Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 29 min sitten

Masennus yhteydessä lähes 30 sairauteen

Ma, 05/06/2023 - 14:59

Masennusta sairastavat joutuvat sairaalahoitoon todennäköisimmin jonkin fyysisen sairauden vuoksi. Tuoreen tutkimuksen perusteella masennus on yhteydessä lähes 30 fyysiseen sairauteen ja niistä johtuviin sairaalahoitoihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 240 000 aikuisen britin ja suomalaisen rekisteritietoja.

Verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut masennusta, masennuspotilaat joutuivat todennäköisemmin sairaalahoitoon muun muassa unihäiriöiden, diabeteksen, iskeemisten sydänsairauksien, kroonisen ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen, bakteeri-infektioiden, selkäkipujen ja nivelrikon vuoksi. Masennus saattoi myös heikentää joidenkin sairauksien ennustetta, tulokset osoittivat.

Osa yhteyksistä oli kaksisuuntaisia eli masennus todennäköisesti suurensi sairauden riskiä ja kyseinen sairaus myös masennusriskiä. Muista mielenterveysongelmista johtuvat sairaalahoidot olivat harvinaisempia potilailla, jotka sairastivat masennusta.

Masennus on yhdistetty moniin fyysisiin sairauksiin aiemminkin, mutta nyt tehty selvitys on varsin kattava ja luotettava. Mekanismia ei vielä tunneta, mutta yhteys voi johtua haitallisista elintavoista, kuten tupakoinnista, vähäisestä liikunnasta tai liiallisesta alkoholin käytöstä, jotka altistavat monille sairauksille. Myös geneettiset seikat sekä tulehdustilat saattavat selittää yhteyttä.

Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Verenpainehoito hyväksi myös aivoille

Ma, 29/05/2023 - 11:41

Tiukat tavoitteet verenpainehoidossa ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja, mutta suotuisat vaikutukset näyttäisivät ulottuvan myös aivoihin. Tuoreen tutkimuksen perusteella intensiivinen verenpaineen alentaminen saattaa suoraan hillitä aivomuutoksia, jotka on yhdistetty moniin sairauksiin.

Tulokset perustuvat kuuluisan SPRINT-tutkimuksen aineistoihin ja vajaan 500 keskimäärin 68-vuotiaan verenpainepotilaan tietoihin. Puolet potilaista satunnaistettiin ryhmään, jossa systolisen verenpainetason tavoitteeksi asetettiin alle 120 mmHg, ja puolet ryhmään, jossa tavoite oli 140 mmHg.

Intensiivistä verenpainehoitoa saaneiden aivoissa havaittiin useita suotuisia eroja verrokkeihin nähden. Esimerkiksi aivojen valkean aineen muutokset hidastuivat ja aivoverenkierto parani useilla alueilla.

Havainnot vahvistavat näyttöä intensiivisen verenpainehoidon hyödyistä ja osoittavat niiden ulottuvan myös aivoihin. Tulokset voivat myös auttaa entistä paremmin tunnistamaan aivojen alueet, joihin korkea verenpaine vaikuttaa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Univaje riski sydämelle

Ke, 24/05/2023 - 09:31

Säännöllisesti alle seitsentuntisia yöunia nukkuvat saattavat sairastua sydämen vajaatoimintaan tavallista todennäköisemmin. Myös kuorsaaminen liittyy suurempaan sairastumisriskiin, Heart-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa 93 000 tervettä aikuista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Seurannan aikana 1 300 heistä sairastui sydämen vajaatoimintaan.

Tulosten perusteella alle seitsemäntuntisia yöunia nukkuvat sairastuivat sydämen vajaatoimintaan 25–30 prosenttia todennäköisemmin kuin 7–9-tuntisia yöunia nukkuvat. Myös kuorsaaminen liittyi 20–30 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin.

Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta univaje ja univaikeudet on yhdistetty sydänriskeihin ja moniin muihin terveysongelmiin useissa tutkimuksissa aiemminkin. Nyt julkaistut tulokset viittasivat siihen, että lyhyiden yöunien mahdolliset vaikutukset liittyivät osittain diabetekseen ja kuorsaamisen korkeaan verenpaineeseen.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Jalkapalloilijoilla kohonnut dementiariski

Ma, 22/05/2023 - 10:26

Ammattilaistasolla jalkapalloa pelaavat sairastuvat muita todennäköisemmin Alzheimerin tautiin ja muihin dementioihin, ruotsalaistutkimus osoittaa. Yhteys on havaittu aiemminkin, ja sen ajatellaan johtuvan toistuvasta pallon pukkaamisesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia Ruotsin korkeimmalla liigatasolla (Allsvenskan) vuosina 1924–2019 pelanneita Ruotsissa syntyneitä miehiä. Analyysiin valikoitui lopulta 6 000 pelaajaa, joita verrattiin 56 000 samanikäiseen verrokkiin.

