Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 36 min 50 s sitten

Alle 30-miehille ei toistaiseksi anneta Modernan rokotetta

Pe, 08/10/2021 - 09:13

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ja pojille ei toistaiseksi anneta Modernan Spikevax-koronarokotetta. Pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan nuorilla miehillä on ilmennyt sydänlihastulehduksia suhteellisesti enemmän Modernan Spikevax-rokotteen kuin Biontech-Pfizerin Comirnatyn jälkeen. 

Tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat kuitenkin harvinaisia. Sydänlihastulehduksia ilmenee jatkuvasti erilaisten infektioiden seurauksena myös rokottamattomilla. THL:n uusi ohje Spikevax-rokotteen ikärajasta on varotoimi, ja sitä arvioidaan uudelleen marraskuun aikana, kun tutkimuksen tulokset tarkentuvat.

- Nyt saadut tulokset ovat yhä alustavia. Analysoimme niitä parhaillaan ja arvioimme, antavatko ne aihetta tehdä pysyvämpiä muutoksia koronarokotussuosituksiin Suomessa, selventää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Spikevaxin saaneille nuorille miehille toisena annoksena Comirnatya

Alle 30-vuotiaille miehille ja pojille on Suomessa annettu Modernan koronarokotetta kaikkiaan runsaat 95 000 ensimmäistä annosta ja runsaat 42 000 toista annosta.

Jos alle 30-vuotias mies on saanut ensimmäisenä koronarokoteannoksenaan Modernan Spikevax-rokotetta, toisena annoksena tarjotaan nyt Biontech-Pfizerin Comirnatya.

- Suomesta ja muista maista saadut tutkimustulokset eri rokotevalmisteiden antamisesta osoittavat, että kahta eri rokotetta saaneet saavat vähintään yhtä hyvän suojan koronavirukselta kuin ne, jotka ovat saaneet molemmilla rokotuskerroilla samaa valmistetta, Nohynek kertoo.

Naisten ja yli 30-vuotiaiden miesten riski saada sydänlihastulehdus rokotuksen jälkeen on huomattavasti pienempi kuin nuorilla miehillä, joten heillä rokotukset molemmilla rokotteilla voivat jatkua normaalisti. THL kuitenkin muistuttaa, että kunnan tulisi tarjota rokotettavalle Comirnatya, jos rokotettava ei halua ottaa Spikevaxia ja Comirnatyn tarjoaminen rokotettavalle on mahdollista.

Muutoksia maskisuosituksiin

Ma, 04/10/2021 - 09:16

THL on päivittänyt kansalaisille tarkoitettua maskisuositustaan. Suositus ei perustu enää koronaepidemian eri vaiheisiin vaan pääosin ihmisten omaan tilannekohtaiseen harkintaan.

Hallitus linjasi syyskuussa hybridistrategian päivityksessään, että alueellisista epidemiavaiheista ja niihin liittyvistä suosituksista luovutaan.

- Päivitetty maskisuosituksemme perustuu koronaepidemian tämänhetkiseen tilanteeseen. Rokotuskattavuus nousee koko ajan, ja jokainen voi nyt itse harkita, mitkä ovat sellaisia tilanteita, joissa maskia kannattaa edelleen käyttää, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.

Maskia suositellaan edelleen julkisissa sisätiloissa

THL suosittelee edelleen maskin käyttöä 12 vuotta täyttäneille etenkin julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan ja lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. Käyttöä suositellaan varsinkin niille, jotka eivät ole vielä saaneet täyttä rokotussarjaa. 

Myös julkisessa liikenteessä maskin käyttöä suositellaan jatkettavan. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 15.10. ja sen jälkeen matkustajamäärät voivat kasvaa nopeasti ja liikennevälineet voivat ruuhkautua.

Huomioitavaa on myös, että erilaisten tilaisuuksien järjestäjät voivat antaa omia maskisuosituksiaan, jotka koskevat heidän omia tilojaan.

Lisäksi alueelliset viranomaiset voivat edelleen antaa omaa aluettaan koskevia maskisuosituksia, jotka perustuvat alueelliseen epidemiatilanteeseen.

Lisätietoa maskisuosituksesta löytyy THL:n sivuilta.

Kasvikset voivat ehkäistä masennusta

To, 30/09/2021 - 10:07

Runsaasti kasviksia ja hedelmiä päivittäin nauttivat saattavat säästyä masennukselta muita todennäköisemmin, australialaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Australialaiset keräsivät ravitsemus- ja terveystietoja 4 100:lta yli 25-vuotiaalta kahdentoista vuoden ajan. Masennukseen sairastui 10 prosenttia osallistujista.

