Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 12 min sitten

Kuulon ja näön heikentymisellä yhteys dementiaan

To, 09/06/2022 - 08:46

Dementia näyttäisi kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa.

Aiemmissa tutkimuksissa sekä huono näkö että huono kuulo on yhdistetty dementiariskiin, mutta niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti. Tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Tutkimukseen osallistui 2 900 keskimäärin 74-vuotiasta, joille tehtiin aivojen magneettikuvaus ja kognitiivista suoriutumista mittaava seulontatesti. Kuulo- ja näkökyvystä kyseltiin tutkimuksen alussa ja viidesti seurannan aikana.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.

Lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle

Ma, 06/06/2022 - 13:33

Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta uusien tutkimustulosten perusteella lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle.

Tiedot käyvät ilmi israelilaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin lähes 1,5 miljoonan 16–19-vuotiaan kutsuntatietoja vuosilta 1996–2016. Osallistujat olivat terveitä seurannan alkaessa, mutta sen aikana 777 sairastui tyypin 1 diabetekseen keskimäärin 25-vuotiaana.

Tulosten perusteella lihavien riski sairastua tyypin 1 diabetekseen oli kaksinkertainen ja ylipainoisten noin puolitoistakertainen, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset. Sairastumisriski havaittiin riippumatta monista taustamuuttujista, ja se suureni tasaisesti painoindeksin suurentuessa.

Tyypin 1 diabetesta kutsutaan usein nuoruustyypin diabetekseksi, koska suuri osa potilaista sairastuu lapsuudessa. Se voi kuitenkin puhjeta myös myöhemmin aikuisiässä. Lihavuus on joissain tutkimuksissa yhdistetty tyypin 1 diabeteksen riskiin lapsilla, mutta tätä ennen samaa ei ole todettu nuorilla aikuisilla.

Aineistosta ei voi päätellä, miksi lihavuus altistaa tyypin 1 diabetekselle, mutta esimerkiksi lihavuuteen liittyvä tulehdus ja aineenvaihdunnalliset ongelmat saattavat kiihdyttää tyypin 1 diabetekseen johtavaa haiman beetasolujen tuhoa. Mekanismin selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.

Masennuksella yhteys aivoverenkiertohäiriöihin

Pe, 03/06/2022 - 09:19

Pitkään jatkuva masennus voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Riski kuitenkin pienenee, jos masennusoireet helpottavat, tulokset osoittavat.

Masennus on aiemminkin yhdistetty aivoverenkiertohäiriöihin, mutta tutkimuksissa masennus on yleensä määritelty vain yhtenä ajankohtana. Nyt julkaistussa tutkimuksessa oireilua kuitenkin tarkasteltiin neljästi kymmenvuotisen seurannan aikana.

Kun vertailukohtana olivat osallistujat, joilla ei ollut masennusta, aivoverenkiertohäiriöiden riski oli noin viidenneksen suurempi potilailla, jotka oireilivat tasaisesti seurannan aikana. Myös oireiden vaihtelu liittyi sairastumisriskiin. Suurimmassa aivoverenkiertohäiriöiden vaarassa olivat kuitenkin potilaat, joiden masennus paheni seurannan aikana. He sairastuivat kolmanneksen todennäköisemmin kuin oireettomat.

Osalla potilaista masennusoireet helpottivat seurannan aikana ja tulosten perusteella tämä myös pienensi heidän riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöön.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä, ja siihen osallistui 12 500 yli 50-vuotiasta, joista 1 400 sairastui aivoverenkiertohäiriöön ensimmäistä kertaa kymmenvuotisen seurannan aikana.

Long covid -oireet saattavat lievittyä rokotuksilla

To, 02/06/2022 - 10:53

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireilu eli ns. long covid näyttäisi lievittyvän koronavirusrokotteiden avulla. Brittitutkimuksessa tämä havaittiin potilailla, jotka saivat ensimmäisen tai toisen rokotusannoksen sairastumisensa jälkeen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 28 000 brittiä, jotka olivat sairastuneet koronavirusinfektioon. Potilaita seurattiin vuoden 2021 helmikuusta syyskuuhun.

Potilaista 24 prosenttia poti pitkittyneitä koronaoireita jossain vaiheessa seurantaa, mutta oireilevien määrä pieneni 13 prosenttia ensimmäisen koronavirusrokotteen jälkeen. Toisen rokotuksen jälkeen havaittiin 9 prosentin vähennys, minkä jälkeen pitkittyneiden oireiden todennäköisyys pieneni noin 1 prosenttia viikossa.

