Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 10 min 23 s sitten

Suuret D-vitamiiniannokset todennäköisesti turvallisia lapsille

Ti, 24/05/2022 - 13:46

Tuoreen tutkimuksen perusteella D-vitamiinilisät eivät näyttäisi aiheuttavan haittavaikutuksia alle 6-vuotiaille lapsille edes varsin suurilla annoksilla. Havainto perustuu 32 tutkimuksen ja 8 400 lapsen tietojen meta-analyysiin.

Analyysiin valittiin satunnaistettuja ja lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa alle 6-vuotiaat lapset olivat saaneet 30-250 mikrogramman annoksia päivittäin tai 750–15 000 mikrogramman kerta-annoksia.

Tulosten perusteella suuria D-vitamiiniannoksia saaneilla ei ollut vakavia haittavaikutuksia sen enempää kuin verrokeilla, jotka saivat pienempiä annoksia tai lumevalmistetta. Heillä ei myöskään ollut muita enempää veren kalsiumrunsautta. Kalsiumrunsaus eli hyperkalsemia on yhdistetty suuriin D-vitamiiniannoksiin ja saattaa aiheuttaa mm. väsymystä, särkyjä, ummetusta ja virtsakiviä.

Myös lievät haittavaikutukset, jotka saattoivat liittyä suuriin D-vitamiiniannoksiin, olivat harvinaisia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia.

Noin kolmasosa suomalaismiehistä ja viidennes naisista saa liian vähän D-vitamiinia. Kesällä auringon UV-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa jopa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Unettomuus keski-iässä ennakoi muistiongelmia eläkeiässä

Pe, 20/05/2022 - 14:55

Tuoreen Helsinki Health Study -tutkimuksen mukaan pitkäaikaisilla unettomuusoireilla ja heikentyneellä kognitiolla on selkeä yhteys.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin unettomuusoireiden kehittymistä keski-iässä ja niiden vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen eläköitymisen jälkeen.

– Tulokset osoittavat, että vakavat unettomuusoireet olivat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintakykyyn vanhuuseläkeläisten keskuudessa, kertoo tutkimuksen tuloksista väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti, Antti Etholén.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että muistin, oppimisen ja keskittymisen heikentymisen riski suureni unettomuusoireiden pitkittyessä.

Uni kuntoon jo keski-iässä

Unen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin on jo aiempaakin tutkimusnäyttöä, mutta nyt julkaistusta tutkimuksesta tekee poikkeuksellisen unettomuusoireiden pitkä seuranta-aika.

Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että jos uniongelmat helpottivat vuosien mittaan, myös kognitiiviset toiminnot arvioitiin paremmiksi eläkeiässä verrattuna tilanteeseen, jossa uniongelmat jatkuivat.

Pitkäaikaiset unettomuusoireet olisi tutkijoiden mukaan otettava huomioon kognitiivisen heikkenemisen riskitekijöinä.

– Varhainen puuttuminen unettomuusoireisiin eli toimenpiteet, joiden avulla pyrittäisiin parantamaan unen laatua, olisivat tulostemme valossa perusteltuja, professori Tea Lallukka sanoo.

Unen parantamiseen on monia keinoja, kuten unirytmin säännöllisyys, nukkumisympäristön sopiva lämpötila ja valoisuus, liikunnan, kahvinjuonnin ja ruokailun otollinen ajoitus.

Hyvää unta tukevien toimenpiteiden vaikutusten varmistamiseksi tarvitaan Lallukan mukaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

– Olisi kiinnostavaa saada lisävalaistusta esimerkiksi siihen, voiko unettomuuden hoidolla hidastaa myös muistisairauksien kehittymistä, Lallukka sanoo. Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin huomioida vain itseraportoidut muistioireet, hän huomauttaa.

Fyysinen kunto painoa tärkeämpi vanhuksille

Ti, 17/05/2022 - 15:14

Painon putoaminen ja tahaton laihtuminen voivat olla merkki vanhuksen kuolemanriskistä, mutta painon seurannan sijaan tärkeämpää olisi huolehtia lihaskunnosta ja fyysisestä toimintakyvystä.