Masennusoireita ilmaantui viidenneksen harvemmin osallistujille, jotka söivät keskimäärin 300 grammaa kasviksia ja hedelmiä päivittäin. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden päiväannos oli keskimäärin 200 grammaa.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos ruokavalio oli monipuolinen ja sisälsi 4–6 eri kasvista. Varsinkin keltaiset, oranssit ja punaiset kasvikset sekä vihreät lehtivihannekset liittyivät pienempään masennusoireiden riskiin.

Ruokavalion lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten ennen lisätutkimuksia niitä kannattaa tulkita varoen. Kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyt ovat kuitenkin hyvin tunnettuja, joten kasvisten ja hedelmien lisääminen lautaselle on aina paikallaan.

Masennukseen sairastuu noin 15 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä.

Itämeren ruokavalio voi auttaa diabeteksen välttämisessä

Ti, 28/09/2021 - 13:10

Keski-ikäiset miehet voivat pienentää diabetesriskiään noudattamalla terveellistä suomalaista ruokavaliota eli ns. Itämeren ruokavaliota. Itämeren ruokavalion terveellisyys on tiedetty pitkään, mutta sen vaikutukset tyypin 2 diabeteksen riskiin ovat olleet epäselvempiä.

Tutkimukseen osallistui 2 300 kuopiolaismiestä, jotka olivat 42–60-vuotiaita tutkimuksen alkaessa vuosina 1984–1989. Keskimäärin 19-vuotisen seurannan aikana heistä hieman alle viidennes sairastui tyypin 2 diabetekseen.

Verrattuna Itämeren ruokavaliota pitkälti noudattaviin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli kolmanneksen suurempi miehillä, joiden ruokavalio oli kaukana siitä. Epäterveellinen ruokavalio liittyi myös huonompiin glukoosi- ja insuliinitasoihin.

Tässä tutkimuksessa Itämeren ruokavaliolla tarkoitettiin ruokavaliota, jossa suositaan marjoja, omenoita ja muita hedelmiä, täysjyväviljaa, kasviksia, kalaa, rapsiöljyä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vältetään liikaa alkoholia ja prosessoituja lihatuotteita.

Itämeren ruokavaliota kutsutaan myös pohjoismaiseksi ruokavalioksi, ja se on aiemmin yhdistetty pienempään kohonneen verenpaineen ja aivoinfarktien vaaraan. Ruokavalio on hyvin lähellä virallisia ravitsemussuosituksia.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan.

Koronarokotteiden saatavuus hyvä - nuoria aikuisia kehotetaan ottamaan toinen annos

Ma, 27/09/2021 - 09:35

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut Suomessa nyt noin 84 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä ja kaksi annosta on puolestaan saanut noin 68 prosenttia. Yhteensä yhden annoksen saaneita on 4,1 miljoonaa ja kaksi annosta saaneita 3,3 miljoonaa.

- Suomeen on saapunut oikein hyvin koronarokotteita, joten rokotteista ei ole nyt pulaa. Kaikille halukkaille riittää rokotteita sekä ensimmäiseen annokseen että toiseen annokseen. Myös kolmansia annoksia voidaan hyvän rokotetilanteen takia antaa heti voimakkaasti immuunipuutteisille ja niille, jotka ovat saaneet kaksi rokoteannosta alle kuuden viikon annosvälillä ensimmäisten rokotettavien ryhmien joukossa, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Nuorilla aikuisilla kirittävää

Etenkin nuorten aikuisten ikäryhmässä rokotekattavuus on vielä melko alhainen. 20–29-vuotiaista vasta vähän yli 40 prosenttia on saanut toisen rokoteannoksen ja 30–39-vuotiaiden kohdallakin luku jää alle 60 prosentin. 

- Nuorten aikuisten on olennaista hakea myös toinen rokoteannos, sillä sairaalahoitoa vaativa vakava taudinkuva on mahdollinen myös nuoremmilla. Myös yli 40-vuotiaissa löytyy vielä monia rokottamattomia, joiden olisi tärkeää hakea itselleen rokotus. Koronaviruksen takia sairaalahoidossa on nyt ollut eri-ikäisiä yli 40-vuotiaita, joilla ei ole rokotesuojaa, Kontio kertoo.