Brittien tutkimuksesta ei voi päätellä, johtuiko pitkittyneiden oireiden vähentyminen vain ja ainoastaan koronarokotteista, mutta tutkijat pitävät sitä todennäköisenä. Lisätutkimuksissa asiaa olisi kuitenkin hyvä selvittää myös nykyisen omikron-viruksen aikana kerätyissä aineistoissa.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Suomessa noin kolmannekselle koronavirusinfektion sairastaneista käy niin.

Tavallisia koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Useimmilla oireet lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Laihduttaminen parantaa miehen hedelmällisyyttä

Pe, 27/05/2022 - 14:53

Lihavan miehen hedelmällisyys voi tuntuvasti parantua, jos hän onnistuu laihduttamaan ja myös pitämään kilot kurissa.

Tiedot käyvät ilmi Human Reproduction -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 56 lihavaa miestä seurattiin vuoden ajan.

Miehet onnistuivat laihduttamaan keskimäärin 17 kiloa ja tämän myötä siemennesteen siittiöpitoisuus suureni 50 prosenttia ja siittiömäärä 40 prosenttia. Muutos säilyi ja jopa voimistui miehillä, joiden kilot eivät kertyneet takaisin vuoden kuluttua laihtumisesta. Jos paino alkoi taas nousta, siittiöiden määrä pieneni.

Miehet laihduttivat 8 viikkoa kestävällä vähäkalorisella dieetillä, minkä jälkeen osa sai laihdutuslääkkeitä ja osa lumevalmistetta. Kummassakin ryhmässä puolet potilaista osallistui lisäksi ohjattuun liikuntaan.

Aiemmissa tutkimuksissa lihavuus on liitetty siemennesteen heikkolaatuisuuteen, mutta laihduttamisen pitkäaikaisvaikutuksista siemennesteen laatuun on ollut vähänlaisesti tietoa.

Suuret D-vitamiiniannokset todennäköisesti turvallisia lapsille

Ti, 24/05/2022 - 13:46

Tuoreen tutkimuksen perusteella D-vitamiinilisät eivät näyttäisi aiheuttavan haittavaikutuksia alle 6-vuotiaille lapsille edes varsin suurilla annoksilla. Havainto perustuu 32 tutkimuksen ja 8 400 lapsen tietojen meta-analyysiin.

Analyysiin valittiin satunnaistettuja ja lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa alle 6-vuotiaat lapset olivat saaneet 30-250 mikrogramman annoksia päivittäin tai 750–15 000 mikrogramman kerta-annoksia.

Tulosten perusteella suuria D-vitamiiniannoksia saaneilla ei ollut vakavia haittavaikutuksia sen enempää kuin verrokeilla, jotka saivat pienempiä annoksia tai lumevalmistetta. Heillä ei myöskään ollut muita enempää veren kalsiumrunsautta. Kalsiumrunsaus eli hyperkalsemia on yhdistetty suuriin D-vitamiiniannoksiin ja saattaa aiheuttaa mm. väsymystä, särkyjä, ummetusta ja virtsakiviä.

Myös lievät haittavaikutukset, jotka saattoivat liittyä suuriin D-vitamiiniannoksiin, olivat harvinaisia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia.

Noin kolmasosa suomalaismiehistä ja viidennes naisista saa liian vähän D-vitamiinia. Kesällä auringon UV-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa jopa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Unettomuus keski-iässä ennakoi muistiongelmia eläkeiässä

Pe, 20/05/2022 - 14:55

Tuoreen Helsinki Health Study -tutkimuksen mukaan pitkäaikaisilla unettomuusoireilla ja heikentyneellä kognitiolla on selkeä yhteys.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin unettomuusoireiden kehittymistä keski-iässä ja niiden vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen eläköitymisen jälkeen.

– Tulokset osoittavat, että vakavat unettomuusoireet olivat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintakykyyn vanhuuseläkeläisten keskuudessa, kertoo tutkimuksen tuloksista väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti, Antti Etholén.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että muistin, oppimisen ja keskittymisen heikentymisen riski suureni unettomuusoireiden pitkittyessä.

Uni kuntoon jo keski-iässä

Unen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin on jo aiempaakin tutkimusnäyttöä, mutta nyt julkaistusta tutkimuksesta tekee poikkeuksellisen unettomuusoireiden pitkä seuranta-aika.

Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että jos uniongelmat helpottivat vuosien mittaan, myös kognitiiviset toiminnot arvioitiin paremmiksi eläkeiässä verrattuna tilanteeseen, jossa uniongelmat jatkuivat.

Pitkäaikaiset unettomuusoireet olisi tutkijoiden mukaan otettava huomioon kognitiivisen heikkenemisen riskitekijöinä.

– Varhainen puuttuminen unettomuusoireisiin eli toimenpiteet, joiden avulla pyrittäisiin parantamaan unen laatua, olisivat tulostemme valossa perusteltuja, professori Tea Lallukka sanoo.

Unen parantamiseen on monia keinoja, kuten unirytmin säännöllisyys, nukkumisympäristön sopiva lämpötila ja valoisuus, liikunnan, kahvinjuonnin ja ruokailun otollinen ajoitus.

Hyvää unta tukevien toimenpiteiden vaikutusten varmistamiseksi tarvitaan Lallukan mukaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

– Olisi kiinnostavaa saada lisävalaistusta esimerkiksi siihen, voiko unettomuuden hoidolla hidastaa myös muistisairauksien kehittymistä, Lallukka sanoo. Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin huomioida vain itseraportoidut muistioireet, hän huomauttaa.

Fyysinen kunto painoa tärkeämpi vanhuksille

Ti, 17/05/2022 - 15:14

Painon putoaminen ja tahaton laihtuminen voivat olla merkki vanhuksen kuolemanriskistä, mutta painon seurannan sijaan tärkeämpää olisi huolehtia lihaskunnosta ja fyysisestä toimintakyvystä.

Tuoreen tutkimuksen perusteella 5 prosentin pudotus painossa edeltävien 14 vuoden aikana ennakoi noin 60 prosenttia suurempaa riskiä menehtyä seuraavien 5 vuoden aikana. Painonnousu ei vaikuttanut kuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui 5 000 keskimäärin 79-vuotiasta naista.

Riski menehtyä seurannan aikana oli puolestaan pienentynyt osallistujilla, joiden käden puristusvoima oli suuri ja joiden fyysinen toimintakyky oli hyvä. Verrattuna muihin samanikäisiin parhaita tuloksia käden puristusvoimaa mittaavissa testeissä saaneet menehtyivät 50 prosenttia ja parhaassa fyysisessä kunnossa olevat 70 prosenttia epätodennäköisemmin.

Lihasvoimaan ja toimintakykyyn liittyvät hyödyt havaittiin riippumatta mahdollisesta laihtumisesta sekä monista elintavoista ja sairauksista. Tämän takia tutkijat pitävätkin fyysistä kuntoa painonkehitystä tärkeämpänä ja suosittelevat lääkäreitä panostamaan enemmän iäkkäiden potilaidensa fyysisen toimintakyvyn parantamiseen kuin painon seuraamisen.

Fyysistä toimintakykyä arvioitiin mittaamalla muun maussa kävelynopeutta ja tasapainoa.

Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa

To, 12/05/2022 - 13:38

Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ei ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä.

Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen.

Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto.

Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota

Maksatulehdusten aiheuttajaksi epäillään virusinfektiota, mutta tutkimuksissa ei ole löydetty viitteitä, että aiheuttaja olisi jokin hepatiittiviruksista (A, B, C, D, E). Myöskään yhteyttä koronavirusinfektioon tai koronarokotteeseen ei ole havaittu. Monella sairastuneista on ollut aiemmin adenovirusinfektio, ja tällä hetkellä sitä pidetään todennäköisimpänä maksatulehdusten aiheuttajana.

Adenovirus on yleinen taudinaiheuttaja, jota esiintyy ympäri vuoden. Adenoviruksia tunnetaan useita eri tyyppejä. Infektio ilmenee tyypillisesti silmän sidekalvon tulehduksena ja aiheuttaa hengitystie- ja suolisto-oireita. Adenovirusinfektio on tavallinen pienten lasten infektio-oireiden aiheuttaja, ja taudin ilmaantuvuus on suurin alle 5-vuotiailla.

Adenovirusinfektio voi aiheuttaa myös maksatulehduksen, mutta tapaukset ovat harvinaisia ja ne paranevat yleensä hyvin. Tapauksia kuitenkin todetaan Suomessakin vuosittain. Immuunipuutteisille adenovirusinfektiot aiheuttavat usein vaikeampia oireita. Heillä infektio voi pitkittyä tai virus voi jäädä elimistöön piilevänä ja aktivoitua myöhemmin uudelleen.