Vuoteen 2020 mennessä 8,9 prosenttia pelaajista ja 6,2 prosenttia verrokeista oli sairastunut johonkin hermokudoksen rappeumaa aiheuttavaan tautiin.

Tarkemmassa analyysissa pelaajien riskit koskivat lähinnä Alzheimerin tautia ja muita dementioita, joiden riski oli noin 60 prosenttia suurempi kuin verrokkien. Parkinsonin tauti saattoi puolestaan olla hieman harvinaisempi pelaajilla, tulokset osoittivat.

Vastaavia tuloksia on saatu myös muissa maissa ja todennäköisesti yhteyden taustalla on pallon pukkaamisen aiheuttamat aivovammat. Tähän viittaa myös se, että ruotsalaisten tutkimuksessa riskit nähtiin kenttäpelaajilla, mutta ei maalivahdeilla, jotka pukkaavat palloa vain harvoin.

Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä.

Myös kasviproteiinit kasvattavat lihasta

Ke, 17/05/2023 - 16:15

Runsaasti proteiinia sisältävä ruokavalio vahvistaa voimailijan lihaksia ja kiihdyttää lihassäikeiden kasvua, mutta kasviperäisten proteiinien on uskottu olevan tässä huonompia. Tuoreen kokeellisen tutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että lihasten kannalta kasviperäiset proteiinit ovat aivan yhtä hyviä kuin eläinperäiset. Erityisesti sieniperäinen mykoproteiini vaikuttaa hyvältä, Journal of Nutrition -lehden julkaisemat tulokset osoittavat.

Osana tutkimusta 16 tervettä parikymmenvuotiasta satunnaistettiin kolmeksi päiväksi runsasproteiiniselle ruokavaliolle, jonka proteiinit olivat joko eläinperäisiä tai kasviperäisiä. Kokeen ajan koehenkilöt tekivät voimaharjoituksia toisella jalallaan.

Toisessa kokeessa 22 osallistujaa noudatti ruokavalioita kymmenen päivää ja teki monipuolisia lihasharjoituksia viitenä päivänä. Kaikki osallistujat saivat 1,8 grammaa proteiinia painokiloa kohden.

Tulosten perusteella uusia lihassäikeitä muodostui yhtä paljon kummassakin ryhmässä riippumatta heidän ruokavaliostaan. Tämä havaittiin harjoitetussa sekä levänneessä lihaksessa. Myös lihakset ja luustolihassyyt kasvoivat ja lihasvoima lisääntyi yhtä paljon, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa yksittäiset kasviproteiinit on usein todettu eläinperäisiä proteiineja huonommiksi lihasten kannalta, mikä saattaa selittyä useillakin seikoilla. Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytettiin sieniperäistä proteiinia, joka voi olla muita valmisteita parempi. Osallistujien ruokavalioissa oli myös muita kasviperäisiä proteiineja, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin.

Havainnot olisi hyvä varmistaa suuremmissa ja pitemmissä tutkimuksissa, mutta ne viittaavat vahvasti siihen, että paljon proteiinia ja sieniproteiinia sisältävä vegaaniruokavalio kasvattaa ja voimistaa lihaksia yhtä hyvin kuin eläinperäiset proteiinit.

Karpalo auttaa toistuviin virtsatietulehduksiin

Ma, 15/05/2023 - 13:58

Karpalomehu ja karpalovalmisteet vähentävät toistuvista virtsatietulehduksista kärsivien oireilua, tuore katsaustutkimus vahvistaa. Arvostetun Cochrane-tutkijaverkoston katsauksessa analysoitiin 50 satunnaistettua ja lumekontrolloitua tutkimusta ja lähes 9 000 potilaan tiedot.

Karpaloa on käytetty virtsatulehdusten itsehoitoon ties kuinka kauan, mutta tutkimusnäyttö on vaihdellut vuosien varrella. Edellinen vastaava katsaustutkimus vuodelta 2012 ei löytänyt suojavaikutuksia, mutta sen jälkeen asiaa on tutkittu paljon enemmän.

