Apteekki.fi syöte

Sosiaalisen median lisääntynyt käyttö varhaisnuoruudessa voi ennakoida myöhempiä masennusoireita yksilötasolla.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että lisääntynyt sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa vaikutti voimakkaampiin masennusoireisiin myöhempinä vuosina.

Laajassa seurantatutkimuksessa seurattiin lähes 12 000 lasta ja nuorta kolmen vuoden ajan. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa 9–10-vuotiaita.

Nuoret raportoivat, kuinka monta tuntia he viettivät sosiaalisessa mediassa arkipäivisin ja viikonloppuisin. Tutkijat arvioivat sosiaalisen median käytön ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä kolmen erilaisen rakenneyhtälömallin avulla.

Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median käytön lisääntyminen yksilötasolla oli yhteydessä myös masennusoireiden lisääntymiseen seuraavana vuonna.

Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu viitteitä siitä, että aiemmat masennusoireet olisivat johtaneet sosiaalisen median käytön lisääntymiseen.

Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu yhteyksiä sosiaalisen median käytön ja masennuksen välillä. Tutkijoiden mukaan havainnot korostavatkin tarvetta ohjata nuoria ja heidän vanhempiaan sosiaalisen median käytössä ja tukea nuorten tunne-elämän kehitystä ja hyvinvointia.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä.

Iäkkäiden miesten ja naisten riski sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin saattaa olla suurentunut, jos heillä on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä lihaskunto on tunnettu terveysmittari ikääntyvässä väestössä, mutta yleensä sen arviointiin käytetään menetelmiä, joita ei kaikkialla ole saatavilla. Tämän vuoksi helpot ja arjessa toimivat keinot ovat tervetulleita.

Scientific Reports -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 52 000 iäkkään nelivuotiseen seurantaan 15 eri maassa. Tutkimuksen alussa osallistujilta kysyttiin monista terveyteen ja ikääntymiseen liittyvistä asioista.

Osallistujat, jotka eivät kertomansa mukaan pystyneet nostamaan viittä kiloa, sairastuivat muun muassa nivelreumaan, sydäninfarktiin, korkeaan verenpaineeseen, aivoverenkiertohäiriöön, Alzheimerin tautiin ja saivat lonkkamurtumia muita osallistujia todennäköisemmin.

Lisäksi heille ilmaantui masennusoireita 8 prosenttia todennäköisemmin, nivelrikkoa 7 prosenttia todennäköisemmin ja heidän puristusvoimansa ja elämänlaatunsa heikkenivät todennäköisemmin kuin osallistujien, jotka kykenivät nostamaan viiden kilon painoisia esineitä seurannan alkaessa. Yhteys oli voimakkaampi miehillä kuin naisilla.

Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, voivat ne auttaa tunnistamaan monien terveysongelmien vaarassa olevia vanhuksia helposti ja edullisesti. Tässä tutkimuksessa viidennes osallistujista koki viiden kilon nostamisen vaikeaksi.

Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta, kiinalaistutkimus osoittaa.

Mineraalisuola on terveellisempää, koska siinä on vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa. Tämän vuoksi mineraalisuola nostaa verenpainetta vähemmän. Myös kaliumin saannin lisääminen voi alentaa verenpainetta.

Tiedot käyvät ilmi JAMA Cardiology -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 15 000 maaseudulla asuvaa kiinalaista satunnaistettiin saamaan ilmaiseksi mineraalisuolaa, jossa oli 75 % ruokasuolaa ja 25 % kaliumia, tai jatkamaan tavallisen ruokasuolan käyttöä.

Kaikki osallistujat olivat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Viiden vuoden seurannan aikana heistä 2 700 sairastui uudelleen ja 3 200 menehtyi.

Mineraalisuolaa käyttäneiden riski sairastua uudelleen aivoverenkiertohäiriöön oli 14 prosenttia pienempi kuin tavallista suolaa käyttäneiden, tulokset osoittivat. Lisäksi he menehtyivät seurannan aikana 12 prosenttia epätodennäköisemmin.

Yhteydet koskivat kaikkia aivoverenkiertohäiriöitä, mutta erityisesti aivoverenvuotoja. Potilailla ei havaittu hyperkalemiaa eli kaliumin liikasaantia.

Liiallinen suolan käyttö on merkittävimpiä korkean verenpaineen aiheuttajia ja korkea verenpaine on puolestaan suurin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Kiinassa valtaosa suolasta saadaan itse tehdyn ruoan mukana, joten tavallisen ruokasuolan korvaaminen mineraalisuolalla voisi auttaa monia.

Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Meillä suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi.