Influenssarokotukset vähentävät sydänoireita

Ma, 09/05/2022 - 16:30

Influenssarokotuksen ottavat sairastuvat muita epätodennäköisemmin sydän- ja verisuonitautioireisiin ja myös menehtyvät niihin muita harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Erityisen suuri vaikutus nähdään potilailla, jotka ovat hiljattain sairastaneet sydänoireen.

Tiedot käyvät ilmi kuuden satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen meta-analyysista, joka koostui 9 000 keskimäärin 66-vuotiaan seurantatiedoista.

Influenssarokotuksen saaneista 3,6 prosenttia sai sydänoireen ja 1,7 prosenttia menehtyi sellaiseen vuoden seurannan aikana. Verrokeista sairastui 5,4 prosenttia ja menehtyi 2,5 prosenttia. Vaikutus oli vielä suurempi potilailla, jotka olivat sairastaneet äkillisen sepelvaltimo-oireyhtymän.

Jos tulokset pitävät paikkansa, yhden sairastumisen estäminen edellyttää 56 potilaan rokottamista, tutkijat kirjoittavat. Samaan viittaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Influenssarokotukset vähentävät myös verenpainepotilaiden kuolemia, tutkimuksista tiedetään.

Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6 kuukauden–6 vuoden ikäisille lapsille. Ilmaisen rokotuksen saavat myös terveydenhuollossa työskentelevät, osa vakavalle sairastumisella alttiiden läheisistä sekä varusmiespalvelukseen astuvat. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää monilta ottamatta.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Lihavuusleikkaus pienentää myös yli 60-vuotiaan sydänriskejä

Ke, 04/05/2022 - 09:35

Lihavuusleikkausten hyödyt on todettu monissa tutkimuksissa, mutta näyttö niiden vaikutuksista yli 60-vuotiailla on ollut vähäistä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella vaikutukset näyttäisivät kuitenkin olevan samanlaisia myös tässä ikäryhmässä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä, ja siinä verrattiin 95 000 lihavuusleikattua yhtä moneen lihavaan verrokkipotilaaseen. Potilaat olivat keskimäärin 62-vuotiaita ja heitä seurattiin neljä vuotta.

Lihavuusleikkauksen läpikäyneet sairastuivat sydäninfarktiin tai sydämen vajaatoimintaan noin 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit, tulokset osoittivat. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli noin 40 prosenttia pienempi ja vaikutukset nähtiin myös yli 65-vuotiailla.

Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään potilaille, joiden painoindeksi on vähintään 40 tai 35, jos potilaalla on jokin laihduttamista edellyttävä sairaus. Vaikeaa tyypin 2 diabetesta sairastavia tosin voidaan leikata jo, kun painoindeksi on 30. Ennen leikkausta potilaan on pitänyt tehdä elintapamuutoksia ja pudottaa noin 5 prosenttia painostaan.

Suomessa tehdään noin 1 000 lihavuusleikkausta vuodessa. Leikkauksia tehdään vain alle 65-vuotiaille.

Jo yksi antibioottikuuri vaikuttaa pikkulapsen suoliston mikrobistoon

Pe, 29/04/2022 - 09:50

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että antibioottihoitoa saaneilla lapsilla suoliston sienimikrobisto on runsaampaa ja monimuotoisempaa kuin verrokkiryhmällä vielä 6 viikkoa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Tulosten valossa suolistobakteerien määrän väheneminen antibioottihoidon seurauksena vähentää kilpailua elintilasta ja jättää sienille enemmän tilaa lisääntyä.

– Tutkimuksemme tulokset viittaavat vahvasti siihen, että suoliston bakteerit säätelevät sienimikrobistoa ja pitävät ne kurissa. Kun antibiootit häiritsevät bakteerien toimintaa, sienet, erityisesti Candida, pääsevät lisääntymään, kertoo Rebecka Ventin-Holmberg Helsingin yliopistosta.

Uusi löydös tutkimuksessa oli se, että poikkeuksellisen runsas sienimikrobisto voisi yhdessä bakteerimikrobiston kanssa olla osaksi syynä pitkäaikaisiin, haitallisiin vaikutuksiin, joita antibiooteilla on ihmisen terveyteen.

