Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 36 min sitten

Huumeet ovat yhä näkyvämpi ilmiö

Ke, 20/12/2023 - 10:20

Huumeet ovat yhä näkyvämpi ilmiö Suomessa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosen (THL) Päihdetutkimus. Viimeisen vuoden aikana huumeita on tarjottu joko ilmaiseksi tai ostettavaksi joka viidennelle. Noin joka toiselle on joskus tarjottu huumeita. Lähes puolet tuntee henkilökohtaisesti huumeita käyttävän henkilön.

Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleisintä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Erityisesti 35–44-vuotiailla miehillä kannabiksen ja amfetamiinin käyttö sekä eri aineiden samanaikainen käyttö on yleistynyt muita ikäryhmiä voimakkaammin 2010-luvulla.

Kyselyn perusteella huumeongelmaa suurena pitävien osuus on taas vähitellen lisääntynyt: Vuonna 2022 maamme huumeongelmaa piti suurena noin kolmasosa väestöstä. Trendin suunta on muuttunut vuoden 2014 jälkeen, jolloin maamme huumeongelmaa suurena piti 24 prosenttia väestöstä.

Asenteet kannabista kohtaan lieventyneet

Huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ovat lieventyneet jo pitkään. Vuoden 2022 Huumekyselyssä 30 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että huumeita voi käyttää myös sellaisella kohtuullisella tavalla, josta ei aiheudu ongelmia. Vastaava osuus oli seitsemän prosenttia vuonna 1992 ja 15 prosenttia vuonna 2010, joten suurin muutos on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kannabiksen ja muiden huumeiden välille tehdään edelleen eroja. Esimerkiksi riskikäsitykset ovat lieventyneet eniten kannabiksen osalta, kun taas muiden huumeiden käytön riskeihin suhtaudutaan pääosin kriittisesti. Noin neljäsosa kyselyn vastaajista olisi kiinnostunut kokeilemaan tai käyttämään kannabista, jos se ei olisi laitonta. Ekstaasia olisi kiinnostunut kokeilemaan tai käyttämään alle kymmenesosa ja heroiinia vain prosentti, jos huumeiden käyttö ei olisi laitonta.

- Vaikka eroja kannabiksen ja muiden huumeiden välille tehdäänkin, muun muassa ekstaasin ja amfetamiinin kokeiluihin liittyvät riskikäsitykset ovat myös tasaisesti lieventyneet”, THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Vuoden 2022 vastaajista 24 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran ekstaasikokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski, 16 prosenttia ajatteli näin 1–2 kerran amfetamiinikokeiluista.

Vegaaniruokavalio pienentää sydänriskejä

Ma, 18/12/2023 - 10:57

Vegaaniseen ruokavalioon siirtyvien kolesterolitasot ja sokeriaineenvaihdunta paranevat jo kahden kuukauden sisällä muutoksesta. Myös paino putoaa, mikä voi osaltaan selittää suotuisia vaikutuksia.

Tiedot käyvät ilmi mielenkiintoisesta kaksoskokeesta, johon osallistui 22 identtistä kaksosparia. Toinen kaksosista satunnaistettiin siirtymään vegaaniruokavalioon ja toinen noudatti terveellistä sekaruokavaliota.

Ruokavalioiden noudattaminen varmistettiin sillä, että ensimmäisen kuukauden ajan osallistujat saivat kaikki ateriansa kotiin kuljetettuna. Jälkimmäisen kuukauden osallistujat valmistivat ja hankkivat ruokansa itse.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat terveitä, keskimäärin 40-vuotiaita ja heidän painoindeksinsä olivat keskimäärin lievän ylipainon puolella.

Kun kaksosia verrattiin tutkimuksen lopussa, vegaaniruokavaliota noudattaneiden veren LDL-kolesterolipitoisuus oli pienentynyt 0,36 mmol/l, paino oli pudonnut melkein kaksi kiloa ja myös paastoinsuliinitasot oli parantuneet.

Muutokset olivat selviä, mutta todennäköisesti vaikutus olisi ollut suurempi, jos osallistujat eivät olisi olleet niin terveitä. Myös verrokkiryhmä noudatti tutkimuksen ajan terveellistä ja paljon kasviksia sisältävää ruokavaliota, mikä myös vaikutti tuloksiin.

Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena monipuolisen vegaaniruokavalion terveellisyydestä ja uskovat sen auttavan monien sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tulokset olisi silti hyvä varmistaa pitemmissä tutkimuksissa.