Tuoreen tutkimuksen perusteella 5 prosentin pudotus painossa edeltävien 14 vuoden aikana ennakoi noin 60 prosenttia suurempaa riskiä menehtyä seuraavien 5 vuoden aikana. Painonnousu ei vaikuttanut kuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui 5 000 keskimäärin 79-vuotiasta naista.

Riski menehtyä seurannan aikana oli puolestaan pienentynyt osallistujilla, joiden käden puristusvoima oli suuri ja joiden fyysinen toimintakyky oli hyvä. Verrattuna muihin samanikäisiin parhaita tuloksia käden puristusvoimaa mittaavissa testeissä saaneet menehtyivät 50 prosenttia ja parhaassa fyysisessä kunnossa olevat 70 prosenttia epätodennäköisemmin.

Lihasvoimaan ja toimintakykyyn liittyvät hyödyt havaittiin riippumatta mahdollisesta laihtumisesta sekä monista elintavoista ja sairauksista. Tämän takia tutkijat pitävätkin fyysistä kuntoa painonkehitystä tärkeämpänä ja suosittelevat lääkäreitä panostamaan enemmän iäkkäiden potilaidensa fyysisen toimintakyvyn parantamiseen kuin painon seuraamisen.

Fyysistä toimintakykyä arvioitiin mittaamalla muun maussa kävelynopeutta ja tasapainoa.

Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa

To, 12/05/2022 - 13:38

Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ei ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä.

Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen.

Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto.

Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota

Maksatulehdusten aiheuttajaksi epäillään virusinfektiota, mutta tutkimuksissa ei ole löydetty viitteitä, että aiheuttaja olisi jokin hepatiittiviruksista (A, B, C, D, E). Myöskään yhteyttä koronavirusinfektioon tai koronarokotteeseen ei ole havaittu. Monella sairastuneista on ollut aiemmin adenovirusinfektio, ja tällä hetkellä sitä pidetään todennäköisimpänä maksatulehdusten aiheuttajana.

Adenovirus on yleinen taudinaiheuttaja, jota esiintyy ympäri vuoden. Adenoviruksia tunnetaan useita eri tyyppejä. Infektio ilmenee tyypillisesti silmän sidekalvon tulehduksena ja aiheuttaa hengitystie- ja suolisto-oireita. Adenovirusinfektio on tavallinen pienten lasten infektio-oireiden aiheuttaja, ja taudin ilmaantuvuus on suurin alle 5-vuotiailla.

Adenovirusinfektio voi aiheuttaa myös maksatulehduksen, mutta tapaukset ovat harvinaisia ja ne paranevat yleensä hyvin. Tapauksia kuitenkin todetaan Suomessakin vuosittain. Immuunipuutteisille adenovirusinfektiot aiheuttavat usein vaikeampia oireita. Heillä infektio voi pitkittyä tai virus voi jäädä elimistöön piilevänä ja aktivoitua myöhemmin uudelleen.

Influenssarokotukset vähentävät sydänoireita

Ma, 09/05/2022 - 16:30

Influenssarokotuksen ottavat sairastuvat muita epätodennäköisemmin sydän- ja verisuonitautioireisiin ja myös menehtyvät niihin muita harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Erityisen suuri vaikutus nähdään potilailla, jotka ovat hiljattain sairastaneet sydänoireen.

Tiedot käyvät ilmi kuuden satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen meta-analyysista, joka koostui 9 000 keskimäärin 66-vuotiaan seurantatiedoista.

Influenssarokotuksen saaneista 3,6 prosenttia sai sydänoireen ja 1,7 prosenttia menehtyi sellaiseen vuoden seurannan aikana. Verrokeista sairastui 5,4 prosenttia ja menehtyi 2,5 prosenttia. Vaikutus oli vielä suurempi potilailla, jotka olivat sairastaneet äkillisen sepelvaltimo-oireyhtymän.

Jos tulokset pitävät paikkansa, yhden sairastumisen estäminen edellyttää 56 potilaan rokottamista, tutkijat kirjoittavat. Samaan viittaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Influenssarokotukset vähentävät myös verenpainepotilaiden kuolemia, tutkimuksista tiedetään.

Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6 kuukauden–6 vuoden ikäisille lapsille. Ilmaisen rokotuksen saavat myös terveydenhuollossa työskentelevät, osa vakavalle sairastumisella alttiiden läheisistä sekä varusmiespalvelukseen astuvat. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää monilta ottamatta.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Lihavuusleikkaus pienentää myös yli 60-vuotiaan sydänriskejä

Ke, 04/05/2022 - 09:35

Lihavuusleikkausten hyödyt on todettu monissa tutkimuksissa, mutta näyttö niiden vaikutuksista yli 60-vuotiailla on ollut vähäistä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella vaikutukset näyttäisivät kuitenkin olevan samanlaisia myös tässä ikäryhmässä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä, ja siinä verrattiin 95 000 lihavuusleikattua yhtä moneen lihavaan verrokkipotilaaseen. Potilaat olivat keskimäärin 62-vuotiaita ja heitä seurattiin neljä vuotta.

Lihavuusleikkauksen läpikäyneet sairastuivat sydäninfarktiin tai sydämen vajaatoimintaan noin 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit, tulokset osoittivat. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli noin 40 prosenttia pienempi ja vaikutukset nähtiin myös yli 65-vuotiailla.

Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään potilaille, joiden painoindeksi on vähintään 40 tai 35, jos potilaalla on jokin laihduttamista edellyttävä sairaus. Vaikeaa tyypin 2 diabetesta sairastavia tosin voidaan leikata jo, kun painoindeksi on 30. Ennen leikkausta potilaan on pitänyt tehdä elintapamuutoksia ja pudottaa noin 5 prosenttia painostaan.

Suomessa tehdään noin 1 000 lihavuusleikkausta vuodessa. Leikkauksia tehdään vain alle 65-vuotiaille.

Jo yksi antibioottikuuri vaikuttaa pikkulapsen suoliston mikrobistoon

Pe, 29/04/2022 - 09:50

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että antibioottihoitoa saaneilla lapsilla suoliston sienimikrobisto on runsaampaa ja monimuotoisempaa kuin verrokkiryhmällä vielä 6 viikkoa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Tulosten valossa suolistobakteerien määrän väheneminen antibioottihoidon seurauksena vähentää kilpailua elintilasta ja jättää sienille enemmän tilaa lisääntyä.

– Tutkimuksemme tulokset viittaavat vahvasti siihen, että suoliston bakteerit säätelevät sienimikrobistoa ja pitävät ne kurissa. Kun antibiootit häiritsevät bakteerien toimintaa, sienet, erityisesti Candida, pääsevät lisääntymään, kertoo Rebecka Ventin-Holmberg Helsingin yliopistosta.

Uusi löydös tutkimuksessa oli se, että poikkeuksellisen runsas sienimikrobisto voisi yhdessä bakteerimikrobiston kanssa olla osaksi syynä pitkäaikaisiin, haitallisiin vaikutuksiin, joita antibiooteilla on ihmisen terveyteen.

Vaikutukset pitkäkestoisia imeväisillä

Antibiootit ovat yleisimmin määrättyjä lääkkeitä imeväisiässä. Ne aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobistossa sen tärkeimmässä kehitysvaiheessa. Muutosten on todettu myös olevan pitkäaikaisempia kuin aikuisilla.

– Antibiootit aiheuttavat suurentuneen riskin kroonisten tulehdussairauksien, kuten tulehduksellisen suolistosairauden (IBD), kehittymiselle, ja niillä on todettu olevan yhteys myös ylipainoon, Ventin-Holmberg kuvailee.

Näiden pitkäaikaisten vaikutusten uskotaan johtuvan ainakin osittain suoliston mikrobiston epätasapainosta. Antibioottien vaikutusta bakteerimikrobistoon on tutkittu aiemmin, mutta sienimikrobistoa koskevia tutkimuksia on tehty vain vähän.

- Antibioottien vaikutusten tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää menetelmiä, joilla suolistomikrobiston häiriöitä, kuten kroonisia tulehdussairauksia, voidaan välttää, Ventin-Holmberg korostaa.

Ikäihmisen ihosyöpä jää usein huomaamatta

To, 21/04/2022 - 08:27

Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa joka neljänneltä osallistuneelta löytyi aiemmin tunnistamaton ihosyöpä tai ihosyövän esiaste.