Jätevesitutkimuksen mukaan peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Peukun käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen, erityisen suurta se on pääkaupunkiseudun läheisyydessä. 

Alfa-PVP on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Alfa-PVP luokiteltiin huumausaineeksi Suomessa vuoden 2013 lopussa.

- Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sen ongelmallinen käyttö on jatkuvaa, mikä näkyy jätevesitutkimuksissa tasaisina jäämämäärinä viikon eri päivinä. Alfa-PVP:tä käytetään myös korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin käyttöä, arvioi THL:n oikeustoksikologian tiimipäällikkö Teemu Gunnar.

Suurimpien Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkien lisäksi alfa-PVP:tä todettiin jätevesitutkimuksissa säännöllisesti jokaisena viikonpäivänä Hämeenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdissä, Porvoossa, Kotkassa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.

Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia tuoreessa jätevesitutkimuksessa.

Amfetamiini on eniten käytetty stimulanttihuume valtaosassa maata. Kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen, joskin sen käyttö on yleistynyt edelleen myös muualla Suomessa. Kokaiinijäämiä havaittiin jätevedessä jo lähes kaikissa mittauskaupungeissa. 

Valtakunnallisten jätevesitutkimusten avulla voidaan poikkeuksellisella tavalla arvioida huumeiden käyttömääriä koko maan tasolla, mikä mahdollistaa myös huumemarkkinoiden rahallisen arvon arvioimisen entistä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella vuonna 2024 amfetamiinin markkina-arvo oli Suomessa laskennallisesti arvioituna 120–150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87–96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin 5 miljoonaa euroa.

"Nimenomaisesti kissa-allergiaan tarkoitettua lääkettä ei ole olemassa. Kissan aiheuttamia allergiaoireita, kuten aivastelua, nenän vuotamista, silmien kutinaa ja punoitusta, hoidetaan samalla tavoin kuin muitakin allergiaoireita. Ensisijainen lääkehoito on paikallista: nenäsumute nenäoireisiin ja silmätippa silmäoireisiin. Nopeimman avun saatte antihistamiinia sisältävistä nenä- tai silmävalmisteista.

Jos paikallishoito ei riitä oireidenne lievittämiseen, voitte ottaa antihistamiinitabletin. Erityisen hyvin kissan allergeeneihin tehoavaa antihistamiinia ei ole, mutta lääkeaineissa on eroja esimerkiksi sen suhteen, kuinka väsyttäviä ne ovat. Kannattaa kysyä neuvoa lääkkeenvalinnassa farmaseutilta.

Kissojen ja koirien hilseen sisältämät allergeenit kulkeutuvat tehokkaasti, joten siivouksen tehostaminen tai kissan pitäminen toisessa huoneessa vierailun aikana ei juuri allergiaoireita ehkäise. Paras hoito luonnollisesti on eläinaltistuksen välttäminen kokonaan. Erityisen tärkeää tämä on astmaatikoille."

Apteekkari Petteri Henriksson, Karjaan apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 1/2025

Mitä haluaisit kysyä apteekkarilta?
Lähetä kysymyksesi palstalle täältä>

Lue lisää:

Miksi lapsille ei suositella enää yskänlääkettä?

Onko korrenvahvistajalla haittavaikutuksia?

Mikä avuksi kutiseviin silmiin?

Paljon voita käyttävien kannattaisi vaihtaa ainakin osa voista kasviöljyihin. Tuoreen tutkimuksen perusteella tämä pienentäisi muun muassa heidän riskiään menehtyä syöpään.

Tiedot käyvät ilmi kolmen suuren seurantatutkimuksen aineistoja hyödyntäneestä tutkimuksesta, jossa yhteensä 220 000 aikuista seurattiin keskimäärin 33 vuoden ajan. Seurannan aikana 51 000 osallistujaa menehtyi. Kuolemista 12 000 johtui syövästä ja 11 000 sydän- ja verisuonitaudeista.

Eniten voita käyttävät menehtyivät seurannan aikana 15 prosenttia todennäköisemmin kuin voita vähiten käyttävät, tulokset osoittivat. Paljon kasvirasvoja käyttävät puolestaan menehtyivät seurannan aikana 16 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten käyttävät.

On mahdollista, että muutkin elämäntavat ovat vaikuttaneet tuloksiin, mutta tutkijat arvioivat joka tapauksessa, että riski menehtyä syöpään tai muuhun syyhyn voisi pienentyä 17 prosenttia, jos paljon voita käyttävät vähentäisivät päivittäistä kulutustaan 10 grammalla ja korvaisivat sen kasvirasvoilla.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Laihdutuslääkkeenä käytettävä semaglutidi-diabeteslääke saattaa auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista. Alustavien tutkimustulosten perusteella lääkitys voi hillitä alkoholin himoa ja vähentää kerralla juodun alkoholin määrää.