Tupakointi kutistaa aivoja

Pe, 15/12/2023 - 10:41

Tupakointi ja etenkin pitkään kestävä päivittäinen tupakointi kutistaa aivoja ja mahdollisesti siksi altistaa muun muassa muistisairauksille. Kutistuminen pysähtyy, jos tupakoinnin lopettaa, mutta tämä ei korjaa jo syntyneitä muutoksia.

Tuoreen brittitutkimuksen havainnot perustuvat 32 000 aikuisen terveys- ja geenitietoihin, jotka saatiin mittavasta UK Biobank -aineistosta. Geenitietojen avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan osallistujat, jotka ovat perimänsä takia alttiita tupakoimaan.

Osallistujien aivokuvaustutkimukset osoittivat päivittäin ja etenkin päivittäin paljon tupakoivien aivot pienemmiksi kuin savuttomien. Voimakkain yhteys havaittiin tupakoinnin ja aivojen harmaan aineen tilavuuden väliltä.

Tupakoinnin lopettaneiden aivot olivat nekin pienempiä kuin savuttomien, mutta heidän aivonsa eivät enää kutistuneet samaa vauhtia kuin tupakointia jatkavien. Näin ollen tupakoimisen lopettaminen ajoissa voi estää suurempia aivomuutoksia, tutkijat toteavat.

Geenitiedot puolestaan osoittivat, että osallistujat, jotka olivat geneettisesti muita alttiimpia tupakoimaan, myös tupakoivat päivittäin muita todennäköisemmin. Geneettinen tupakointialttius liittyi sekin aivojen kutistumiseen, mutta yhteys johtui tupakoimisesta.

Tupakoinnin on tiedetty vaikuttavan aivoihin, mutta ilmiön tarkastelu on jäänyt tupakan muiden vakavien terveyshaittojen jalkoihin. Nyt julkaistut tulokset lisäävätkin tietoa tupakan ja aivohaittojen yhteydestä ja osoittavat niiden olevan sitä pahempia mitä pitempään tupakointi jatkuu.

Aivot kutistuvat luonnostaan ikääntymisen seurauksena, mikä suurentaa muun muassa dementian ja muiden muistisairauksien riskiä. Ikääntyminen yhdessä tupakoinnin kanssa todennäköisesti suurentaa riskiä vielä enemmän.

Tutkimus julkaistiin Biological Psychiatry Global Open Science -lehdessä.

Suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin.

Pitkät jonot ja asiakasmaksut vaikeuttavat terveyspalveluihin pääsyä

To, 14/12/2023 - 13:07

Yhä useampi terveyspalvelujen käyttäjä kokee, että palveluihin pääsyssä on ongelmia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoiksen (THL) tuore Terve Suomi -tutkimus.

Miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.

Myös korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet. 

Matalasti koulutetut kokevat enemmän ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut.

Hoitoon pääsyn lisäksi sosioekonomisia eroja on myös hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä terveyspalvelujen hoitoprosessiin.

Digipalveluihin kaivataan apua

Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 41 prosenttia kertoo nyt käyttävänsä digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lähes joka viides kokee tarvetta opastukselle digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Nuoremmat ikäpolvet tarvitsevat opastusta muita harvemmin. Silti 20–39-vuotiaissakin tuen tarvitsijoita on 62 000. Yli 75-vuotiaissa heitä on jo 346 000.

- Taito asioida digitaalisesti ei ole itsestäänselvyys, minkä vuoksi kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen läpi elämän, toteaa tutkija Maiju Kyytsönen.

- Digitaalisen asioinnin helpottaminen on erityisen tärkeää tulevina vuosina, jolloin Suomessa on tarkoitus edistää digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.

Pre-eklampsia suurentaa laskimoveritulppariskiä

Ke, 13/12/2023 - 09:06

Raskauden aikana pre-eklampsiaa potevat naiset ovat suurentuneessa vaarassa sairastua laskimoveritulppaan, tanskalaistutkimus osoittaa. Laskimoveritulppa on merkittävä äitikuolleisuuden aiheuttaja ympäri maailmaa.

Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.

Tanskalaisten havainnot perustuvat yli 520 000 vuosina 1997–2016 ensimmäisen lapsensa synnyttäneen tanskalaisnaisen keskimäärin kymmenvuotiseen rekisteriseurantaan. Naisista hieman alle 5 prosenttia oli saanut pre-eklampsiadiagnoosin.