Vaikutukset pitkäkestoisia imeväisillä

Antibiootit ovat yleisimmin määrättyjä lääkkeitä imeväisiässä. Ne aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobistossa sen tärkeimmässä kehitysvaiheessa. Muutosten on todettu myös olevan pitkäaikaisempia kuin aikuisilla.

– Antibiootit aiheuttavat suurentuneen riskin kroonisten tulehdussairauksien, kuten tulehduksellisen suolistosairauden (IBD), kehittymiselle, ja niillä on todettu olevan yhteys myös ylipainoon, Ventin-Holmberg kuvailee.

Näiden pitkäaikaisten vaikutusten uskotaan johtuvan ainakin osittain suoliston mikrobiston epätasapainosta. Antibioottien vaikutusta bakteerimikrobistoon on tutkittu aiemmin, mutta sienimikrobistoa koskevia tutkimuksia on tehty vain vähän.

- Antibioottien vaikutusten tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää menetelmiä, joilla suolistomikrobiston häiriöitä, kuten kroonisia tulehdussairauksia, voidaan välttää, Ventin-Holmberg korostaa.

Ikäihmisen ihosyöpä jää usein huomaamatta

To, 21/04/2022 - 08:27

Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa joka neljänneltä osallistuneelta löytyi aiemmin tunnistamaton ihosyöpä tai ihosyövän esiaste.

Ihosyöpiä esiintyi enemmän miehillä sekä heillä, jotka olivat sairastaneet ihosyövän joskus aiemmin. Elämänsä ensimmäisen ihosyöpädiagnoosin saaneita oli 16 % tutkituista.

- Säännöllinen, ammattilaisen suorittama koko ihon tarkastus on ikääntyneille tärkeää, sanoo toisena päätutkijana toiminut ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu.

Hän toivoo myös, että ihosyöpien riskitekijöistä ja ihon suojaamisesta puhuttaisiin nykyistä enemmän.

- Ihosyövät lisääntyvät koko ajan ja väestön ikääntyessä ne ovat tulevaisuudessa yhä isompi haaste.

Yleisimmät pahanlaatuiset ihokasvaimet ovat okasolusyöpä, tyvisolusyöpä ja melanooma. Jos ihosyöpä havaitaan riittävän ajoissa, se pystytään yleensä hoitamaan tehokkaammin ja potilaan ennuste on parempi.

Suomen Syöpärekisterin mukaan Suomessa todetaan vuosittain reilut 3 500 uutta ihosyöpää. Luvussa ovat mukana ihomelanoomat, ihon okasolusyövät sekä muut ihosyövät mutta ei tyvisolusyöpiä, joita ilmoitettiin viime vuonna Syöpärekisteriin noin 10 000.

Lihavuus voi altistaa muistiongelmille

Ma, 11/04/2022 - 10:36

Monet lihavuuden aiheuttamat sairaudet suurentavat muistisairauksien riskiä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella rasvakudosten runsaus saattaa myös suoraan altistaa niille.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja sen perusteella sekä kehon suuri rasvaprosentti että viskeraalinen rasva, joka kertyy vatsaonteloon ja sisäelinten ympärille, liittyvät muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen.

Osallistujat, joiden kehossa oli eniten rasvaa, saivat kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä tuloksia, jotka vastasivat kolme vuotta vanhempien potilaiden tasoa. Tämä näkyi verrattuna osallistujiin, joilla oli vähiten rasvakudoksia.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, mahdolliset muistisairauksiin liittyvät aivomuutokset sekä osallistujien koulutustaso. Tämä viittaa siihen, että rasvakudoksen runsaus itsessään voi altistaa muistiongelmille, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta aikaisempaa tutkimusta, joihin oli yhteensä osallistunut 9 200 kanadalaista ja puolalaista 30–75-vuotiasta. Vaikka tulokset ovat uskottavia, on ne hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Alaikäiset hankkivat nuuskaa somen kautta

Pe, 08/04/2022 - 10:56

Tyypillisesti alaikäiset saavat savukkeita, sähkösavukkeita ja nuuskaa kavereilta. Viime vuosina sosiaalisen median hankintakanavat ovat kuitenkin kasvaneet suurempaan rooliin myös alaikäisten kohdalla. 

- Sosiaalisen median palveluihin on syntynyt esimerkiksi nuuskanvälitysryhmiä, jotka voivat tarjota alaikäisille helpon väylän ostoihin. Tähän puuttuminen edellyttää tarkkaavaisuutta ja toimia niin vanhemmilta kuin nuorten parissa toimivilta ja valvontaviranomaisilta. Keskeisessä asemassa ovat myös sosiaalisen median palvelut ja ylläpitäjät, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.

Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2021 viimeisen kuukauden aikana nuuskanneista alaikäisistä peruskoululaisista 38 prosenttia, lukiolaisista 31 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 36 prosenttia raportoi hankkineensa nuuskan sosiaalisen median välityksellä.

Vuonna 2017 vastaavat osuudet olivat 15 prosenttia, 9 prosenttia ja 12 prosenttia.

Tupakkalain alaisten tuotteiden käyttö nuorilla vähentynyt

Savukkeiden, sähkötupakan, nuuskan ja vesipiipputupakan käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa. Parhaiten tupakkalain tavoitetason ovat saavuttaneet peruskoulun ja lukion tytöt. Heistä päivittäin tupakkalain alaisia tuotteita käyttää enää enintään viisi prosenttia.

Kauimpana tavoitteesta ovat ammattiin opiskelevat nuoret, joista 26 prosenttia käytti jotain tupakkalain alaista tuotetta päivittäin vuonna 2021. Osuudet ovat selvästi korkeammat, jos myös satunnainen käyttö huomioidaan.

Tupakkalain tavoitteen saavuttaminen kaikissa ryhmissä edellyttää yhä lisätoimia. Tupakkalain alaisten tuotteiden ikärajan korottaminen 20 vuoteen, puuttuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden välittämiseen nuorille sekä säännölliset veronkorotukset tukevat sekä tupakkahaittojen ehkäisyä että väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista.

Punttien nostelu saattaa pidentää elinikää

Ma, 04/04/2022 - 09:25

Punttien nostelu ja muunlainen voimaharjoittelu voi tuoreen tutkimuksen perusteella pidentää elinikää. Optimaalinen määrä näyttäisi olevan 30–60 minuuttia viikossa. Tulokset perustuvat 16 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin.

Voimaharjoittelua 30–60 minuuttia viikoittain tekevät menehtyivät seurantojen aikana 10–17 prosenttia epätodennäköisemmin kuin muut osallistujat, tulokset osoittivat. Jos osallistuja harrasti lisäksi kuntoliikuntaa, riski menehtyä seurannan aikana oli yhteensä 30–45 prosenttia pienempi. Yhteydet koskivat kokonaiskuolleisuutta sekä sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, aivoverenkiertohäiriöistä ja syövästä johtuvia kuolemia.

Voimaharjoittelun hyödyt olivat suurimmillaan, kun niitä teki 30–60 minuuttia viikossa. Tätä intensiivisemmän harjoittelun hyödyt jäivät epäselviksi.

Tulokset julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Analysoitujen tutkimusten koko vaihteli 4 000 osallistujasta 480 000:een. Seuranta-ajat olivat lyhimmillään 2 vuotta ja pisimmillään 25 vuotta.

Huonekasveilla yllättäviä terveysvaikutuksia?

Ke, 30/03/2022 - 09:54

Huonekasvit lisäävät kodin sisätilojen mikrobiston moninaisuutta eli diversiteettiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kotiin tarvitaan vain muutama kasvi, jotta vaikutukset kodin mikrobiston monimuotoisuuteen voidaan havaita.

- Jos huonekasvien hyödyllisistä vaikutuksista saadaan lisää varmistusta, kasvit voisivat olla helppo tapa muokata kotien sisäympäristöjä terveyttä tukeviksi, astmalta ja allergioilta suojaaviksi, viihtyisyyden lisäksi, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että erityisesti luonnosta peräisin olevien mikrobien moninaisuus lapsuudenkodin sisätiloissa voi myöhemmin suojata astmalta ja allergioilta. Huonekasvien vaikutuksesta kodin mikrobistoon on kuitenkin ollut tähän mennessä vain vähän tutkittua tietoa.

- Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, minkä tyyppiset huonekasvien mikrobit erityisesti rikastuttavat sisäympäristöä sekä siitä, onko näillä mikrobeilla terveyden kannalta hyödyllisiä vaikutuksia, Täubel kuvailee.

Tutkimukseen kerättiin näytteet belgialaisista kodeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat vastasivat näytteiden mikrobianalyyseista sekä datan tulkinnasta ja raportoinnista.