Semaglutidin käytön yleistyttyä lääkärit ovat havainneet alkoholiongelmaisilla potilailla samankaltaisia suotuisia vaikutuksia, mutta aihetta on tutkittu vähänlaisesti.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 48 alkoholiongelmaista potilasta satunnaistettiin yhdeksäksi viikoksi joko saamaan viikoittaisia semaglutidipistoksia tai lumevalmistetta. Potilaat eivät aktiivisesti yrittäneet lopettaa juomista.

Kun potilaita verrattiin tutkimuksen päätteeksi, semaglutidia saaneet kokivat himoitsevansa alkoholia vähemmän kuin verrokit. Lääkitys ei vähentänyt käyttökertoja, mutta juodessaan potilaat nauttivat vähemmän alkoholia per juomakerta.

Vaikutuksia nähtiin myös kokeessa, jossa potilaat laboratorio-oloissa saivat nauttia haluamaansa alkoholia. Tässäkin kokeessa annokset jäivät pienemmiksi semaglutidia saaneilla.

Havainnot pitää varmistaa suuremmissa tutkimuksissa ennen kuin semaglutidin voi varmuudella sanoa hillitsevän alkoholin käyttöä. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat, semaglutidilääkitys voisi auttaa etenkin diabetesta sairastavia ja lihavia alkoholiongelmaisia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 45 000 norjalaista 18–28-vuotiasta.

Tulosten perusteella uniongelmien todennäköisyys suureni melkein 50 prosenttia jokaista tuntia kohden, jonka nuori vietti kännykän ääressä nukkumaanmenon tai sänkyyn asettumisen jälkeen. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin 24 minuuttia lyhyempiä yöunia kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet kännykkää sängyssä.

Yhteys pysyi samana riippumatta siitä, käyttivätkö nuoret sosiaalista mediaa vai katsoivatko he esimerkiksi elokuvia. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että kännykän käyttöön liittyvät haitat johtuvat ennemmin lepoajan vähentymisestä kuin käyttötavoista tai sisällöistä.

Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat nuoria välttämään kännykän käyttöä nukkumaanmenon aikoihin, mutta tämän aineiston perusteella ei voi varmuudella sanoa uniongelmien johtuvan vain kännyköistä. On esimerkiksi mahdollista, että uniongelmista kärsivät ovat muita useammin kännykän ääressä sänkyyn asettumisen jälkeen.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Frontiers in Psychiatry -lehdessä.

Epäsäännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys nähdään riippumatta unien pituudesta.

Tulosten perusteella epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Tämä havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.

Tutkijat selvittivät myös unen määrän vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan tämän aineiston perusteella se ei vaikuttanut epäsäännölliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.

Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan häiriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmiä mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, minkä jälkeen osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL:n) rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.

- Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.

Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ja ADHD-lääkkeiden käytössä ovat suuria. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.

- Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, toteaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.

MS-tauti eli multippeliskleroosi saattaa edetä hitaammin, jos potilaan ruokavaliossa on paljon kalaa, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Kalan syöminen on aiemmin yhdistetty myös pienempään riskiin sairastua MS-tautiin.

Ruotsalaisten tulokset perustuvat 2 700 MS-potilaan viisitoistavuotiseen seurantaan, ja sen perusteella paljon kalaa syövien MS-tauti paheni epätodennäköisemmin kuin potilaiden, joiden ruokavaliossa oli harvoin kalaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin laajalti potilaiden toimintakykyä, kuten kävelyä, lihasten toimintaa sekä puheen ja aistien toimintaa.

Suotuisia vaikutuksia havaittiin myös potilailla, jotka seurannan aikana lisäsivät kalan käyttöä. Yhteydet nähtiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia elämäntapoja ja taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia. Myös kalan sisältämä tauriini-aminohappo saattaa selittää yhteyksiä, mutta asiaa pitää vielä tutkia lisää.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.

MS-taudissa keskushermosto vaurioituu veren valkosolujen tuhotessa hermoja suojelevaa vaippaa eli myeliiniä. Tautia sairastaa arviolta 6 000 suomalaista, ja se on yleisin nuorten aikuisten vammauttava neurologinen sairaus. Oireita ovat muun muassa näkö-, tasapaino- ja virtsanpidätysvaikeudet, uupumus ja lihasjäykkyys.

