Apteekki.fi syöte

Kahdella miljoonalla suomalaisella eli joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessa. Tiedot pohjautuvat Terve Suomi -tutkimukseen.

Huolestuttavaa on myös, että jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran. 

2000-luvun alkupuolella suomalaisten verenpaineet olivat laskussa, nyt kehitys näyttää pysähtyneen.

- On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään. Myös lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä ja jo yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla kolesterolilääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.

Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä.

- Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja, Lehtoranta kertoo.

Eläkeikäisillä menee kansantautien riskitekijöiden suhteen paremmin. Heillä esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mitä ainakin osittain selittää kolesterolilääkkeiden lisääntynyt käyttö.

- Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan näyttäisi valoisammalta, tarvitsemme lisää yhteiskunnallisia toimia, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, summaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.

Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2), kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimus.

Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Yleisintä lihavuus on 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta.

Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.

Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet viime vuosina työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.

- Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. Viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset, toteaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.

Arviolta joka neljäs ihminen sairastuu johonkin syöpään elämänsä aikana, mutta maiden välillä on suuria eroja. Syöpäriskit ovat suurimmat Euroopassa ja muissa varakkaissa maissa ja pienimmät köyhissä maissa.

Science Bulletin -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 185 maan tietoihin vuodelta 2020, ja niiden perusteella miehistä 26 prosenttia ja naisista 24 prosenttia sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä.

Riskit kuitenkin vaihtelevat paljon eri puolilla maailmaa. Varakkaimmissa maissa syöpään sairastuu 40 prosenttia ja köyhimmissä maissa noin 10 prosenttia väestöstä. Ääripäissä olivat Australia ja Uusi-Seelanti, joissa syöpään sairastuu joka toinen, ja Länsi-Afrikka, missä ainoastaan joka kahdestoista saa syöpädiagnoosin.

Erot johtuvat pitkälti varakkaiden maiden väestöjen pitemmästä eliniästä, jonka ansiosta heistä useampi ehtii sairastua syöpään. Köyhemmissä maissa monet, jotka olisivat sairastuneet syöpään, menehtyvät muihin sairauksiin ennen syövän toteamista, tutkijat kirjoittavat.

Eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat yleisimmät syövät ympäri maailmaa potilaiden iästä riippumatta. Syövät ovat yleistyneet Suomessa väestön ikääntymisen takia ja todennäköisesti kehitys jatkuu samanlaisena. Hoitojen ja diagnostiikan kehityksen ansiosta entistä useammat kuitenkin selviävät syövästä.

Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavat voivat hyötyä pieniannoksisesta masennuslääkityksestä, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus havaittiin potilailla, joilla tavanomaiset hoidot eivät olleet toimineet.

Masennuslääkkeitä on käytetty ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa aiemminkin, mutta nyt julkaistu tutkimus on suurempi kuin aiemmat ja ensimmäinen, jossa vaikutuksia on tutkittu pelkästään perusterveydenhuollon potilailla.

Tutkimukseen osallistuneet 460 potilasta satunnaistettiin saamaan päivittäin 10 mg amitriptyliini-masennuslääkettä tai lumevalmistetta puolen vuoden ajan. Lääkeannosta nostettiin vähitellen potilaskohtaisesti, mutta suurimmillaankin annos oli korkeintaan 30 mg päivässä.

Amitriptyliinilla hoidettujen oireet lievittyivät selvästi enemmän kuin lumeryhmäläisten, tulokset osoittivat. Lääkeryhmässä oli jonkin verran enemmän haittavaikutuksia, kuten suun kuivumista ja uneliaisuutta, mutta ne olivat yleensä lieviä.

Lääkitys ei juurikaan parantanut potilaiden mielialaa tai mahdollisia masennusoireita, joten vaikutukset johtuvat todennäköisesti muista seikoista. Pieniannoksinen amitriptyliini voi lievittää kipua ja edistää suoliston toimintaa, mikä mahdollisesti selittää hyötyjä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on tuntemattomasta syystä johtuva kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sitä potee arviolta 10–15 prosenttia väestöstä.