Kontio muistuttaa myös, että koronatartunnan tai sairastetun koronataudin suoja riittää vain 6–12 kuukaudeksi.

- Aiemmin saatu koronatartunta tai sairastettu tauti ei nykytiedon mukaan riitä antamaan pitkäkestoista suojaa vakavalta sairaalahoitoa vaativalta taudinkuvalta. Onkin tärkeää hakea koronarokotus, vaikka olisikin saanut koronavirustartunnan aiemmin.

Kelan nimissä huijataan rahaa MobilePay-sovelluksessa

Pe, 24/09/2021 - 15:17

Kelan tietoon on tullut tapaus, jossa henkilö on saanut Kelan nimissä olevan maksupyynnön mobiilimaksusovellus MobilePayssä. Pyynnössä väitetään, että Kela perii vastaanottajan etuuksia takaisin. Kyseessä on huijaus. Kela ei peri etuuksia takaisin tai tee rahan siirtoja mobiilimaksusovelluksilla.

Kelan lähettämät takaisinperintäpäätökset tulevat postissa Kelan kirjeenä. Lisäksi takaisinperintäpäätökset ja maksutiedot voi tarkastaa OmaKelasta, johon päästäkseen asiakkaan on tunnistauduttava.

Jos saat rahansiirtopyynnön toimi näin

Jos saat MobilePayn tai jonkun muun mobiilimaksusovelluksen kautta pyynnön maksaa Kelalle takaisin etuuksia, älä missään nimessä hyväksy pyyntöä tai siirrä rahaa pyytäjälle.

Ilmoita asiasta myös poliisille ja pankillesi. Kela neuvoo lisäksi myös tutustumaan tietovuoto-oppaaseen osoitteessa tietovuotoapu.fi.

Kela on tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja selvittää asiaa muiden viranomaisten kanssa.

Päivittäinen pähkinäannos voi parantaa kolesteroliarvoja

To, 23/09/2021 - 12:10

Pähkinöiden säännöllinen syöminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty sydänriskien pienentymiseen ja kolesterolitasojen parantumiseen. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä ja osoittavat pähkinöiden mahdollisesti hillitsevän myös pienten LDL-hiukkasten pitoisuuksia veressä. Pienet LDL-hiukkaset ovat tutkimusten mukaan erityisen haitallisia.

Circulation-lehden julkaisemassa tutkimuksessa runsaat 600 tervettä keskimäärin 69-vuotiasta söi päivittäin 30–60 grammaa saksanpähkinöitä tai ohjattiin verrokkiryhmään, joka ei syönyt pähkinöitä. Tutkimus kesti kaksi vuotta.

Pähkinäryhmäläisten LDL-kolesterolipitoisuudet pienenivät keskimäärin hieman enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Myös kokonaiskolesteroli laski. Päivittäinen pähkinöiden nauttiminen vähensi LDL-hiukkasten, mutta myös ns. pienten LDL-hiukkasten määrää.

Havaitut muutokset eivät olleet kovin suuria, mikä voi johtua siitä, että osallistujat olivat suhteellisen terveitä tutkimuksen alkaessa. Lisäksi heistä monet olivat jo kolesterolilääkityksellä, joten hoitamattomilla potilailla vaikutukset olisivat todennäköisesti olleet suurempia.

Tutkimuksen menetelmällisten rajoitteiden vuoksi havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta pähkinöiden terveyshyödyt on havaittu tutkimuksissa aiemminkin. Suotuisat vaikutukset liittyvät todennäköisesti niiden terveellisiin rasvoihin, antioksidantteihin ja kuituihin.

Ruutuajalla yhteys lasten kielenkehitykseen

Ke, 22/09/2021 - 11:33

Taysin tutkimuksessa vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista.

Tutkimustuloksista selvisi, että mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät sähköisten medioiden äärellä, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla (69%) oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla (36%) oli käytössä korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaa kolmasosa (32%) käytti korkeintaan 40:ä sanaa.

Luvut ovat pienempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa, ja vaikuttaakin siltä, että lasten sanavarasto kehittyminen on hidastunut.

- Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta.

Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta

Tutkijat toteavat, että sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsasti aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö on valittu mielekkäästi.

Tutkimuksessa huomioitiin ruutuajan ohella myös esimerkiksi päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa, sekä nukkumisaika. Sanavarasto havaittiin olevan pienempi niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta ja erilaisten sanojen kuulemista. Tulevaisuudessa saatetaankin tarvita aiempaa enemmän kielellisen kehityksen tukea lapsille.