Ihosyöpiä esiintyi enemmän miehillä sekä heillä, jotka olivat sairastaneet ihosyövän joskus aiemmin. Elämänsä ensimmäisen ihosyöpädiagnoosin saaneita oli 16 % tutkituista.

- Säännöllinen, ammattilaisen suorittama koko ihon tarkastus on ikääntyneille tärkeää, sanoo toisena päätutkijana toiminut ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu.

Hän toivoo myös, että ihosyöpien riskitekijöistä ja ihon suojaamisesta puhuttaisiin nykyistä enemmän.

- Ihosyövät lisääntyvät koko ajan ja väestön ikääntyessä ne ovat tulevaisuudessa yhä isompi haaste.

Yleisimmät pahanlaatuiset ihokasvaimet ovat okasolusyöpä, tyvisolusyöpä ja melanooma. Jos ihosyöpä havaitaan riittävän ajoissa, se pystytään yleensä hoitamaan tehokkaammin ja potilaan ennuste on parempi.

Suomen Syöpärekisterin mukaan Suomessa todetaan vuosittain reilut 3 500 uutta ihosyöpää. Luvussa ovat mukana ihomelanoomat, ihon okasolusyövät sekä muut ihosyövät mutta ei tyvisolusyöpiä, joita ilmoitettiin viime vuonna Syöpärekisteriin noin 10 000.

Lihavuus voi altistaa muistiongelmille

Ma, 11/04/2022 - 10:36

Monet lihavuuden aiheuttamat sairaudet suurentavat muistisairauksien riskiä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella rasvakudosten runsaus saattaa myös suoraan altistaa niille.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja sen perusteella sekä kehon suuri rasvaprosentti että viskeraalinen rasva, joka kertyy vatsaonteloon ja sisäelinten ympärille, liittyvät muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen.

Osallistujat, joiden kehossa oli eniten rasvaa, saivat kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä tuloksia, jotka vastasivat kolme vuotta vanhempien potilaiden tasoa. Tämä näkyi verrattuna osallistujiin, joilla oli vähiten rasvakudoksia.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, mahdolliset muistisairauksiin liittyvät aivomuutokset sekä osallistujien koulutustaso. Tämä viittaa siihen, että rasvakudoksen runsaus itsessään voi altistaa muistiongelmille, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta aikaisempaa tutkimusta, joihin oli yhteensä osallistunut 9 200 kanadalaista ja puolalaista 30–75-vuotiasta. Vaikka tulokset ovat uskottavia, on ne hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Alaikäiset hankkivat nuuskaa somen kautta

Pe, 08/04/2022 - 10:56

Tyypillisesti alaikäiset saavat savukkeita, sähkösavukkeita ja nuuskaa kavereilta. Viime vuosina sosiaalisen median hankintakanavat ovat kuitenkin kasvaneet suurempaan rooliin myös alaikäisten kohdalla. 

- Sosiaalisen median palveluihin on syntynyt esimerkiksi nuuskanvälitysryhmiä, jotka voivat tarjota alaikäisille helpon väylän ostoihin. Tähän puuttuminen edellyttää tarkkaavaisuutta ja toimia niin vanhemmilta kuin nuorten parissa toimivilta ja valvontaviranomaisilta. Keskeisessä asemassa ovat myös sosiaalisen median palvelut ja ylläpitäjät, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.

Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2021 viimeisen kuukauden aikana nuuskanneista alaikäisistä peruskoululaisista 38 prosenttia, lukiolaisista 31 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 36 prosenttia raportoi hankkineensa nuuskan sosiaalisen median välityksellä.

Vuonna 2017 vastaavat osuudet olivat 15 prosenttia, 9 prosenttia ja 12 prosenttia.

Tupakkalain alaisten tuotteiden käyttö nuorilla vähentynyt

Savukkeiden, sähkötupakan, nuuskan ja vesipiipputupakan käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa. Parhaiten tupakkalain tavoitetason ovat saavuttaneet peruskoulun ja lukion tytöt. Heistä päivittäin tupakkalain alaisia tuotteita käyttää enää enintään viisi prosenttia.

Kauimpana tavoitteesta ovat ammattiin opiskelevat nuoret, joista 26 prosenttia käytti jotain tupakkalain alaista tuotetta päivittäin vuonna 2021. Osuudet ovat selvästi korkeammat, jos myös satunnainen käyttö huomioidaan.

Tupakkalain tavoitteen saavuttaminen kaikissa ryhmissä edellyttää yhä lisätoimia. Tupakkalain alaisten tuotteiden ikärajan korottaminen 20 vuoteen, puuttuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden välittämiseen nuorille sekä säännölliset veronkorotukset tukevat sekä tupakkahaittojen ehkäisyä että väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista.

Punttien nostelu saattaa pidentää elinikää

Ma, 04/04/2022 - 09:25

Punttien nostelu ja muunlainen voimaharjoittelu voi tuoreen tutkimuksen perusteella pidentää elinikää. Optimaalinen määrä näyttäisi olevan 30–60 minuuttia viikossa. Tulokset perustuvat 16 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin.

Voimaharjoittelua 30–60 minuuttia viikoittain tekevät menehtyivät seurantojen aikana 10–17 prosenttia epätodennäköisemmin kuin muut osallistujat, tulokset osoittivat. Jos osallistuja harrasti lisäksi kuntoliikuntaa, riski menehtyä seurannan aikana oli yhteensä 30–45 prosenttia pienempi. Yhteydet koskivat kokonaiskuolleisuutta sekä sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, aivoverenkiertohäiriöistä ja syövästä johtuvia kuolemia.

Voimaharjoittelun hyödyt olivat suurimmillaan, kun niitä teki 30–60 minuuttia viikossa. Tätä intensiivisemmän harjoittelun hyödyt jäivät epäselviksi.

Tulokset julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Analysoitujen tutkimusten koko vaihteli 4 000 osallistujasta 480 000:een. Seuranta-ajat olivat lyhimmillään 2 vuotta ja pisimmillään 25 vuotta.

Huonekasveilla yllättäviä terveysvaikutuksia?

Ke, 30/03/2022 - 09:54

Huonekasvit lisäävät kodin sisätilojen mikrobiston moninaisuutta eli diversiteettiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kotiin tarvitaan vain muutama kasvi, jotta vaikutukset kodin mikrobiston monimuotoisuuteen voidaan havaita.

- Jos huonekasvien hyödyllisistä vaikutuksista saadaan lisää varmistusta, kasvit voisivat olla helppo tapa muokata kotien sisäympäristöjä terveyttä tukeviksi, astmalta ja allergioilta suojaaviksi, viihtyisyyden lisäksi, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että erityisesti luonnosta peräisin olevien mikrobien moninaisuus lapsuudenkodin sisätiloissa voi myöhemmin suojata astmalta ja allergioilta. Huonekasvien vaikutuksesta kodin mikrobistoon on kuitenkin ollut tähän mennessä vain vähän tutkittua tietoa.

- Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, minkä tyyppiset huonekasvien mikrobit erityisesti rikastuttavat sisäympäristöä sekä siitä, onko näillä mikrobeilla terveyden kannalta hyödyllisiä vaikutuksia, Täubel kuvailee.

Tutkimukseen kerättiin näytteet belgialaisista kodeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat vastasivat näytteiden mikrobianalyyseista sekä datan tulkinnasta ja raportoinnista.

Tutkimusartikkeli julkaistiin Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Omega-3-rasvat voivat ehkäistä Alzheimerin tautia

Ma, 28/03/2022 - 15:49

Runsaasti omega-3-rasvahappoja ruoastaan saavat voivat säästyä Alzheimerin taudilta ja kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseltä muita todennäköisemmin, tuore tutkimuskatsaus osoittaa.

Katsauksessa analysoitiin 33 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella suojavaikutus liittyy etenkin pitkäketjuisiin monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Yhteys näkyi havainnoivissa tutkimuksissa, mutta myös satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa kokeissa. Kontrolloiduissa kokeissa suojavaikutukset näkyivät varsinkin potilailla, joiden kognitiiviset mielentoiminnot olivat jo hieman heikentyneet.

Omega-3-rasvat on aiemminkin yhdistetty pienempään muistisairauksien vaaraan, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Muistisairauksiin ei ole parantavia hoitoja, joten niiden ehkäiseminen on erityisen tärkeää.

Monityydyttymättömiä rasvoja saa kasviperäisistä öljyistä sekä rasvaisesta kalasta, kuten lohesta.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Influenssarokotus vähentää verenpainepotilaiden kuolemia

To, 24/03/2022 - 08:26

Influenssarokotukset vähentävät sydän- ja verisuonitauteja sairastavien kuolemia, mutta sama voi päteä myös verenpainepotilaisiin. Havainto on hyvin mielenkiintoinen, sillä influenssarokotuksen vaikutuksia verenpainepotilaiden kuolleisuuteen ei ole tutkittu tätä ennen.

Tutkimuksessa käytettiin yli 600 000 tanskalaisen verenpainepotilaan rekisteritietoja yhdeksän peräkkäisen influenssakauden ajalta. Vuodesta riippuen 26–36 prosenttia potilaista oli ottanut influenssarokotuksen. Seurannan aikana 21 000 potilasta menehtyi.

Tulosten perusteella influenssarokotuksen saaneen riski menehtyä seurannan aikana oli 18 prosenttia pienempi kuin rokottamattoman potilaan. Tämä koski kokonaiskuolleisuutta, mutta sama havaittiin myös analyysissa, jossa tarkasteltiin sydän- ja verisuonitaudeista ja aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia kuolemia. Yhteydet olivat voimakkaimpia yli 65-vuotiailla potilailla.

Havainnot vahvistavat näyttöä influenssarokotusten hyödyistä ja osoittavat niiden koskevan myös verenpainepotilaita. Korkea verenpaine on sydän- ja verisuonitautien ja aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.

Tänä talvena influenssatartuntoja on koronarajoitusten ansiosta ollut poikkeuksellisen vähän.

Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6 kuukauden – 6 vuoden ikäisille lapsille. Ilmaisen rokotuksen saavat myös terveydenhuollossa työskentelevät, osa vakavalle sairastumisella alttiiden läheisistä sekä varusmiespalvelukseen astuvat. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää monilta ottamatta.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Kolme rokoteannosta antaa erinomaisen suojan myös iäkkäille

Ke, 16/03/2022 - 09:13

Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden suojateho vakavaa koronatautia vastaan on säilynyt yli 70-vuotiailla kahden rokoteannoksen jälkeen hyvänä ja kolmannen annoksen jälkeen erinomaisena. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa koronarokotteiden suojatehoa tutkittiin sairaala- ja tehohoitoa vaativaa koronatautia vastaan.

Suojateho sairaalahoitoista koronatautia vastaan kahden rokoteannoksen jälkeen oli alkuun 90 prosenttia. Suojateho laski toisen rokotuksen jälkeen, mutta säilyi kuitenkin hyvänä 3–6 kuukautta toisesta annoksesta. Kolmannen rokoteannoksen jälkeen suojateho nousi yli 95 prosenttiin ja pysyi erinomaisena 2–3 kuukauden seuranta-aikana.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että rokotesuoja vakavaa tautia vastaan oli hieman alhaisempi lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla sekä yli 80-vuotiailla.

- Rokotteiden suojatehoa seurataan tiiviisti rekisteripohjaisella analyysillä, jotta rokotusstrategiaa pystytään kehittämään tutkimustietoon perustuen. Jatkossa pyrimme arvioimaan rokotteiden vaikutusta koronataudista aiheutuneisiin kuolemantapauksiin, kertoo THL:n tilastotieteilijä Ulrike Baum.

Koira pitää iäkkään kunnossa

Pe, 11/03/2022 - 11:39

Koiranomistajat näyttäisivät pysyvän fyysisesti muita paremmassa kunnossa vielä 70-vuotiaana, tuore japanilaistutkimus osoittaa. Kissalla ei ole samanlaista vaikutusta.

Tulokset julkaistiin PLoS ONE -lehdessä, ja niiden perusteella koiranomistajilla todetaan fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn huomattava heikentyminen noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäisillä, joilla ei ole koiraa.

Yhteys oli voimakas etenkin, kun analyysissa huomioitiin osallistujien fyysinen aktiivisuus, mikä viittaa säännöllisen liikunnan pitkälti selittävän tulokset. Lemmikit eivät vaikuttaneet osallistujien riskiin menehtyä keskimäärin 3,5 vuoden seurannan aikana.

Koiran lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta aiemmissa tutkimuksissa koiranomistajien on havaittu muun muassa sairastuvan sydän- ja verisuonitauteihin muita harvemmin ja pärjäävän paremmin myös sairastumisen jälkeen. Koiranomistajat ovat usein fyysisesti aktiivisia, minkä lisäksi heillä on enemmän sosiaalisia kontakteja kuin ikätovereilla, joilla ei ole koiraa. Koira saattaa myös vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä masennusta.

Tutkimukseen osallistui 11 000 kotonaan asuvaa keskimäärin 74-vuotiasta. Rekisteritietojen perusteella heistä 17 prosentilla todettiin fyysinen tai kognitiivinen toimintakyvyn heikentyminen. 9 prosentilla osallistujista oli koira ja 6 prosentilla kissa.

Riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille suositellaan kolmatta koronarokoteannosta

Pe, 04/03/2022 - 10:10

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille annetaan kolmas koronarokoteannos, kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille on suositeltu jo aikaisemmin tehosteannoksia.

Lisäksi THL suosittelee, että mahdollisuus kolmansiin rokoteannoksiin tarjotaan myös muille kuin riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille vähintään kuusi kuukautta toisesta rokoteannoksesta, jos se on tarpeen muusta kuin lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi matkustamisen vuoksi.

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada. Kunnat tiedottavat oman aikataulunsa mukaisesti, kun koronarokotteita on saatavilla ja 12–17-vuotiaille voi varata rokotusajan tehosteannokseen. Lasten ja nuorten koronarokotuksia järjestetään esimerkiksi kouluterveydenhuollossa sekä rokotuspisteillä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

Euroopan komissio antoi 25.2.2022 Euroopan lääkevirasto (EMA) suosituksesta Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotteelle myyntiluvan 12–17-vuotiaiden kolmansiin rokoteannoksiin.

Joditablettien hamstraamiselle ei ole tarvetta

Ti, 01/03/2022 - 09:08

Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat ovat pelästyttäneet ja lisänneet joditablettien kysyntää apteekeissa. Tarvetta tablettien hamstraamiselle Suomessa ei kuitenkaan ole.

– On tärkeä muistaa, että joditabletteja ei ole tarvetta ottaa kuin viranomaisen kehotuksesta, kertoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

Joditabletti suojaa kilpirauhasta radioaktiiviselta säteilyltä tehokkaasti vain oikea-aikaisesti otettuna. Liian aikaisin tai myöhään otettuna tabletin suojavaikutus heikkenee. Joditabletti ei tarjoa muuta suojaa. Säteilyltä suojaudutaan tehokkaimmin sisätiloissa pysyttelemällä silloin, kun viranomainen näin kehottaa.

Apteekeissa myytävät Jodix-tabletit sisältävät kaliumjodidia 130 milligrammaa. Se on lähes tuhatkertainen määrä verrattuna ihmisen päivittäiseen jodintarpeeseen. Jodin yliannostus on vaarallista, joten varmuuden vuoksi joditabletteja ei tule ottaa missään tilanteessa.

– Joditabletteja ei tule ottaa, jos on jodiyliherkkyys, kilpirauhasen toimintahäiriö tai muu kilpirauhassairaus. Huomioitavaa on myös, että joditableteilla on yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Joditabletit ovat olleet tilapäisesti loppu lääketukkukaupasta. Ajantasaisen tilanteen apteekeissa voi tarkistaa omasta apteekista tai Apteekkariliiton Lääkehaku-palvelusta. (www.apteekki.fi) kirjoittamalla hakukenttään Jodix ja valitsemalla Näytä lähin apteekki. Valmistaja on luvannut toimittaa tukkuun lisäerän tällä viikolla ja lisää viikolla 10 tai 11.