Endometrioosia sairastavat naiset kärsivät usein myös monista vaivoista, jotka eivät kuulu varsinaisiin endometrioosin oireisiin. Taustalla saattavat olla sairauteen liittyvät immunologiset ja tulehdukselliset vaikutukset.

Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvosirottuma. Siinä kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella.

Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan endometrioosia sairastavilla on muita enemmän kuukautiskipuja ja runsasta kuukautisvuotoa, masennusta, ahdistusoireita, allergioita, uupumusta, univaikeuksia, sydämen tykytystä, selkäkipuja, migreeniä ja pääkipuja, niveljäykkyyttä ja nivelkipuja, ummetusta, peräpukamia, närästystä ja virtsaamiskipuja. Osa näistä on tyypillisiä endometrioosin oireita, mutta kaikki eivät suoraan kuulu sairauteen.

Endometrioosin perussyytä ei tunneta, mutta siihen kuuluu immunologisia ja tulehduksellisia piirteitä, jotka saattavat selittää myös muita oireita. Tämän aineiston perusteella ei kuitenkaan voi sanoa johtuvatko oireet vain endometrioosista vai jostain muusta seikasta, jota ei tutkimuksessa pystytty huomioimaan.

Tutkimukseen osallistui 7 600 naista, joista hieman alle 1 200 sairasti endometrioosia. Oireista kyseltiin kolmen vuoden välein keskimäärin yhdeksänvuotisen seurannan aikana. Tulokset julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä.

Endometrioosia sairastaa noin joka kymmenes nainen.

Alle seitsentuntisia yöunia nukkuvat ja uniongelmista kärsivät saattavat olla muita alttiimpia verenpaineen kohoamiselle, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys havaittiin naisilla, mutta todennäköisesti sama pätee myös miehiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 66 000 naisen 16-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella alle seitsemän tuntia yössä nukkuvilla todettiin korkea verenpaine 7–10 prosenttia todennäköisemmin kuin naisilla, jotka nukkuivat 7–8 tuntia yössä. Pitemmät yöunet eivät vaikuttaneet riskiin.

Myös nukahtamisvaikeudet ja yöllinen heräily liittyivät korkean verenpaineen riskiin. Verrattuna naisiin, joilla kyseisiä ongelmia ei ollut, korkea verenpaine todettiin seurannan aikana 14–28 prosenttia todennäköisemmin.

Uniongelmista kärsivät olivat muita todennäköisemmin ylipainoisia ja heidän elämäntapansa olivat epäterveellisempiä kuin hyvin nukkuvien, mutta yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun nämä ja monia muita seikkoja huomioitiin analyysissa. On kuitenkin mahdollista, että univaikeuksiin nyt liitetty verenpainevaikutus johtuu useiden eri tekijöiden yhdistelmästä.

Tutkimus julkaistiin Hypertension-lehdessä.

Monet hyvinvointialueet aloittavat influenssan riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset marraskuun alussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet, 6 kuukauden – 6 vuoden ikäiset lapset, raskaana olevat ja sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

Maksutta rokotteen saavat myös pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat ja potilaiden tai asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä lääkehuollon työntekijät. Myös varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalvelukset aloittaville tarjotaan ilmainen rokote. Maksutta rokotteen saavat myös ne henkilöt, jotka ovat toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai sellaiseen vakavalle influenssalle alttiiseen, jota ei voida suojata influenssarokotteella.

Tällä kaudella influenssarokotteen saavat maksutta lisäksi ne, joilla on riski sairastua lintuinfluenssaan. Heitä ovat muun muassa turkistarhoilla ja siipikarjan parissa työskentelevät, virkaeläinlääkärit, laboratoriotyöntekijät, jotka ottavat tai käsittelevät lintuinfluenssanäytteitä, sekä muut, joilla on suuri riski saada lintuinfluenssatartunta työnsä tai muun olosuhteen vuoksi.

Tänä syksynä kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille koronan riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan myös koronarokotteen tehosteannosta. Tehostetta suositellaan riippumatta siitä, montako koronarokoteannosta on saanut tai kuinka monta kertaa on sairastanut koronataudin.