Kestävyysliikunta saattaa ehkäistä ahdistuneisuushäiriöitä

Ti, 21/09/2021 - 09:06

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kestävyysliikuntaa harrastavat saattavat säästyä ahdistuneisuushäiriöiltä muuta väestöä todennäköisemmin. Havainto vahvistaa näyttöä liikunnan suotuisista terveysvaikutuksista, mutta pitää varmistaa vielä lisätutkimuksissa.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 200 000 ruotsalaista, jotka olivat osallistuneet Vasaloppet-hiihtokilpailuun vuosina 1989–2010. Heitä verrattiin yhtä moneen samanikäiseen, jotka eivät olleet osallistuneet kisaan. Vasaloppet eli Vaasahiihto on vuosittain järjestettävä 30–90 kilometrin maastohiihtokilpailu.

Osallistujia seurattiin pisimmillään 21 vuoden ajan, ja seurannan perusteella hiihtoharrastajat sairastuivat ahdistuneisuushäiriöön noin 60 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit. Kilpailutulos ei vaikuttanut yhteyteen miehillä, mutta naisilla parempi kisamenestys liittyi hieman suurempaan ahdistusriskiin. Hekin silti sairastuivat harvemmin kuin verrokit, tutkijat havaitsivat.

Ruotsalaisten tulokset viittaavat kuntoliikunnan pienentävän ahdistuneisuushäiriöiden riskiä, mutta havaintoja kannattaa tulkita varoen. Vaasahiihtoon osallistuneet elivät muutenkin terveellisesti ja esimerkiksi tupakoivat verrokkeja harvemmin, minkä lisäksi monet muutkin seikat ovat todennäköisesti vaikuttaneet sairastumisriskiin. Vaikka verrokit eivät olleet osallistuneet kilpailuun, heidänkin joukossaan oli kuntoilijoita. Vaasahiihtoon osallistuneet kuitenkin harrastivat liikuntaa keskimäärin enemmän kuin verrokit.

Vaasahiihtoon osallistuvista on tehty tutkimuksia aiemminkin, ja niiden perusteella osallistujat säästyvät muun muassa kohonneelta verenpaineelta muita todennäköisemmin. Myös eteisvärinä-rytmihäiriöt ovat heillä harvinaisempia. Poikkeuksen muodostavat kovaa ja usein kilpailevat miehet, joiden eteisvärinäriski on jonkin verran suurentunut.

Tutkimus julkaistiin Frontiers in Psychiatry -lehdessä.

Yöunien pituus saattaa vaikuttaa elinikään

Ke, 15/09/2021 - 10:24

Suurelle osalle ihmisistä seitsemäntuntiset yöunet näyttäisivät olevan optimaalisia terveyden kannalta. Tuoreen tutkimuksen perusteella sitä lyhempiä tai pitempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisemmin nuorempina.

Yöunien ja kuolleisuuden yhteys on havaittu aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa se todettiin aasialaisväestöissä. Tutkimukseen osallistui 320 000 miestä ja naista Japanista, Kiinasta, Singaporesta ja Koreasta. Osallistujat olivat keskimäärin 54–55-vuotiaita ja heitä seurattiin 14 vuotta.

Verrattuna seitsemän tuntia yössä nukkuviin riski menehtyä seurannan aikana oli suurin yli kymmentuntisia yöunia nukkuvilla. Yli kymmenen tuntia nukkuvat miehet menehtyivät 34 prosenttia ja naiset 48 prosenttia todennäköisemmin kuin seitsemän tuntia yössä nukkuvat. Myös alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien riski oli suurentunut.

Aiemmissa tutkimuksissa myös muutokset yöunien pituudessa on yhdistetty sairauksiin ja kuolleisuuteen. Unen vähentyminen tai pidentyminen saattavat heijastaa terveydessä ja elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat sairastumisten taustalla.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suuret D-vitamiiniannokset eivät edistä pikkulasten kehitystä

Ma, 13/09/2021 - 09:52

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää terveydelle ja siksi lapsille annetaan D-vitamiinilisiä vauvasta alkaen. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka D-vitamiinilisät ovat tarpeellisia, vähemmän on tiedetty eri annosten vaikutuksista lapsen keskushermoston kehitykseen.

Tutkimukseen värvättiin 800 Helsingin Kätilöopistolla syntynyttä lasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko 400 IU:n tai 1 200 IU:n päivittäinen D-vitamiinilisä kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi saakka.