Nyt julkaistun analyysin perusteella karpalomehu ja muut karpalovalmisteet pienensivät uusien virtsatietulehdusten riskiä 25 prosenttia naisilla, jotka kärsivät toistuvista virtsatietulehduksista. Lasten virtsatietulehdusriskiä karpalo pienensi noin 50 prosenttia ja samansuuruinen vaikutus nähtiin lääketieteellisten toimenpiteiden takia virtsatietulehduksille alttiilla aikuisilla. Karpalo ei ehkäissyt iäkkäiden ja laitoshoidossa olevien tai raskaana olevien virtsatietulehduksia.

Karpalomehun tai muiden karpalovalmisteiden käyttö oli turvallista eikä haittavaikutuksia havaittu.

Virtsatieinfektiot ovat yleisiä sairauksia erityisesti naisilla ja jopa puolet naisista sairastaa ainakin yhden virtsatieinfektion elämänsä aikana. Antibiootit ovat virtsatieinfektion yleisin hoito, mutta niiden liiallista käyttöä pitäisi välttää vastustuskykyisten bakteerikantojen ehkäisemiseksi. Karpalon on uskottu vähentävän virtsatietulehduksia estämällä bakteerien tarttumisen rakon limakalvolle.

Emerade-adrenaliinikynät pyydetään palauttamaan apteekkiin

To, 11/05/2023 - 12:52

Apteekkien asiakkaita pyydetään palauttamaan Emerade-adrenaliinikynät takaisin apteekkiin.

Takaisinveto koskee kaikkien Emerade-adrenaliinikynän vahvuuksia ja eriä, joissa on vielä käyttöaikaa. Ennen kynän palauttamista apteekkiin asiakkaan tulee kuitenkin olla yhteydessä lääkäriin ja hankkia resepti korvaavalle adrenaliinikynävalmisteelle (Epipen tai Jext).

Adrenaliinikynät eivät ole keskenään vaihtokelpoisia, joten apteekki ei voi toimittaa Emerade-reseptillä Epipen- tai Jext-kynää.

Emeraden myyntiluvan haltija Pharma Swiss Česká republika s.r.o vetää valmisteet pois myynnistä varotoimenpiteenä. Kynien testauksessa on havaittu laatupoikkeamia, joissa Emerade -kynä ei ole toiminut asianmukaisella tavalla. Näissä tapauksissa lääkeannosta ei ole tullut lainkaan tai annos on tullut ennenaikaisesti.

Emerade-adrenaliinikynän käyttäjän tulee:
  • Ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin saadakseen lääkemääräyksen korvaavalle valmisteelle.
  • Varmistaa ennen palauttamista, että hänellä on korvaava valmiste käytössään.
  • Palauttaa Emerade-kynä apteekkiin.

Myyntiluvan haltija ohjeistaa erikseen apteekkeja lääkkeen palauttamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä.

Anafylaksiatapauksissa on otettava aina yhteys hätäkeskukseen

Emerade-kynää käytetään ensiapuna välitöntä hoitoa vaativissa vaikeissa, äkillisissä ja henkeä uhkaavissa allergisissa reaktioissa (anafylaktisessa reaktiossa), joiden aiheuttaja on esimerkiksi hyönteisen pisto tai purema, ruoka-aine, lääke tai fyysinen rasitus.

Fimea muistuttaa, että mikä tahansa adrenaliinikynä on tarkoitettu ensiavuksi. Potilaan on aina hakeuduttava hoitoon kynän käyttämisen jälkeen.

Tilanteessa on soitettava hätänumeroon 112, hälytettävä ambulanssi ja mainittava tässä yhteydessä anafylaksia, vaikka potilaan oireet vaikuttaisivatkin olevan jo häviämässä. Käytetty adrenaliinikynä on hyvä ottaa mukaan.

Ruokavalio usein kakkostyypin diabeteksen taustalla

Ke, 03/05/2023 - 15:24

Vuosittain arviolta 14 miljoonaa ihmistä sairastuu tyypin 2 diabetekseen huonon ruokavalion takia, 184 maata kattava selvitys osoittaa. Mahdollisesti jopa 70 prosenttia uusista diabetestapauksista on yhteydessä ruokavalioon.

Analyysin perusteella etenkin liian vähäinen täysjyväviljojen ja runsas valkoisen riisin ja teollisen vehnän syöminen aiheuttavat sairastumisia. Myös liiallinen punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö on merkittävä diabeteksen aiheuttaja. Näiden lisäksi vähäinen kasvisten, pähkinöiden ja siementen syöminen sekä runsas hedelmämehujen juominen liittyvät diabetekseen, mutta vaikutukset eivät ole yhtä suuria.

Epäterveellinen ruokavalio aiheuttaa tyypin 2 diabetesta etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa sekä Karibian alueella. Vaikutus on lisäksi suurempi miehillä, nuorilla ja kaupungeissa asuvilla.

Tulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä.

Noin 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Terveellisen ja monipuolisen ruokavalion lisäksi diabetesta ehkäisevät muun muassa laihduttaminen ja liikunnan lisääminen.

Syömishäiriöt yleisiä ympäri maailmaa

Ti, 02/05/2023 - 11:00

Mahdollisesti jopa viidenneksellä maailman lapsista ja nuorista on syömishäiriön piirteitä, tuore kuusitoista maata kattava selvitys osoittaa.

Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 32 aiempaa tutkimusta, joihin oli osallistunut yli 63 000 lasta ja nuorta. Analyysin perusteella syömishäiriö tai syömishäiriön piirteitä löytyi 22 prosentilta.

Ongelmat yleistyivät iän myötä, ja ne olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Myös ylipainoisuus ja lihavuus liittyivät syömishäiriöihin. Osallistujat olivat 6–18-vuotiaita.

Aiempien tutkimusten perusteella syömishäiriöt ovat yleistyneet ympäri maailmaa. Naisista runsaat 8 prosenttia ja miehistä noin 2 prosenttia sairastuu johonkin syömishäiriöön elämänsä aikana. Suomessa varhaisaikuisuuteen mennessä joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön.

Nykykäsityksen mukaan syömishäiriöt johtuvat monesta eri syystä. Hermostollisten ja biologisten tekijöiden lisäksi monet yksilönkehitykseen sekä perheeseen liittyvät seikat ja sosiokulttuuriset tekijät altistavat niille. Syömishäiriöihin kuuluvat laihuushäiriö eli anoreksia, ahmimishäiriö eli bulimia ja epätyypillisempiä syömishäiriöitä, kuten ahmintahäiriö.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Magnesiumilla yllättäviä terveyshyötyjä

Ke, 26/04/2023 - 11:05

Paljon magnesiumia sisältävä ruokavalio saattaa tuoreen tutkimuksen perusteella ylläpitää aivojen terveyttä ja mahdollisesti hidastaa muistisairauksien kehittymistä. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Tutkimukseen osallistui 6 000 brittiä, jotka olivat 40–73-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Tietoja ruokavaliosta kerättiin viidesti puolentoista vuoden aikana.

Tulosten perusteella eniten magnesiumia (yli 550 mg/päivä) ruoastaan saavien aivot kutistuivat iän myötä vähemmän kuin samanikäisten, joiden ruokavaliossa oli normaalimäärä magnesiumia (n. 350 mg/päivä). Heidän aivojensa valkeassa aineessa oli myös vähemmän muutoksia, jotka on yhdistetty muun muassa kognitiivisiin taitoihin ja toimintoihin.

Viitteitä löytyi myös siitä, että muutokset magnesiumin saannissa vaikuttivat aivojen terveyteen. Yhteys oli voimakkaampi naisilla ja etenkin menopaussin jo kokeneilla naisilla.

Havainnot ovat mielenkiintoisia ja samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta magnesiumin lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin eroihin aivojen terveydessä. Tämän vuoksi tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa.

Magnesiumin yleinen saantisuositus on noin 300–400 mg päivässä. Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, muista kasviksista (peruna, hedelmät, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitovalmisteista. Magnesiumin puutos ja liikasaanti ovat hyvin harvinaisia.

Peräpuikko vai oraaliliuos kuumeeseen?

Ti, 25/04/2023 - 08:00

"Perinteisesti pienten lasten kuumetta on lääkitty peräpuikoilla, koska neuvoloissa on niitä suositeltu. Peräpuikko eli suppo työnnetään syvälle peräsuoleen, josta lääkeaine imeytyy verenkiertoon.

Peräpuikoista lääkeaineiden imeytyminen on kuitenkin epävarmempaa ja hitaampaa kuin suun kautta otettavista valmisteista. Suositeltavampaa olisikin käyttää suun kautta otettavia nestemäisiä valmisteita eli oraalinesteitä. Ne annostellaan mittaruiskulla, mittalusikalla tai mittamukilla lapsen suuhun. Koska oraalineste annostellaan tilavuuden mukaan, annos voidaan säätää tarkkaan lapsen painon mukaisesti.

Useimmat lääkkeet otetaan suun kautta, joten lapsen olisi hyvä tottua tähän tapaan mahdollisimman pienestä pitäen. Jos lapsi oksentelee runsaasti, peräpuikko on siinä tilanteessa hyvä lääkkeen antotapa.