Edellisestä koronarokotteesta tai minkä tahansa koronavariantin sairastamisesta on kuitenkin pitänyt kulua vähintään kolme kuukautta, jotta rokotteesta olisi toivottavaa hyötyä. Tehosteannoksena käytetään varianttiräätälöityjä valmisteita.

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssa- ja koronarokotukset järjestetään ja milloin ja missä rokotukset voi käydä ottamassa.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Koronarokotteita ei ole toistaiseksi saatavissa työterveyshuollosta tai reseptillä apteekeista.

Lihavuus on yhdistetty monien reumaattisten tautien riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tuo yhteys on todennäköisesti syyseurauksellinen. Toisin sanoen lihavuus itsessään suurentaa reumatautien riskiä.

Tutkimuksessa käytettiin Iso-Britannian biopankkiaineistoja, joista poimittiin 360 000 osallistujan terveys- ja geenitiedot. Geenitietojen avulla tunnistettiin potilaat, jotka olivat perimänsä vuoksi alttiita lihomaan, mikä tekee tuloksista luotettavampia ja auttaa erottamaan riskitekijöiden ja niitä aiheuttavien seikkojen vaikutukset.

Analyysin perusteella riski sairastua nivelreumaan, nivelrikkoon, kihtiin, nivelpsoriaasiin tai selkärankareumaan oli sitä suurempi mitä lihavampi potilas oli.

Suuri painoindeksi liittyi selkärankareumaan ja kihtiin etenkin naisilla. Nivelrikon osalta riski oli suurempi vaihdevuosien jälkeen.

Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä geenitietojen ansiosta ne viittaavat lihavuuden todennäköisesti suurentavan monien reumatautien riskiä suoraan. Tällainen yhteys on aiemmin havaittu lihavuuden sekä nivelreuman, nivelrikon ja kihdin väliltä, mutta selkärankareumaa ja nikamatulehduksia koskevat havainnot ovat uusia.

Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, lihavuuden ehkäiseminen ja laihduttaminen ehkäisee myös reumatauteja.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Arthritis & Rheumatology -lehdessä.

Arviolta 2,5 miljoonaa suomalaisaikuista on vähintään ylipainoisia ja heistä noin miljoona on lihavia.

Hyvä fyysinen kunto ja varsinkin hyvä kestävyyskunto voi auttaa vaihdevuodet ylittänyttä naista välttymään rintasyövältä. Yhteys koskee tosin lähinnä naisia, jotka ovat ylipainoisia tai lihavia.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa 18 000 vaihdevuodet ylittänyttä keskimäärin 60-vuotiasta brittinaista seurattiin yhdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana naisilla todettiin yhteensä 530 rintasyöpää.

Tulosten perusteella parhaassa fyysisessä kunnossa olevat naiset sairastuivat rintasyöpään noin neljänneksen epätodennäköisemmin kuin naiset, joiden kestävyyskunto oli huono tai kohtalainen.

Tarkemmassa analyysissa hyvä kestävyyskunto liittyi pienempään sairastumisriskiin ainoastaan naisilla, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia tai joiden rasvaprosentti oli suuri.

Havainnot olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat hyvän fyysisen kunnon ja liikunnan pienentävän ylipainoisten naisten rintasyöpäriskiä vaihdevuosien jälkeen. Liikunta pienentää myös sydän- ja verisuonitautien ja lukuisten muiden sairauksien vaaraa.

Tulokset julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä.

Vaihdevuosilla eli menopaussilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen kuukautiset lakkaavat ja munasarjojen toiminta heikkenee ja loppuu. Suurelle osalle naisista tämä aiheuttaa oireita, kuten kuumia aaltoja ja yöllistä hikoilua. Suomalaisnaisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51 vuoden iässä.

Korkea verenpaine saattaa hoitamattomana altistaa dementialle, mutta verenpainelääkityksen avulla riski näyttäisi laskevan terveiden samanikäisten tasolle.

Tiedot käyvät ilmi 17 tutkimuksen meta-analyysista ja yhteensä 35 000 kotonaan asuvan keskimäärin 73-vuotiaan nelivuotisista seurantatiedoista.