Tulosten perusteella lasten neurologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä ei havaittu eroja riippumatta heidän saamastaan D-vitamiiniannoksesta. Myöskään motorisissa ja sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämän kehityksessä ei ollut merkittäviä eroja.

Joitain viitteitä oli tosin siitä, että suurempia D-vitamiiniannoksia saaneilla oli enemmän esimerkiksi impulsiivista käytöstä, mutta tältä osin tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa. Lasten veren D-vitamiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyistä suuremmat D-vitamiiniannokset eivät ole tarpeen keskushermoston kehitykselle ainakaan lapsilla, jotka saavat D-vitamiinia riittävästi. On silti mahdollista, että ne auttavat D-vitamiinivajeisia lapsia, tutkijat kirjoittavat.

400 IU:ta vastaa 10 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia.

Kevyt liikunta pienentää vyötärölihavan ikääntyneen diabetesriskiä

To, 09/09/2021 - 09:22

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamassa Oulu1945-väestötutkimuksessa tutkittiin 67–70-vuotiaiden oululaisten liikkumista ja paikallaanoloa ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Henkilöiden sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella.

Osallistujat luokiteltiin vyötärönympäryksen mukaan kolmeen ryhmään (hoikka, normaali, vyötärölihava). Istumisen, liikkumisen ja sokeriaineenvaihdunnan yhteyttä tarkasteltiin erikseen kussakin ryhmässä.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että liikunnan ja sokeriaineenvaihdunnan yhteys ikääntyneillä on riippuvainen vyötärönympäryksestä. Vyötärölihavien ryhmässä kevyt liikunnan havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan paastoinsuliiniin ja elimistön vähäisempään insuliiniresistenssiin, kun taas runsas paikallaanolo oli yhteydessä heikompaan sokerinsietoon. Hoikilla ikääntyneillä kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta oli yhteydessä sokerirasituskokeessa mitattuihin alhaisempiin insuliiniarvoihin.

- Diabeteksen riski kasvaa voimakkaasti ikääntyessä ja vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä. Koska terveysliikuntasuositukset ovat monelle ikääntyneelle liian vaativat, on tärkeää löytää keinoja yksilöllisempään, henkilön toimintakyvyn huomioivaan ohjaukseen, kuvailee tutkija Miia Länsitie.

Noin puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta, ja sairaus on erityisen yleinen ikääntyneillä. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen.

Ilmansaasteet yhteydessä dementiariskiin

Ti, 07/09/2021 - 10:58

Hengitysilman suuret pienhiukkaspitoisuudet saattavat altistaa dementian ja sitä lievempien muistiongelmien kehittymiselle. Riskit kasvavat tasaisesti pienhiukkaspitoisuuden suurentuessa.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa 1 600 yli 65-vuotiasta seurattiin vuodet 2002–2014. Altistuminen PM2,5-pienhiukkasille pääteltiin yhdistämällä ilmanlaatumittauksia tietoihin osallistujien asuinalueista.

Kun tutkijat tarkastelivat vuoden aikana tapahtunutta altistusta, PM2,5-pitoisuuden suurentuminen 1 mikrogrammalla kuutiossa hengitysilmaa liittyi 67 prosenttia suurempaan dementian ja 75 prosenttia suurempaan kognitiivisten mielentoimintojen lievän heikentymisen riskiin. Yhteydet olivat vielä voimakkaampia, kun tutkijat analysoivat viiden vuoden altistusta.

Yhdysvaltalaisten havainnot vahvistavat näyttöä hengitysilman pienhiukkasten ja dementian yhteydestä ja osoittavat sen voimistuvan PM2,5-pitoisuuksien suurentuessa. Aiemmissa tutkimuksissa suuret PM2,5-pitoisuudet on yhdistetty muun muassa hengityssairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen. Riskien on havaittu suurentuvan päivinä, joina ilmanlaatu on huono. Etenkin tämä koskee sydän- ja verisuonitauteja jo sairastavia.

Kuulovahvistimia markkinoidaan harhaanjohtavin lupauksin

Ma, 06/09/2021 - 09:54

Kuuloliiton tietoon on tullut, että postitse ikäihmisille lähetetyissä markkinointikirjeissä väitetään myytävän tuotteen, ”Ultrafonisen kuulovahvistimen” olevan monin verroin tavallista kuulokojetta parempi. Todellisuudessa kyse on halvahkosta kuulovahvistimesta, joka ei ominaisuuksiltaan ole kuulokojeen veroinen ja se voi lisäksi vaarantaa jäljellä olevan kuulon.