Huoltovarmuuskeskuksella (HVK) on varmuusvarastoissaan huomattavia määriä joditabletteja. HVK:n varastot on tarkoitettu tilanteisiin, joissa joditabletteja tarvittaisiin, tai tähän olisi merkittävä välitön uhka, ja ne olisivat loppu apteekeista ja tukusta.

Sydänkohtaus ei altista Parkinsonin taudille

To, 24/02/2022 - 11:52

Sydänkohtaukseen sairastuvat eivät tuoreen tutkimuksen perusteella sairastu Parkinsonin tautiin muita todennäköisemmin. Itse asiassa sydäninfarktin saaneet näyttäisivät jopa olevan pienentyneessä Parkinsonin taudin ja parkinsonismin vaarassa.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä, ja se perustuu yli 180 000 keskimäärin 71-vuotiaan sydäninfarktipotilaan ja 900 000 terveen verrokin 21-vuotiseen seurantaan.

Seurannan aikana Parkinsonin tautiin sairastui keskimäärin 9 sydäninfarktipotilasta tuhannesta ja parkinsonismiin yksi potilas tuhannesta. Terveisiin verrattuna tämä tarkoitti 20 prosenttia pienempää Parkinsonin taudin ja noin 30 prosenttia pienempää parkinsonismin riskiä.

Mahdollinen selitys ilmiölle ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, jotka saattavat suojata Parkinsonin taudin kehittymiseltä. Esimerkiksi tupakointi ja kolesteroliongelmat altistavat sydänoireille, mutta saattavat pienentää Parkinson-riskiä. Ennen lisätutkimuksia tuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta ne joka tapauksessa osoittavat, etteivät sydäninfarktipotilaat ainakaan ole suurentuneessa Parkinsonin taudin vaarassa.

Parkinsonin tauti on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–70-vuotiailla. Noin 16 000 suomalaista sairastaa Parkinsonin tautia, mutta vuonna 2030 potilaita ennustetaan olevan yli 20 000. Sekundaarista parkinsonismia voivat aiheuttaa mm. eräät lääkeaineet, aineenvaihdunnan häiriöt, keskushermoston vammat, infektiot ja kasvaimet sekä aivoverenkierron häiriöt.

Yhdistelmähoito tehokkain apu tupakoinnin lopettamiseen

Ma, 21/02/2022 - 11:50

Tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla monia apuja, mutta parhaat tulokset saa, jos käyttää useaa keinoa yhtä aikaa.

Tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella nikotiinikorvaushoito, lääkehoito, henkilökohtainen ohjaus ja tukiryhmät kaikki ovat tutkitusti tehokkaita.

Yksittäin käytettynä tehokkain on varenikliini-lääke, mutta bupropioni ja nikotiinikorvaushoidot ovat lähes yhtä hyviä.

Kahden nikotiinikorvaustuotteen yhdistäminen tuottaa paremman tuloksen kuin vain yhden käyttäminen. Esimerkiksi nikotiinilaastareilla vieroitusoireet lievittyvät tasaisesti ja tupakkahimon iskiessä voi lisäksi turvautua nikotiinipurkkaan tai inhalaattoriin.

Myös lääkehoidon yhdistäminen nikotiinikorvaushoitoon voi parantaa monien potilaiden tuloksia. Lääkkeisiin voi kuitenkin liittyä haittavaikutuksia, joten ne eivät välttämättä sovi kaikille.

Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat lääkäreitä käyttämään useita eri keinoja tupakoivien potilaidensa hoidossa. Keskustelun ja neuvonnan lisäksi potilaalle kannattaa tarjota lääke- ja nikotiinikorvaushoitoja ja tarvittaessa niiden yhdistelmiä. Lisäksi potilaat hyötyvät jatkokäynneistä, yksilöllisestä seurannasta ja tukiryhmistä.

Tutkimuskatsaus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Noin kuusi tupakoitsijaa kymmenestä haluaisi lopettaa, mutta yleensä lopettaminen vaatii ainakin 3–4 yritystä. Nikotiinikorvaushoito lisää lopettamismahdollisuuden 1,5–2-kertaiseksi.

Tupakointi on tärkein estettävissä oleva kuolemien aiheuttaja. Noin joka toinen tupakoitsija menehtyy tupakan aiheuttamiin sairauksiin.