On myös lääkkeitä, joita on saatavana nimenomaan lapsille suunniteltuina suussa hajoavina tabletteina tai pehmeinä purukapseleina. Isommalta lapselta saattaa myös onnistua pienen tabletin nielaiseminen kokonaisena. Tablettia ei kuitenkaan pidä itse ryhtyä murskaamaan lapsen nieltäväksi ilman, että apteekista on varmistettu, että se ei vaaranna lääkkeen vaikutusta."

Apteekkari Petteri Henriksson, Karjaan apteekki

Mitä haluaisit kysyä apteekkarilta?
Lähetä kysymyksesi palstalle täältä>

Julkaistu Terveydeksi! 1/2023

Laihduttaminen voi korjata polven nivelrikkoa

Pe, 21/04/2023 - 10:54

Lihavuus on merkittävä polven nivelrikkojen aiheuttaja, tutkimuksista tiedetään. Uuden tutkimuksen perusteella nivelrikkoon kuuluvat rakenteelliset muutokset voivat kuitenkin vähentyä, jos potilas onnistuu laihduttamaan. Laihtuminen saattaa myös ehkäistä polven nivelrikon kehittymisen.

Tutkimuksen mukaan 4–5 vuoden seurannan aikana laihtuneiden riski sairastua polven nivelrikkoon oli sitä pienempi, mitä enemmän paino oli pudonnut. Nivelrikkoa jo potevien sairaus puolestaan eteni hitaammin, jos he laihtuivat seurannan aikana. Painoindeksin pieneneminen liittyi suotuisiin rakenteellisiin muutoksiin polvessa.

Havainnot pitää varmistaa satunnaistetuissa laadukkaissa tutkimuksissa, mutta ne viittaavat laihduttamisen korjaavan polven nivelrikkoon liittyviä rakenteellisia muutoksia. Jotta vaikutus on merkittävä, laihtumisen pitää kuitenkin olla huomattavaa.

Aiemmissa tutkimuksissa lihavuus on yhdistetty nivelrikkoon ja laihtuminen nivelkipujen vähentymiseen ja toimintakyvyn parantumiseen. Näyttö laihduttamisen vaikutuksista nivelrikkoisen polven rakenteeseen on kuitenkin ollut vähäisempää.

Tulokset julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä, ja ne perustuvat lähes 10 000 keskimäärin kuusikymppisen seurantaan.

Maailmanlaajuisesti noin viidennes yli 40-vuotiaista sairastaa polven nivelrikkoa. Ylipaino ja lihavuus aiheuttavat niistä noin neljänneksen.

Maailman aikuisväestöstä ainakin 40 prosenttia on ylipainoisia ja 13 prosenttia lihavia. Suomalaisista aikuisista noin neljännes on lihavia, mutta normaalipainon ylittää kaksi kolmannesta miehistä ja yli puolet naisista.

Suomalaisten huumekokeilut yleistyneet

Ti, 18/04/2023 - 14:40

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä 2022 tekemä väestökysely. Lähes 30 prosenttia aikuisväestöstä on joskus elämänsä aikana kokeillut jotain huumetta, yleisimmin kannabista. Kannabista kokeilleiden väestöosuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin.

Myös muita huumeita on kokeillut yhä useampi, joskin osuudet jäävät huomattavasti kannabista vähäisemmiksi. Seitsemän prosenttia raportoi kokeilleensa amfetamiinia joskus elämänsä aikana, ekstaasia kuusi ja kokaiinia viisi prosenttia väestöstä. Dopingaineiden käyttö on pysynyt ennallaan. Niitä on joskus käyttänyt yksi prosentti väestöstä.

Käyttö rajoittuu usein kokeiluun

Huumeiden käytössä on useimmiten kyse yhteen tai muutamiin käyttökertoihin rajoittuvasta kokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta. Se, että yhä useampi 15–69-vuotias on joskus kokeillut jotain huumetta, ei sinänsä ole kovin yllättävää. 

- Kyselyissä tarkastellaan ihmisiä, jotka ovat kulloisenkin tiedonkeruun ajankohdan aikana 15–69-vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat, joilla on vähemmän huumekokemuksia, rajautuvat ajan kuluessa kyselyn otoksen ulkopuolelle, kertoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Yhä suurempi osuus kyselyn kohderyhmästä on siis niitä, jotka ovat eläneet nuoruuttaan 1990-luvulla tai sen jälkeen, jolloin huumeet alkoivat yleistyä Suomessa.

Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.

Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.

Asenteet lieventyneet

THL:n kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta.

- Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat selvästi muutoksessa. Tämä vastaa kansainvälisessä keskustelussakin yleistyvää näkemystä, että käyttöön tulisi reagoida ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.