- Oikea kuulokoje säädetään ja sovitetaan aina yksilöllisesti henkilön kuulovamman mukaan. Kuulokojeita on myös olemassa lukuisia erilaisia, eikä yksi kojemalli automaattisesti sovi kaikille, korostaa Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.

Kuulovahvistinten liian voimakas vahvistusteho aiheuttaa käyttäjille kuulovammariskin, todetaan Eurooppalaisen audiologien keskusjärjestön selvityksessä.

Keksitty asiantuntija ja tutkimustulokset

Liikkeellä olevassa mainoskirjeessä puhutaan professori Matti Kallialasta, jota todellisuudessa ei ole olemassa. Kuvitteellisten henkilöiden ohella kirjeessä viitataan tutkimuksiin, joiden perusteella tuotteen teho olisi todettu. Tosiasiassa kirjeessä esitetyt luvut ja prosentit eivät perustu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon.

Kuuloliiton tietoon on tullut saman tyyppisiä myyntikampanjoita aiemminkin. Vastikään on markkinoitu internetissä harhaanjohtavasti esimerkiksi kuuloa parantavaa korvasuihketta, jonka tehosta ei ole olemassa näyttöä.

– Näitä tuotteita markkinoidaan harhaanjohtavin ja perustelemattomin väittein. Mainoksissa pyritään vetoamaan tunteisiin ja tarjotaan ongelmaan helppo ja edullinen ratkaisu, Kaijanen kuvailee.

Tuotteiden harhaanjohtavaan markkinointiin on kuitenkin vaikeaa puuttua, sillä mainoskampanjoita pyörittävät yritykset saattavat sijaita EU-alueen ulkopuolella. Yhteystiedot huijauskampanjoihin saatetaan saada internetin kautta.

– Kuuloliitolla tai muilla järjestöillä ei ole mitään tekemistä tällaisten tuotteiden markkinoinnin kanssa. Emme koskaan luovuta jäsenten ja toiminnassa muutoin mukana olevien henkilöiden nimi- tai yhteystietoja kolmansille osapuolille.

Halpa hinta on hälytysmerkki

Nyt liikkeellä olevassa mainoskirjeessä luvataan, että kuulokoje lisälaitteineen on erikoistarjouksessa ja maksaa vain 119 euroa.

- Halvan hinnan pitäisi soittaa hälytyskelloja. Kuulokojeiden hinnat ovat huomattavasti korkeampia ja ne myös kompensoivat kuulonlaskua kuulovahvistimia paremmin. Kuulokojeet kuuluu useimmiten saada maksutta julkisesta terveydenhuollosta tai halutessaan ne voi hankkia myös suoraan kuuloalan liikkeistä.

Kaijanen korostaa, että jos kuulon kanssa on haasteita, kannattaa aina ottaa yhteyttä terveyskeskuslääkäriin tai työterveyshuoltoon. Myös Kuuloliitosta voi kysyä apua ja neuvoja.

Täyden rokotussarjan teho erinomainen

Pe, 03/09/2021 - 12:59

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että kaikkien Suomessa käytettävien koronarokotteiden teho on kahden rokoteannoksen jälkeen hyvä koronavirustartuntaa vastaan ja erinomainen sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan.

Tutkitut rokotteet olivat AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria sekä mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax. Tehoa selvitettiin Suomessa asuvilla työikäisillä, eli 16–69-vuotiailla.

Tulokset myönteisiä myös yhdistelmärokotesarjan saaneilla

Tutkimuksesta selvisi, että kahden rokoteannoksen jälkeen mRNA-rokotteiden suojateho koronavirusinfektiota vastaan oli tutkitulla ikäryhmällä 78 prosenttia ja adenovirusvektorirokotteen saaneilla samoin 78 prosenttia. Yhdistelmärokotesarjan saaneilla rokotteen teho oli 80 prosenttia.

Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan kaikkien rokotteiden teho oli kahden annoksen jälkeen erinomainen. mRNA-rokotteiden teho oli vakavaa tautia vastaan 97 prosenttia, adenovirusvektorirokotteen teho 93 prosenttia, ja yhdistelmärokotesarjan teho 91 prosenttia.