Hoitamatonta korkeaa verenpainetta potevien riski sairastua dementiaan oli 42 prosenttia suurempi kuin samanikäisten, joilla ei ollut verenpaineongelmia, tulokset osoittivat. Jos verenpainepotilas sen sijaan oli asianmukaisella verenpainelääkityksellä, riski ei eronnut terveiden riskistä.

Yhteydet havaittiin riippumatta potilaiden iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta. Myöskään tutkimusten alussa mitatut verenpainetasot eivät vaikuttaneet yhteyteen.

Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.

Masennus, stressihäiriöt ja muut psykologiset vaikeudet voivat olla jopa fyysisiä seikkoja tärkeämpiä närästysoireiden selittämisessä. Tuoreen tutkimuksen havainnot olisi hyvä huomioida pitkäkestoista närästystä potevien hoidossa.

Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä, ja siihen osallistui 400 keskimäärin 49-vuotiasta närästyspotilasta.

Potilaiden psykologiset oireet selittivät närästysoireiden voimakkuutta ja määrää paremmin kuin fysiologiset seikat, tulokset osoittivat. Varsinkin masennusoireet ja traumaperäisen stressihäiriön oireet liittyivät närästykseen.

Havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan psykologiset seikat voivat vaikuttaa moniin suolisto-oireisiin, ja joissain tapauksissa nuo vaikutukset voivat olla suurempia kuin varsinaisten fyysisten seikkojen. Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi närästyksen taustalla olisi ainoastaan psyykkisiä oireita. Tulokset eivät myöskään osoita, että närästysoireiden ja psykologisten seikkojen yhteys on kausaalinen.

Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta. Muun muassa ruokavaliomuutokset ja laihduttaminen voivat vähentää närästystä, mutta usein vaivoja hoidetaan närästyslääkkeillä.

Ylipaino ja lihavuus on edelleen yleistä lapsilla ja nuorilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

THL:n ylläpitämästä lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilastosta käy ilmi, että viime vuonna 2022 runsaalla neljänneksellä (27 %) 2–16-vuotiaista pojista ja vajaalla viidenneksellä (18 %) samanikäisistä tytöistä oli ylipainoa tai lihavuutta.

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäen mukaan merkittävä kansanterveyden haaste, sillä ne heikentävät monin tavoin fyysistä ja psykososiaalista terveyttä ja hyvinvointia lapsena ja myöhemmin aikuisena. Vaikka vuodesta 2014 jatkunut THL:n tilastoseuranta kertoo, että ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on vakiintunut, on Mäen mukaan terveyden edistämisen tavoitteena osuuden selvä väheneminen.

- Lasten lihavuuden ehkäisemiseen ja terveellisten elintapojen tukemiseen tarvitaan monipuolisia yhteiskunnallisia toimia, kuten terveysperusteista verotusta, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista ja aktiivista liikkumista edistävää yhdyskuntasuunnittelua, Mäki summaa.

Rekisteriseurannan perusteella lasten ja nuorten ylipainon yleistyminen näyttäisi pysähtyneen vuonna 2020. Ylipainoisten lasten osuus oli vuonna 2022 sekä pojilla että tytöillä noin prosenttiyksikön pienempi kuin edellisenä vuonna 2021. Vuoteen 2020 asti lasten ja nuorten ylipaino yleistyi tasaisesti vuodesta 2015 lähtien.

Positiivisen kehitys taustalla voi kuitenkin olla lasten ja nuorten paino- ja pituustietojen parantunut kattavuus. Lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen välittymisessä perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteriin, Avohilmoon on ollut suuria alueellisia eroja, sillä kaikkien potilastietojärjestelmien tekninen toteutus ei salli tietojen automaattista poimintaa.

- Eniten tietojen saatavuus parani sellaisilla alueilla, joissa lasten ja nuorten ylipainon yleisyys on koko maata pienempi, mikä todennäköisesti vaikuttaa tuloksiin, arvioi THL:n erikoistutkija Maaret Vuorenmaa.

Alueelliset ja kuntakohtaiset erot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä ovat huomattavat. Yleisintä ylipaino on Satakunnan hyvinvointialueella ja harvinaisinta Helsingissä.

THL:n ylläpitämä tilasto lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä perustuu noin 470 000 lapsen ja nuoren lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa mitattuihin pituus- ja painotietoihin. Tiedot kattavat 54 prosenttia koko maan 2–16-vuotiaista lapsista ja nuorista.

Kahden annoksen vesirokkorokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille vähensivät merkittävästi ja nopeasti tautiin liittyviä terveyskeskuskäyntejä kaikissa ikäryhmissä, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan.

THL:n tuoreesta tutkimuksesta selviää, että alle 12-vuotiaiden lasten käynnit terveyskeskuksessa vähenivät yli 95 prosenttia vuonna 2022 verrattuna aikaan ennen rokotuksia. Myös rokottamattomien alle 1-vuotiaiden vesirokkotapaukset vähenivät 87 prosenttia, mikä viittaa rokotusten antamaan laumasuojaan.

Vesirokkorokotusohjelma aloitettiin Suomessa syyskuussa 2017. Varsinainen vesirokkorokotusohjelma sisältää annokset 18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Ensimmäisenä vuonna toteutettiin lisäksi laajat, niin kutsutut täydennysrokotukset, joissa tarjottiin rokotetta kaikille alle 12-vuotiaille, jotka eivät olleet sairastaneet vesirokkoa.

- Kun ennen rokotusohjelmaa esimerkiksi 3-vuotiailla oli vuosittain yli tuhat vesirokkotapausta, jotka vaativat yhteydenottoa perusterveydenhuoltoon, on näitä viime vuosina ollut vain muutamia kymmeniä vuosittain, sanoo THL:n erikoistutkija Heini Salo.

Valtaosa pikkulasten vesirokkotapauksista ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Salo pitää kuitenkin todennäköisenä, että viruskierron vähennyttyä myös kotihoitoiset vesirokkotapaukset ovat vähentyneet vastaavalla tavalla.

Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka aloitti vesirokkorokotusohjelman, ja ensimmäisen vuoden rokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille lapsille olivat poikkeuksellisen laajat. Rokotusohjelman ensimmäisenä vuotena rokotettiin neljännesmiljoona lasta.

Vuosina 2017–2022, ensimmäisen rokoteannoksen sai 85–87 prosenttia lapsista. Toisen annoksen kattavuudesta on tietoa vasta vuonna 2016 syntyneistä. Se oli vuonna 2022 58 prosenttia.

Vesirokkorokotusten kattavuudessa on vielä parannettavaa: tällä hetkellä jokaisesta ikäryhmästä useampi kuin joka kymmenes jää rokottamatta. Epidemiat ovat tulevaisuudessakin mahdollisia.

- Rokottamatta jäävät lapset voivat sairastua vesirokkoon myös aikuisena esimerkiksi ulkomaan matkoilla. Aikuisella vesirokko on selvästi vakavampi tauti kuin lapsella ja johtaa käytännössä aina lääkärikäyntiin ja lääkitykseen, Salo muistuttaa.

Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot saattavat hidastua nopeammin heti eläkkeelle jäämisen jälkeen, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Yhteys havaitaan etenkin miehillä ja korkeasti koulutetuilla.

Tulokset perustuvat 2 200 eläkkeelle keskimäärin 64-vuotiaana jääneen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujien kognitiivisia toimintoja oli mitattu ennen eläköitymistä ja sen jälkeen.

Osallistujien testitulokset olivat tasaisia työuran loppupuolella, mutta heikkenivät selvästi pian eläköitymisen jälkeen. Korkea koulutustaso liittyi parempiin testituloksiin ennen eläköitymistä, mutta myös nopeampaan tulosten heikentymiseen eläköitymisen jälkeen. Työn vaativuus ja monipuolisuus liittyi sekin parempiin tuloksiin työuran aikana, mutta ei näkynyt eläköitymisen jälkeisissä tuloksissa.

Eläköitymisen jälkeen miesten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät selvästi nopeammin kuin naisten. Samoin valkoihoisten osallistujien testitulokset heikkenivät nopeammin kuin afroamerikkalaisten, tulokset osoittivat.

Yhdysvaltalaisten havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta ne olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, joissa osallistujia seurataan pitempään. Pitemmässä seurannassa tulokset voivat hyvinkin tasoittua tai muuttua muilta osin.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Dementian kehittymiseen vaikuttavat hyvin monet seikat, joista koulutus ja muut aivoja stimuloivat aktiviteetit ovat vain osa. Tutkimusten perusteella esimerkiksi sosiaalinen ja monipuolisesti aktiivinen elämä ja harrastukset voivat ehkäistä tai lykätä muistisairauksia. Suuri merkitys on myös ruokavaliolla, liikunnalla, savuttomuudella ja alkoholin kohtuukäytöllä.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.

Vain muutaman minuutin mittaiset liikuntapyrähdykset voivat auttaa muuten vähän liikkuvia pienentämään syöpäriskiään. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvistaa näkemystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi.

Tutkimukseen osallistui 22 000 keskimäärin 62-vuotiasta vähän liikkuvaa miestä ja naista, joiden liikkumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla. Keskimäärin seitsenvuotisen seurannan aikana osallistujilla todettiin yhteensä 2 400 syöpää.

Liikuntapyrähdyksillä tarkoitettiin lyhyitä, mutta fyysisesti raskaita arkiponnisteluja, kuten portaiden kiipeämistä tai nopeaa kävelyä.

Osallistujat, joiden päivissä oli yhteensä runsaat 3 minuuttia näitä pyrähdyksiä, sairastuivat syöpään 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät pyrähdelleet lainkaan. Vaikutus oli lähes kaksi kertaa suurempi, kun analyysi rajoitettiin syöpiin, joiden riskiin liikunnan tiedetään erityisesti vaikuttavan.

Havainnot viittaavat lyhyidenkin liikuntapätkien pienentävän muuten vähän liikkuvien syöpäriskiä. Liikunnan lisäksi kuitenkin monet muutkin seikat vaikuttavat syövän kehittymiseen, joten tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology -lehdessä.

Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Alle 50-vuotiaiden syövät ja niistä johtuvat kuolemat ovat yleistyneet merkittävästi edeltävien 30 vuoden aikana, globaali selvitys osoittaa. Elintavat selittävät ainakin osan kehityksestä.

Vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa alle 50-vuotiasta sairastui syöpään, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Suurin osa näistä on rintasyöpiä, mutta nopeimmin ovat yleistyneet eturauhassyöpä ja nenänielun syövät.

Eniten kuolemia tässä ikäryhmässä aiheuttavat rinta-, henkitorvi-, keuhko-, suolisto- ja vatsasyövät. Syöpäkuolemat ovat yleistyneet 30 prosenttia vuodesta 1990. Vuonna 2019 yhteensä noin miljoona alle 50-vuotiasta menehtyi syöpään.

Tutkijoiden mukaan merkittävä osa alle 50-vuotiaiden syövistä liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin, liialliseen punaisen lihan, suolan ja alkoholin käyttöön sekä puutteelliseen liikuntaan. Lisäksi lihavuus ja korkeat veren glukoositasot selittävät kehitystä.

Jos suunta jatkuu samana, vuoteen 2030 mennessä alle 50-vuotiaiden syövät yleistyvät vielä 30 prosenttia ja syöpäkuolemat 20 prosenttia, tutkijat arvioivat.

Tulokset julkaistiin BMJ Oncology -lehdessä, ja ne perustuvat suuren GBD-tutkimuksen aineistoihin 204 eri maasta.

Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet eivät uusien tutkimustulosten perusteella suurenna mahasyövän riskiä, vaikka niin on epäilty.

Tulokset perustuvat viiden tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin, joka kattoi yhteensä 1 900 lääkityksellä olevan ja 6 500 verrokin seurantatiedot.

Analyysin perusteella lyhyet lääkitykset liittyivät suurentuneeseen mahasyövän riskiin, mutta yhteyttä ei nähty potilailla, joiden lääkitykset jatkuivat yli kolme vuotta.

Jos protonipumpun estäjät todella aiheuttaisivat mahasyöpää, yhteyden pitäisi olla voimakkaampi pitkään lääkityillä, tutkijat kirjoittavat. Lyhyitä lääkityksiä koskeva yhteys selittyy todennäköisesti sillä, että monet mahasyöpäpotilaat saavat oireisiinsa närästyslääkkeitä ennen kuin syöpä on diagnosoitu.