Kyselyssä 24 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen, 56 prosenttia puolsi kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 18 ja 54 prosenttia.

Tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Tutkimukseen vastasi    3 857 15–69-vuotiasta.

Olut huono valinta kihtipotilaalle

Ke, 12/04/2023 - 15:30

Alkoholin runsas juominen voi pahentaa kihtioireita, mutta vaikutukset saattavat vaihdella alkoholijuomasta toiseen. Tuoreen japanilaistutkimuksen perusteella kihtipotilaiden kannattaisi välttää etenkin olutta ja viskejä.

Tutkimukseen osallistui 78 000 keskimäärin 48-vuotiasta japanilaismiestä ja -naista, joista 60 prosenttia käytti alkoholia säännöllisesti.

Tulosten perusteella osallistujien veren uraattipitoisuudet olivat tasaisesti suurempia mitä enemmän alkoholia he käyttivät. Kihti johtuu virtsahapon eli uraatin kiteytymisestä niveliin ja joskus myös muihin kudoksiin.

Kun tutkijat vertasivat eri alkoholityyppejä, uraattitasot nousivat etenkin pääasiallisesti olutta tai viskejä juovilla.

Tutkijat selvittivät lisäksi perinteisen japanilaisen riisiviinin eli saken sekä shochu-viinan vaikutuksia. Analyysin perusteella ne eivät nosta uraattitasoja kovin paljon etenkään verrattuna oluisiin.

Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen. Suurin osa alkoholia käyttävistä joi useampaa alkoholityyppiä, joten eri juomien vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Tutkimuksessa huomioitiin osallistujien ruokavaliot ja muita elintapoja, mutta ne ovat silti voineet vaikuttaa tuloksiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Kihti on kivulias nivelsairaus, jota sairastaa noin 2–3 prosenttia aikuisista. Muun muassa alkoholi, ylipaino ja puriineja sisältävä ruokavalio pahentavat oireita. Puriineja on etenkin eläinten nahassa ja sisäelimissä sekä äyriäisissä ja monissa palkokasveissa.

Lasten ja nuorten ylipaino yleisempää maaseudulla

To, 06/04/2023 - 10:07

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä maaseutumaisilla alueilla kuin kaupunkimaisilla alueilla niin alle kouluikäisten, alakouluikäisten kuin yläkouluikäistenkin ikäryhmissä. Tiedot käyvät ilmi THL:n tuoreesta tutkimuksesta.

Alueiden väliset erot ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä olivat pojilla suurempia kuin tytöillä ja kouluikäisillä suurempia kuin alle kouluikäisillä.

Alakouluikäisillä pojilla ylipaino oli 10 prosenttiyksikköä ja lihavuus 7 prosenttiyksikköä yleisempää harvaan asutulla maaseudulla kuin kaupunkialueella.

Pitkät välimatkat vähentävät itsenäistä liikkumista

Alueellisia eroja ylipainon yleisyydessä selittävät esimerkiksi väestön koulutus- ja tuloerot sekä mahdollisuudet terveyttä edistäviin ruoka- ja elintapavalintoihin.

Maaseudulla etäisyydet kodin ja koulun tai harrastusten välillä ovat usein pitkiä, mikä vähentää lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti kävellen tai pyörällä. Pitkät etäisyydet vaikuttavat myös vapaa-ajan määrään.

Lähimetsät ja luontoliikuntamahdollisuudet ovat tärkeitä sekä kaupungissa että maaseudulla asuville. Maaseudulla luonto ja metsät ovat lähellä tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia ulkoiluun ja retkeilyyn, mutta rakennettuja liikuntapaikkoja tai järjestettyä harrastustoimintaa on yleensä vähemmän kuin kaupungeissa.

Lasten ja nuorten ruoka- ja liikuntatottumuksiin voidaan vaikuttaa

Perhetaustasta tai asuinalueesta johtuvia eroja ruoka- ja liikuntatottumuksissa voidaan tasoittaa varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Ravitsemussuositusten mukainen ruoka ja ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ja koulussa edistävät lasten ja nuorten terveyttä ja hyvää ravitsemusta.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintakulttuuria voidaan kehittää liikunnallisemmiksi lisäämällä päiväkoti- ja koulupäivään liikuntaa, liikunnallisia leikkejä ja järjestämällä harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen.

Harrastustoiminnan kehittämisessä ja järjestämisessä on huomioitava myös koulukuljetuksella kulkevat lapset ja nuoret. Myös järjestöillä on merkittävä rooli terveiden elintapojen edistämisessä, sillä ne tarjoavat monilla alueilla lapsille, nuorille ja lapsiperheille monipuolista kerho- ja harrastustoimintaa.