- Eri rokotesarjoille laskemamme tehokkuusluvut ovat keskenään samaa luokkaa. Erityisen tärkeä tieto on, että kahta eri rokotetta saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa rokotetta molemmilla annoskerroilla saaneet. Yhdistelmärokotesarjan tehosta on julkaistu kansainvälisesti vasta hyvin vähän tutkimustuloksia, ja siksi nämä alustavat tulokset ovat tärkeitä, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

Yhdistelmärokotesarjan saaneet olivat saaneet ensin adenovirusvektorirokotetta ja sen jälkeen jompaakumpaa mRNA-rokotetta.

Tutkimukset rokotteiden tehosta jatkuvat

Jatkossa THL selvittää rokotteiden pitkäaikaista suojaa, eli tehoa toisen rokoteannoksen jälkeisinä kuukausina. Parhaillaan tutkitaan myös rokotteiden tehoa viruksen deltamuunnosta vastaan.

- Tutkimme myös, miten Suomessa käytetty pitkä annosväli vaikuttaa rokotteiden tehoon. Alustavissa immunologisissa tutkimuksissa pitkä annosväli on synnyttänyt korkeammat vasta-ainetasot, mutta annosvälin vaikutuksesta tehoon tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, Poukka kertoo.

THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille

To, 02/09/2021 - 10:31

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.

- Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.

Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Tehosteannos tarpeen osalle rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä rokotetuista

THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.

- Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuoltohenkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri, Nohynek sanoo.

Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.

THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.

- Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen. Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä, Nohynek sanoo.

Lihavuus altistaa etenkin ruoansulatuselimistön syöville

Ti, 31/08/2021 - 15:12

Tuore PLOS Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus rajaa lihavuuden syöpäriskin lähinnä ruoansulatuselimistön syöpiin.

Tutkimus perustuu 370 000 aikuisen iso-britannialaisen terveys- ja geenitietoihin. Geenitietojen avulla tutkijat tunnistivat potilaat, joilla oli lihavuudelle altistavia geenimuotoja. Geenitiedot tekevät tuloksista luotettavampia ja auttavat erottamaan varsinaisen lihavuuden ja sitä aiheuttavien seikkojen vaikutukset.

Geneettisesti määritetty suuri painoindeksi liittyi suurentuneeseen riskiin sairastua syöpään, mutta tarkemmassa analyysissa riski koski pääasiassa vain ruoansulatuselimistön syöpiä, kuten ruokatorvi-, vatsa-, maksa- ja haimasyöpiä.

Painoindeksin lisäksi osallistujan geneettisesti määritetty pituus liittyi syöpäriskiin. Myös suuri rasvaprosentti ja lihasten osuus painosta vaikuttivat syöpäriskeihin.

Nyt saadut tutkimustulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvistavat näyttöä lihavuuteen liittyvistä syöpäriskeistä. Riskit näyttäisivät koskevan etenkin ruoansulatuselimistön syöpiä.

Suomalaisista aikuisista noin neljännes on lihavia. Normaalipainon ylittää kuitenkin kaksi kolmannesta miehistä ja yli puolet naisista, ja melkein joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta.

Lihavuudesta puhutaan, kun painoindeksi on 30–35. Noin 160-senttimetrisille tämä tarkoittaa 77–90 kiloa ja 180-senttimetrisille 97–113 kiloa.

Lihasrelaksanttien teho alaselkäkipuihin kyseenalainen

Ma, 30/08/2021 - 10:33

Alaselkäkipuja voidaan hoitaa myös lihasrelaksanteilla, mutta tuoreen katsaustutkimuksen perusteella näyttö niiden tehosta on hyvin vähäistä. Osaa potilaista ne saattavat auttaa, mutta tämäkään ei ole varmaa.

BMJ-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 49 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen ja 6 500 potilaan tietoihin.

Analyysin perusteella lihasrelaksantit saattoivat hieman lievittää alaselkäkipuja kahden viikon sisällä lääkityksen aloittamisesta, mutta näyttö oli heikkolaatuista ja tulokset epävarmoja. Samantasoinen näyttö vihjasi lihasrelaksanttien myös aiheuttavan haittavaikutuksia.

Havainnot viittaavat lihasrelaksanttien olevan tehottomia valtaosalle alaselkäpotilaista, mutta on silti mahdollista, että osa saa niistä apua vaivaansa. Nyt julkaistut tulokset koskevat muita kuin bentsodiatsepiinia sisältäviä lihasrelaksantteja.