Tutkimusartikkeli julkaistiin Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Omega-3-rasvat voivat ehkäistä Alzheimerin tautia

Ma, 28/03/2022 - 15:49

Runsaasti omega-3-rasvahappoja ruoastaan saavat voivat säästyä Alzheimerin taudilta ja kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseltä muita todennäköisemmin, tuore tutkimuskatsaus osoittaa.

Katsauksessa analysoitiin 33 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella suojavaikutus liittyy etenkin pitkäketjuisiin monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Yhteys näkyi havainnoivissa tutkimuksissa, mutta myös satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa kokeissa. Kontrolloiduissa kokeissa suojavaikutukset näkyivät varsinkin potilailla, joiden kognitiiviset mielentoiminnot olivat jo hieman heikentyneet.

Omega-3-rasvat on aiemminkin yhdistetty pienempään muistisairauksien vaaraan, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Muistisairauksiin ei ole parantavia hoitoja, joten niiden ehkäiseminen on erityisen tärkeää.

Monityydyttymättömiä rasvoja saa kasviperäisistä öljyistä sekä rasvaisesta kalasta, kuten lohesta.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Influenssarokotus vähentää verenpainepotilaiden kuolemia

To, 24/03/2022 - 08:26

Influenssarokotukset vähentävät sydän- ja verisuonitauteja sairastavien kuolemia, mutta sama voi päteä myös verenpainepotilaisiin. Havainto on hyvin mielenkiintoinen, sillä influenssarokotuksen vaikutuksia verenpainepotilaiden kuolleisuuteen ei ole tutkittu tätä ennen.

Tutkimuksessa käytettiin yli 600 000 tanskalaisen verenpainepotilaan rekisteritietoja yhdeksän peräkkäisen influenssakauden ajalta. Vuodesta riippuen 26–36 prosenttia potilaista oli ottanut influenssarokotuksen. Seurannan aikana 21 000 potilasta menehtyi.

Tulosten perusteella influenssarokotuksen saaneen riski menehtyä seurannan aikana oli 18 prosenttia pienempi kuin rokottamattoman potilaan. Tämä koski kokonaiskuolleisuutta, mutta sama havaittiin myös analyysissa, jossa tarkasteltiin sydän- ja verisuonitaudeista ja aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia kuolemia. Yhteydet olivat voimakkaimpia yli 65-vuotiailla potilailla.

Havainnot vahvistavat näyttöä influenssarokotusten hyödyistä ja osoittavat niiden koskevan myös verenpainepotilaita. Korkea verenpaine on sydän- ja verisuonitautien ja aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.

Tänä talvena influenssatartuntoja on koronarajoitusten ansiosta ollut poikkeuksellisen vähän.

Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6 kuukauden – 6 vuoden ikäisille lapsille. Ilmaisen rokotuksen saavat myös terveydenhuollossa työskentelevät, osa vakavalle sairastumisella alttiiden läheisistä sekä varusmiespalvelukseen astuvat. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää monilta ottamatta.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Kolme rokoteannosta antaa erinomaisen suojan myös iäkkäille

Ke, 16/03/2022 - 09:13

Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden suojateho vakavaa koronatautia vastaan on säilynyt yli 70-vuotiailla kahden rokoteannoksen jälkeen hyvänä ja kolmannen annoksen jälkeen erinomaisena. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa koronarokotteiden suojatehoa tutkittiin sairaala- ja tehohoitoa vaativaa koronatautia vastaan.

Suojateho sairaalahoitoista koronatautia vastaan kahden rokoteannoksen jälkeen oli alkuun 90 prosenttia. Suojateho laski toisen rokotuksen jälkeen, mutta säilyi kuitenkin hyvänä 3–6 kuukautta toisesta annoksesta. Kolmannen rokoteannoksen jälkeen suojateho nousi yli 95 prosenttiin ja pysyi erinomaisena 2–3 kuukauden seuranta-aikana.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että rokotesuoja vakavaa tautia vastaan oli hieman alhaisempi lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla sekä yli 80-vuotiailla.

- Rokotteiden suojatehoa seurataan tiiviisti rekisteripohjaisella analyysillä, jotta rokotusstrategiaa pystytään kehittämään tutkimustietoon perustuen. Jatkossa pyrimme arvioimaan rokotteiden vaikutusta koronataudista aiheutuneisiin kuolemantapauksiin, kertoo THL:n tilastotieteilijä Ulrike Baum.