Protonipumpun estäjien on epäilty suurentavan myös muistisairauksien ja monien muiden sairauksien vaaraa, mutta nykytiedon valossa nämäkin riskit todennäköisesti johtuvat pitkälti potilaiden muista sairauksista ja riskitekijöistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL kertoo tiedotteessaan, että XBB.1.5-rokotteita on jo alettu toimittamaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Tehosteannos suositellaan otettavaksi samaan aikaan influenssarokotuksen kanssa.

Muutamissa Euroopan maissa on jo päätetty tai harkitaan koronarokotusten aikaistamista suurimmassa vakavan taudin riskissä oleville jo ennen influenssarokotuksia.

- Koronatilanne on tällä hetkellä Suomessa rauhallinen. Terveysviranomaisten on kuitenkin hyvä varautua siihen, että Suomessakin korkean ikänsä tai perussairautensa vuoksi kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotuksia voidaan ryhtyä aikaistamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneiden pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvia ja voimakkaasti immuunipuutteisia, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL suosittelee, että koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Uudella tehosteannoksella pyritään vähentämään vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Ensimmäinen XBB.1.5-varianttiräätälöity rokote sai myyntiluvan syyskuun alussa. Voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuussa hieman yli miljoona annosta. Tarkkaan annosmäärään vaikuttaa, kuinka hyvin kuuden annoksen pulloista saadaan hyödynnettyä ylimääräisiä annoksia.

Pre-eklampsia saattaa liittyä äidin työmuistin ja monien muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri, mutta pre-eklampsian yleisyyden vuoksi se voi koskea monia naisia.

Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja siihen osallistui 1 000 naista, joilla oli todettu pre-eklampsia raskauden aikana sekä 530 tervettä verrokkia.

Synnytystä seuraavan vuoden aikana pre-eklampsiaryhmäläisistä 23 prosentilla havaittiin toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätelyn heikentymistä. Vastaavaa todettiin vain 2 prosentilla verrokeista. Työmuistin heikentymistä todettiin 50 prosentilla pre-eklampsiaryhmäläisistä ja 6 prosentilla verrokeista. Yhteydet heikkenivät vuosien varrella, mutta näkyivät osalla naisista vielä vuosikymmeniä myöhemminkin.

On epäselvää, kuinka paljon havaitut muutokset vaikuttavat naisten elämään, mutta etenkin työmuistin heikentyminen voi haitata kaikkia elämänalueita. Vaikutusten taustalla saattaa olla esimerkiksi pienten verisuonten toiminnan heikentyminen, joka on yhdistetty pre-eklampsiaan. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta. Pre-eklampsia suurentaa myös äidin riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Huonokuuloiset ovat muita alttiimpia muistisairauksille. Tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin riskipotilaiden riski sairastua muistihäiriöihin voi pienentyä, jos he saavat kuulolaitteen.

Lancet-lehden julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä kuulolaitteet on yhdistetty muistisairauksien riskin pienentymiseen ennenkin, mutta yhteys on usein nähty riippumatta potilaiden muista sairauksista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhteys näkyi vain potilailla, jotka olivat jo valmiiksi suurentuneessa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen vaarassa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes tuhatta huonokuuloista keskimäärin 77-vuotiasta, joista puolet satunnaistettiin saamaan kuulolaitteet ja neuvontaa ja puolet vain yleistä terveysopastusta.

Tulosten perusteella kuulolaiteryhmäläisten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät hitaammin kuin verrokkien, mutta tämä havaittiin vain potilailla, joilla oli enemmän kognitiivisten toimintojen hidastumiseen liitettyjä riskitekijöitä. Potilaita seurattiin keskimäärin kolme vuotta.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat kuulolaitteiden todennäköisesti pienentävän vain riskipotilaiden muistisairausriskiä. Huonokuuloisuuden ja muistisairauksien yhteyttä ei tunneta kovin hyvin, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Keski-ikäisistä noin joka viidennellä on keskustelua haittaava kuulovika, mutta ne yleistyvät huomattavasti iän myötä. Yli 80-vuotiaista kuulovikaisia on noin kolmannes.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.