Lihasrelaksantteja koskeva tutkimusnäyttö on ollut ristiriitaista tätäkin ennen, mutta silti monissa maissa niitä suositellaan alaselkäkipujen hoitoon. Suomessa ensisijainen hoito on kipulääkitys ja lihasrelaksantteja käytetään vain, jos kivut eivät helpotu niillä.

Alaselkäkivut ovat erittäin yleisiä. Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten liikunnan lisäksi myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.

THL kerää äidinmaitonäytteitä

To, 26/08/2021 - 10:41

THL on alkanut kerätä äidinmaitonäytteitä. Tutkimukseen rekrytoidaan äitejä Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa.

Näytteitä tutkimalla on tarkoitus selvittää, miten suomalaiset äidit ja lapset altistuvat ympäristömyrkyille. Kiinnostus kohdistuu esimerkiksi dioksiineihin, PCB-yhdisteisiin, palonestoaineisiin, fluorattuihin pintakäsittelyaineisiin ja muovin lisäaineisiin.

Tulokset auttavat selvittämään, miten suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen ympäristömyrkyille on muuttunut viime vuosikymmeninä, miten ravitsemus ja muut tekijät vaikuttavat altistumiseen ja miten altistumista voidaan edelleen vähentää.

- Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien ravitsemusneuvonnassa sekä rintaruokinnan edistämisessä, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti

Suomessa ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana, ja niiden määrät ovat nykyisin pieniä.

Tutkimuksessa mitattavat aineet ovat laajalle ympäristöön levinneitä kemikaaleja, jotka rikastuvat ravintoketjuissa. Itämeren rasvaisen kalan ja kalatuotteiden tiedetään olevan tärkeä altistumislähde Suomessa, mutta rajoitustoimien ansiosta pitoisuudet kalassa ja siten myös ihmisten altistuminen myrkyille ovat laskeneet voimakkaasti.

Nyt alkanut äidinmaidonnäytteiden tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille. Maailman terveysjärjestö WHO käynnisti maailmanlaajuisen äidinmaidon ympäristömyrkkyjen tutkimuksen vuonna 1987, ja sen päätyttyä THL on jatkanut tutkimusta Suomen osalta. 

Synnyttäneiden osastoilla henkilökunta kertoo äideille mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja jakaa kiinnostuneille osallistumispaketit.

Synnyttänyt äiti osallistuu tutkimukseen niin, että hän kerää kotona usean viikon aikana yhteensä 100 ml äidinmaitoa näytepulloon ja täyttää ravintokyselylomakkeen. Äidit postittavat näytteen ja lomakkeen THL:ään Kuopioon analysointia varten, ja myöhemmin he saavat kuulla omat tuloksensa.

- Maitoa saa kerätä vain silloin, jos lapselta jää sitä yli, ensisijaisesti on huolehdittava lapsen ravinnosta, korostaa THL:n tutkija Riikka Airaksinen.

Värikäs ruokavalio pitää muistin virkeänä

Ke, 25/08/2021 - 13:27

Paljon eri värisiä marjoja, hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio saattaa auttaa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen ylläpidossa. Vaikutus liittyy todennäköisesti niiden sisältämiin flavonoideihin.

Neurology-lehden julkaisemat tulokset nostavat esiin etenkin kaksi flavonoidiryhmää – flavonolit ja antosyaanit. Flavonoleja on keltaisissa ja oransseissa ja antosyaaneja sinisissä, punaisissa ja violeteissa kasveissa.

Tutkijat seurasivat 49 000 naista ja 28 000 miestä 20 vuoden ajan. Seurannan aikana ruokavaliota kartoitettiin useita kertoja ja osallistujia pyydettiin arvioimaan muistiaan ja muita kognitiivisia kykyjään kahdesti.

Tulosten perusteella paljon flavonoideja nauttivat kokivat muistinsa heikentyneen 20 prosenttia harvemmin kuin osallistujat, joiden ruokavaliossa niitä oli vähänlaisesti.

Voimakkain yhteys havaittiin runsaasti flavonoleja nauttivilla. Heidän muistinsa heikkeni lähes 40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin vähiten flavonoleja syövien. Flavonoleja on esimerkiksi appelsiinissa.

Paljon antosyaaneja sisältävä ruokavalio liittyi puolestaan 24 prosenttia pienempään kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen riskiin. Antosyaaneja on esimerkiksi mustikassa ja mustaherukoissa.

Ruokavalion lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa yhteyksiin, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Havainnot viittaavat monipuolisen, marjoja, kasviksia ja hedelmiä sisältävän ruokavalion ylläpitävän muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja.