikat eivät selittäneet tuloksia. Nukkumaanmenoaika vaikutti etenkin naisten sydänriskeihin, mutta tältä osin tulokset vaativat vielä lisäselvityksiä.

Tuloksista ei voi päätellä johtuvatko yhteydet vain nukkumaanmenoajasta vai muista seikoista, jotka vaikuttavat vuorokausirytmiin. Tämän vuoksi ei ole varmaa pienentyisivätkö havaitut sydänriskit vain muuttamalla nukkumaanmenoaikaa. Joka tapauksessa havainnot vahvistavat näyttöä unen ja levon yhteyksistä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen.

Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja siihen osallistui 88 000 keskimäärin 61-vuotiasta brittiä. Unta ja nukkumaanmenoaikaa mitattiin aktiivisuusrannekkeilla. Kuusivuotisen seurannan aikana 3 200 osallistujaa sairastui sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan, iskeemiseen sydänsairauteen tai aivoverenkiertohäiriöön.

Rintaruokinta saattaa ehkäistä tyypin 1 diabetesta

Pe, 12/11/2021 - 15:10

Rintamaitoa ainakin puolen vuoden ajan saavat näyttäisivät säästyvän tyypin 1 diabetekselta muita todennäköisemmin, ruotsalaistutkimus osoittaa. Yhteys on vielä voimakkaampi, jos lapsi on täysimetyksellä.

Arvostetun Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät asiaa käymällä läpi 152 tutkimusta, joissa selvitettiin ruokavalion yhteyksiä tyypin 1 diabetekseen.

Aineistojen yhteisanalyysin perusteella rintamaitoa 6–12 kuukauden ajan saaneet sairastuivat tyypin 1 diabetekseen yli puolet epätodennäköisemmin kuin vähemmän aikaa imetetyt. Pelkkää rintamaitoa ensimmäiset 2–3 kuukautta saaneet sairastuivat kolmanneksen harvemmin kuin lapset, jotka eivät olleet täysimetyksellä lainkaan.

Varhainen kiinteiden ruokien aloittaminen saattaa lisätä diabetesriskiä

Äidinmaidon lisäksi myös lehmänmaito ja muut maitotuotteet saattoivat vaikuttaa sairastumisriskiin. Aineistot viittasivat sairastumisriskin olevan suurentunut alle 15-vuotiailla lapsilla, jotka esimerkiksi juovat 2–3 lasillista maitoa päivittäin. Myös gluteenia sisältävien ruokien ja hedelmien varhainen syöminen liittyivät suurempaan tyypin 1 diabeteksen riskiin, mutta on epäselvää liittyykö tämä kiinteiden ruokien varhaiseen aloittamiseen vai lyhempään imetysaikaan.

Ruokavalion ja imetyksen lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin ja siksi havainnot pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa. Nykykäsityksen mukaan tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ulkoisen laukaisevan tekijän yhteisvaikutuksena, joten ruokavalio saattaa hyvinkin vaikuttaa sairastumisriskiin. Aiemmissa tutkimuksissa myös virusinfektiot on yhdistetty tyypin 1 diabeteksen laukeamiseen.

Tutkimus julkaistiin Euroopan Diabetestutkijoiden järjestön EASD:n vuotuisessa konferenssissa.

Jo yksi juoksulenkki laskee verenpainetta

Ke, 10/11/2021 - 09:57

Säännöllinen liikunta tunnetusti alentaa verenpainetta, mutta suotuisia verenpainevaikutuksia nähdään jo yhden intensiivisen liikuntasuorituksen jälkeen. Korkeaa verenpainetta potevien verenpainelukemat pysyvät matalammalla ainakin vuorokauden ajan, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset perustuvat 37 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja yhteisanalyysiin, ja niiden perusteella verenpainepotilaiden systolinen vuorokausiverenpaine laski keskimäärin 1,6 mmHg ja diastolinen 1 mmHg yhden liikuntasuorituksen jälkeen. Päivällä mitattu verenpaine laski 3 mmHg ja yöllinen verenpaine 1,8 mmHg.

Vaikutus oli yhtä suuri verenpainelääkityksellä olevilla ja lääkitsemättömillä, mutta koski vain intensiivistä aerobista liikuntaa kuten juoksemista. Pelkkä voimaharjoittelu tai voimaharjoittelun ja aerobisen liikunnan yhdistelmät eivät laskeneet verenpainetta.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat jo yhden juoksulenkin tai muun intensiivisen aerobisen liikuntajakson laskevan verenpainepotilaiden verenpainetta. Vaikutus ei ole suuren suuri, mutta pienetkin muutokset ovat tervetulleita. Suuremman hyödyn saa kuitenkin liikkumalla säännöllisesti.

Tutkimus julkaistiin Hypertension-lehdessä.

Sähkötupakka ei vaikuta auttavan pysyvään savuttomuuteen

Ma, 08/11/2021 - 18:13

Monet tupakoitsijat vaihtavat sähkötupakkaan tai muihin tupakkatuotteisiin siinä toivossa, että ne auttavat eroon tavallisista savukkeista. Tutkimusten mukaan osaa tämä saattaa auttaa tupakoinnin lopettamisessa, mutta pitkäaikainen hyöty jää saavuttamatta.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa seurattiin 13 000 tupakoitsijaa. Heistä 9 prosenttia oli hiljattain lopettanut tupakoinnin. Tupakoinnin lopettaneista 23 prosenttia oli vaihtanut tavalliset savukkeet sähkötupakkaan ja 37 prosenttia johonkin muuhun tupakkatuotteeseen.

Kun osallistujia tarkasteltiin vuoden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta, sähkötupakkaan tai muihin tupakkatuotteisiin vaihtaneista 9 prosenttia useampi oli repsahtanut ja aloittanut tupakoinnin uudelleen. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka lopettivat tupakoinnin käyttämättä muita tupakkatuotteita.

Tulokset viittasivat tosin myös siihen, että vaikka sähkötupakkaan vaihtaneet repsahtivat todennäköisemmin, he myös lopettivat tupakoinnin uudelleen muita todennäköisemmin. Tulokset eivät kerro olivatko seuraavat lopetusyritykset onnistuneita.

Sähkötupakkaa on pidetty vähemmän haitallisena kuin tavallisia savukkeita, mutta viimeaikaisten tutkimusten perusteella sähkötupakka on todennäköisesti yhtä haitallista verisuonille ja valtimoille kuin tavallinen tupakka eikä sitä sen vuoksi voi suositella terveellisempänä vaihtoehtona. Tämän vuoksi sähkötupakan käyttö tupakkavieroituksessa on kyseenalaista.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suonikohjut yleisempiä pitkillä ja lihavilla

Pe, 05/11/2021 - 09:02

Suonikohjut ovat pitkälti perinnöllisiä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella ne ovat yleisempiä myös pitkillä, ylipainoisilla, tupakoitsijoilla sekä potilailla, joiden veren rautapitoisuus on suuri.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, joka kattoi yhteensä yli 22 000 suonikohjupotilaan ja 500 000 verrokin terveys- ja geenitiedot. Geenitiedot tekevät tuloksista luotettavampia ja auttavat erottamaan riskitekijöiden ja niitä aiheuttavien seikkojen vaikutukset.

Tulosten perusteella pituus, lihavuus, tupakointi ja suuri veren rautapitoisuus liittyvät suurentuneeseen suonikohjujen vaaraan. Suuret kalsium- ja sinkkitasot saattavat puolestaan pienentää sairastumisriskiä. Korkean verenpaineen vaikutus jäi epäselväksi ja saattoi selittyä potilaan pituudella.

Tutkijat selvittivät myös muun muassa kahvin, monien vitamiinien, folaatin, diabeteksen ja magnesiumin vaikutuksia, mutta tulokset jäivät tältä osin epäselviksi.

Havainnot lisäävät tietoa suonikohjujen riskitekijöistä. Perinnöllisen alttiuden lisäksi muun muassa raskaus ja seisomatyö voivat altistaa suonikohjuille, aiemmista tutkimuksista tiedetään.

Suonikohjuilla tarkoitetaan alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaa. Vajaatoimintaan johtavat laskimoiden seinämissä tapahtuvat rakenteelliset muutokset ja laskimoiden läppien rappeutuminen. Suonikohjut näkyvät ihon läpi pullistuneina suonina, ja ne vaivaavat noin 20–30 prosenttia aikuisista.

Lisää juustoa vanhuksille

To, 04/11/2021 - 16:09

Hoitokodissa asuvien vanhusten kaatuilua ja luunmurtumia voitaisiin vähentää yksinkertaisesti antamalla heille enemmän juustoa ja muita maitotuotteita, tuore tutkimus osoittaa. Maitotuotteista saatava kalsium ja proteiini ovat ilmiön taustalla.

Tutkimukseen osallistui 7 200 keskimäärin 86-vuotiasta hoitokotiasukasta, joista puolet satunnaistettiin saamaan päivittäin muun ruoan lisäksi maitoa, jugurttia ja juustoa. Maitotuotteet nostivat päivittäisen kalsiumin saannin 1 140 grammaan ja proteiinin saannin 69 grammaan. Verrokkien ruokavalio pidettiin ennallaan. Kaikki asukkaat saivat riittävästi D-vitamiinia.

Kahden vuoden seurannan aikana osallistujille sattui yhteensä 4 300 kaatumista ja 320 luunmurtumaa, joista 135 oli lonkkamurtumia.

Verrokkeihin verrattuna maitoryhmäläisten luunmurtumariski oli kolmanneksen pienempi ja lonkkamurtumariski lähes puolet pienempi. Kaatumiset olivat 10 prosenttia harvinaisempia, tulokset osoittivat. Hyödyt olivat yhtä suuria kuin tutkimuksissa, joissa potilaita on hoidettu osteoporoosilääkkeillä.

Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä iäkkäiden kaatumisia ja luunmurtumia yritetään usein ehkäistä lääkkeillä ja ravintolisillä, vaikka saman saisi aikaan ruokavaliomuutoksilla.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.