Rokotusohjelma pneumokokkia vastaan laajenee

Ke, 05/04/2023 - 10:17

Kansallinen rokotusohjelma laajenee pneumokokkirokotteen osalta. Vastedes pneumokokkirokotteen saavat myös keuhkoahtaumatautia sairastavat 65–74-vuotiaat. Rokotus annetaan osana kansallista rokotusohjelmaa myös alle 5-vuotiaille lapsille, kantasolusiirron saaneille ja alle 75-vuotiaille vaikeaa munuaistautia sairastaville.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta.

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla suurentunut riski saada vakava pneumokokkitauti

Keuhkoahtaumatautia sairastavia 65–74-vuotiaita on Suomessa arviolta noin 20 000. Heillä on yli kaksinkertainen riski saada vakava pneumokokkitauti ja yli kolminkertainen riski saada sairaalahoitoa vaativa keuhkokuume verrattuna väestöön keskimäärin. Tämä ikäryhmä hyötyy eniten rokotuksista, sillä heillä on iän mukana selvästi kohonnut riski, mutta rokote suojaa heitä pitkään jäljellä olevan eliniän osalta.

Rokotusten vaikuttavuus riippuu rokotetun iästä, perussairaudesta sekä niiden pneumokokkitaudinaiheuttajien yleisyydestä, joita vastaa rokote antaa suojan. Arvion mukaan 65–74-vuotiaiden keuhkoahtaumatautia sairastavien rokotusten kustannukset ovat kohtuulliset suhteessa niillä saavutettavaan terveyshyötyyn.

Osana kansallista rokotusohjelmaa annetut rokotteet ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä. Rokotuksia annetaan muun muassa terveysasemilla, neuvoloissa ja sairaaloissa.

Lisätietoja siitä, kuulutko pneumokokkirokotteen uuteen kohderyhmään, saat tarvittaessa terveysasemalta tai hoitavalta lääkäriltäsi.

Kofeiinilla yllättäviä terveyshyötyjä

Ti, 04/04/2023 - 13:28

Runsas kahvinjuonti on yhdistetty pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin, mutta tarkkaa selitystä ilmiölle ei ole löydetty. Tuoreen tutkimuksen perusteella on mahdollista, että kofeiini hillitsee lihomista ja vähentää rasvan kertymistä ja sitä kautta ehkäisee diabetesta.

Tutkimuksessa käytettiin 10 000 eurooppalaistaustaisen aikuisen tietoja kuudesta eri tutkimuksesta.

Kofeiinin saannin sijaan tutkimuksessa tarkasteltiin geenimuotoja, joiden kantajien elimistö käsittelee kofeiinia hitaasti. Tällaisten henkilöiden kofeiinitasot pysyvät pitempään korkeina, vaikka he joisivat vähemmän kahvia, teetä tai muita kofeiinijuomia.

Tulosten perusteella kyseisiä geenimuotoja kantavien painoindeksi oli keskimäärin pienempi kuin muiden, minkä lisäksi heidän rasvaprosenttinsa oli alhaisempi. Myös riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli pienempi. Pienempi tyypin 2 diabeteksen riski johtui suurelta osin kyseisiä geenimuotoja kantavien alhaisemmasta painosta, analyysi osoitti.

Havainnot pitää vielä varmistaa kontrolloiduissa kokeissa, joissa erilaiset taustamuuttujat huomioidaan tarkasti, mutta tulokset ovat silti uskottavia. Kofeiinin tiedetään kiihdyttävän aineenvaihduntaa ja lisäävän energiankulutusta, mikä voi hyvinkin hillitä painonnousua. Kofeiini voi myös lisätä kylläisyyden tunnetta ja sitä kautta rajoittaa energiansaantia.

Tutkimus julkaistiin BMJ Medicine -lehdessä.

Liikunta tehokkainta päiväsaikaan

Ti, 28/03/2023 - 09:36

Liikunnan terveyshyödyt ovat todennäköisesti suurimmat, kun liikkumisen ajoittaa kello 11 ja 17 välille, tuore tutkimus osoittaa. Myös aamu- ja iltaliikunta ovat hyväksi, mutta vaikutus ei ole yhtä suuri. Nature Communications -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 92 000 brittiläisen 46–79-vuotiaan seitsenvuotiseen seurantaan.