Ponnistelut globaalia lihavuusepidemiaa vastaan eivät ole tuottaneet lainkaan toivotunlaisia tuloksia, tutkimukset osoittavat. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, vuoteen 2050 mennessä jopa 60 prosenttia maailman aikuisista ja kolmannes lapsista ja nuorista on ylipainoisia tai lihavia.

Yli 200 maan tietoihin perustuva analyysi on tähän mennessä mittavin globaali selvitys lihavuudesta. Sen mukaan vuosina 1990–2021 ylipainoisten ja lihavien määrä yli kaksinkertaistui. Tämä tarkoittaa yli 2 miljardia aikuista ja lähes 500 miljoonaa 5–24-vuotiasta.

Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 prosenttia (3,8 miljardia) ja lapsista ja nuorista kolmannes (750 miljoonaa) on ylipainoisia tai lihavia.

Lasten ja nuorten lihavuus tulee todennäköisesti yleistymään nopeammin kuin ylipainoisuus. Väestön ikääntymisen myötä myös yli 65-vuotiaiden osuus tulee suurentumaan, tutkijat arvioivat.

Lihavuutta on pidetty varsinkin varakkaiden länsimaiden ongelmana, mutta tosiasiassa lihavuus yleistyy ympäri maailmaa. Lukumääräisesti eniten ylipainoisia ja lihavia on Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Meksikossa, Indonesiassa ja Egyptissä. Yli puolet maailman ylipainoisista ja lihavista aikuisista elää näissä kahdeksassa maassa.

Tiedot julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Suomalaisista yli 20-vuotiaista noin kolmannes on lihavia ja vyötärölihavuutta on lähes 50 prosentilla. Alle 16-vuotiaista tytöistä 18 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.

Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssatartuntojen riskiä, muistuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

Suomessa on tänä vuonna havaittu lintuinfluenssaa toistaiseksi tammikuun lopussa Turussa naakoilla sekä helmikuussa Taivassalossa kanahaukalla. Ihmisillä lintuinfluenssatartuntoja ei ole Suomessa todettu lainkaan, mutta muualla Euroopassa ja maailmalla niitä on ollut.

Lintuinfluenssarokotukset alkavat tänä vuonna maaliskuussa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada.

Rokotetta suositellaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta. Ryhmään kuuluvat muiden muassa turkistilojen ja siipikarjatilojen pitäjät, heidän perheenjäsenensä sekä tilojen työntekijät.

- Rokote suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan. Tutkimusten mukaan rokote suojaa vakavalta taudilta, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa käytössä oleva lintuinfluenssarokote tarjoaa suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan. Lisäksi se voi tuottaa pitkäaikaista suojaa erilaisia lintuinfluenssaviruksia vastaan. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.

Lintuinfluenssa on viruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti linnuilla. Linnuista se voi tarttua esimerkiksi turkiseläimiin ja siipikarjaan. Yhdysvalloissa virusta on todettu myös lypsykarjassa.

Lintuinfluenssa ei tartu helposti ihmisiin. Ihminen voi kuitenkin saada tartunnan sairaista tai kuolleista eläimistä tai niiden eritteistä. Virus voi aiheuttaa ihmiselle oireettoman tai lievän hengitystieinfektion, mutta myös vakavan taudin.

Lievään hengitystieinfektioon voi kuulua kuumetta yskää, päänsärkyä ja hengenahdistusta. Virus voi myös aiheuttaa silmän sidekalvotulehduksen. Vakavassa tautimuodossa lintuinfluenssa voi johtaa keuhkokuumeeseen tai äkilliseen hengityksen vajaatoimintaan, sekä aiheuttaa monielinvaurioita ja neurologisia oireita.

Tartuntoja voi ehkäistä välttämällä koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin.

Asbestialtistus liitetään useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään, mutta asbesti voi suurentaa myös monien ruoansulatuskanavan syöpien vaaraa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydet ovat hyvin todennäköisesti kausaalisia, ja ne tulisi huomioida asbestille työssään altistuneita hoidettaessa.

Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 379 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella asbestille työssään altistuneet sairastuvat ruokatorvisyöpään 17 prosenttia, vatsasyöpään 14 prosenttia ja paksu- ja peräsuolisyöpään 16 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät ole altistuneet asbestille.

Yhteydet olivat vielä voimakkaampia, jos työtekijän asbestialtistus oli ollut mittavaa.

Asbesti on edelleen eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Sairastumiset ovat seuraus vuosikymmeniä sitten tapahtuneista altistuksista, mutta korjausrakentamisen ja kaivosteollisuuden yhteydessä uudet altistumiset ovat edelleen mahdollisia.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.