Tulosten perusteella reipas liikunta pienensi osallistujien riskiä menehtyä sydän- ja verisuonitautiin, syöpään tai muihin sairauksiin riippumatta siitä, mihin aikaan päivästä liikunta tapahtui. Suurimmat vaikutukset kuitenkin nähtiin osallistujilla, jotka liikkuivat pääasiassa kello 11 ja 17 välillä tai jakoivat liikunnan suhteellisen tasaisesti valveillaoloajalle.

Iltapäiväliikunta oli tehokasta etenkin, jos potilas oli iäkäs, mies, liikkui vähänlaisesti tai sairasti sydän- ja verisuonitautia.

Tutkimuksessa liikuntaa mitattiin aktiivisuusmittareilla, joten tulokset kuvaavat kaikkea liikkumista eikä vain liikuntaharrastuksia. Tarkastelussa keskityttiin kohtalaiseen tai raskaampaan liikuntaan, kuten reippaaseen kävelyyn, hölkkäilyyn ja pyöräilyyn.

Aineistosta ei voi päätellä, mistä tulokset tarkalleen johtuvat, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Tutkimuksessa huomioitiin osallistujien taloudellinen ja sosiaalinen asema, sairaudet, unen laatu ja määrä ja liikunnan kokonaismäärä, mutta ne eivät selittäneet tuloksia.

Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyötyjä saa kuitenkin myös kevyestä liikunnasta sekä hyvin lyhyissä, muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee

To, 23/03/2023 - 08:37

Kansallinen rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee tänä vuonna Espoon Suvisaaristoon. Taudin ilmaantuvuus on noussut tällä alueella merkittävästi viiden seurantavuoden aikana.

- THL seuraa puutiaisaivotulehduksen esiintymistä kunnittain. Tapaukset kuitenkin rajoittuvat usein pienille maantieteellisille alueille, joten hyödynnämme suosituksissamme myös postinumeroaluekohtaisia ilmaantuvuuslukuja, kertoo THL:n tutkija Henna Mäkelä.

Suvisaariston lisäksi TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Kustavissa, Sipoon saaristossa, Lohjalla Ojamon, Lylyisen/Hormajärven, Vohloisen/Virkkalan ja Kirkniemen sekä Kirkkonummella Luoman ja Masalan postinumeroalueilla.

Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat maksuttomia, ja niihin ovat oikeutettuja kaikki alueen kolme vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset loma-asukkaat. Kansallisen rokotusohjelman mukaisia TBE-rokotuksia annetaan vain niillä hyvinvointialueilla, joilla on rokotusohjelmaan kuuluvia alueita. Hyvinvointialueet kertovat miten rokotukset järjestetään.

Tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta

Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata.

Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Ilmiötä Mäkelän mukaan selittää esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten kasvanut tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista.

Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla ja Kustavissa sekä Ahvenanmaan maakunnassa ja Lohjalla. Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa.

Päivityksiä myös muiden riskialueiden rokotussuosituksiin 

THL antaa rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille. Näiden riskialueiden rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan.

Tänä vuonna riskialueiden rokotussuosituksia on päivitetty Espoossa, Hangossa, Joensuussa, Puumalassa, Raaseporissa, Raumalla ja Uudessakaupungissa. Rokotussuosituksia koskevilla riskialueilla rokotettava kustantaa rokotussarjan itse.

Kuntakohtaisia tapausmääriä ja TBE-rokotussuosituksia voi tarkastella THL:n verkkosivuilla olevasta karttasovelluksesta.

THL muistuttaa, että TBE-rokote suojaa vain viruksen aiheuttamalta puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei suojaa muilta puutiaisten eli punkkien välittämiltä taudeilta, kuten borrelioosilta, eikä se estä punkkeja tarttumasta ihoon.

Pikkulasten rokotuskattavuus hyvällä tasolla Suomessa

Ke, 15/03/2023 - 16:36

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Tiedot ilmenevät valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. 

Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen.

Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.

Syitä rokotuskattavuuksien laskulle selvitetään parhaillaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

- On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä. Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.

Rotavirus-, pneumokokki- ja vesirokkorokotteiden kattavuudet aiempaa tasoa

Rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.

Vesirokkorokotteen suosio on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Nyt suosio vaikuttaa kuitenkin tasaantuneen. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä.

Rokottamattomien lasten määrä pienessä kasvussa

Rokottamattomuus on Suomessa edelleen hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kolmeen ikävuoteen mennessä, on pysynyt vakaana useita vuosia. Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kahdeksaan ikävuoteen mennessä, ei sen sijaan ole juurikaan kasvanut. Kahdeksaan vuoteen asti ilman perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt vain 0,8 prosenttia.