Pre-eklampsian sairastaneiden riski sairastua laskimoveritulppaan seurannan aikana oli noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden naisten, tulokset osoittivat. Yhteys koski sekä syviä laskimotukoksia että keuhkoveritulppia, ja näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia laskimoveritulpan riskitekijöitä.

Pre-eklampsia suurentaa useiden sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja on yhdistetty laskimoveritukoksiin aiemminkin. Tulokset olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, jotta selviää aiheuttaako pre-eklampsia suoraan veritulppia vai onko yhteyden taustalla jokin niitä kumpaakin aiheuttava riskitekijä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Univaje lisää naisten diabetesriskiä

Ma, 11/12/2023 - 09:32

Jatkuvasti liian lyhyiden yöunien nukkuminen saattaa lisätä insuliiniresistenssiä ja mahdollisesti suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tuoreessa tutkimuksessa tämä havaittiin naisilla, jotka osana tutkimusta lyhensivät yöuniaan noin kuuteen tuntiin.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes.

Tutkimukseen osallistuneet 38 naista nukkuivat yleensä 7–9-tuntisia yöunia, mutta osana tutkimusta he lyhensivät uniaan 1,5 tunnilla kuuden viikon ajaksi. Toisena tutkimusjaksona he nukkuivat normaalisti.

Tutkimusjaksojen päätteeksi tehdyt mittaukset osoittivat naisten insuliiniresistenssin lisääntyneen 15 prosenttia lyhyiden yöunien jälkeen. Muutos oli vielä jonkin verran suurempi vaihdevuodet ylittäneillä. Vaikutukset vähitellen katosivat sen jälkeen, kun naiset palasivat normaaliin unirytmiinsä.

Aiemmissa tutkimuksissa univaje on yhdistetty muun muassa korkeaan verenpaineeseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriintymiseen. Nyt julkaistut tulokset lisäävät näyttöä univajeen haitoista etenkin naisilla ja vihjaavat haittojen ilmaantuvan jo suhteellisen vähäisen univajeen jälkeen ainakin, jos univaje jatkuu pitkään. Tulokset olisi silti hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa.

Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä.

Joka toisella aikuisella verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine

To, 07/12/2023 - 13:44

Kahdella miljoonalla suomalaisella eli joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessa. Tiedot pohjautuvat Terve Suomi -tutkimukseen.

Huolestuttavaa on myös, että jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran. 

2000-luvun alkupuolella suomalaisten verenpaineet olivat laskussa, nyt kehitys näyttää pysähtyneen.

- On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään. Myös lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä ja jo yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla kolesterolilääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.

Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä.

- Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja, Lehtoranta kertoo.

Eläkeikäisillä menee kansantautien riskitekijöiden suhteen paremmin. Heillä esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mitä ainakin osittain selittää kolesterolilääkkeiden lisääntynyt käyttö.

- Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan näyttäisi valoisammalta, tarvitsemme lisää yhteiskunnallisia toimia, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, summaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.

Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia

Ma, 04/12/2023 - 13:09

Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2), kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimus.

Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Yleisintä lihavuus on 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta.

Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.

Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet viime vuosina työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.

- Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. Viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset, toteaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.

Joka neljäs sairastuu syöpään elämänsä aikana

Pe, 01/12/2023 - 09:27

Arviolta joka neljäs ihminen sairastuu johonkin syöpään elämänsä aikana, mutta maiden välillä on suuria eroja. Syöpäriskit ovat suurimmat Euroopassa ja muissa varakkaissa maissa ja pienimmät köyhissä maissa.

Science Bulletin -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 185 maan tietoihin vuodelta 2020, ja niiden perusteella miehistä 26 prosenttia ja naisista 24 prosenttia sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä.

Riskit kuitenkin vaihtelevat paljon eri puolilla maailmaa. Varakkaimmissa maissa syöpään sairastuu 40 prosenttia ja köyhimmissä maissa noin 10 prosenttia väestöstä. Ääripäissä olivat Australia ja Uusi-Seelanti, joissa syöpään sairastuu joka toinen, ja Länsi-Afrikka, missä ainoastaan joka kahdestoista saa syöpädiagnoosin.

Erot johtuvat pitkälti varakkaiden maiden väestöjen pitemmästä eliniästä, jonka ansiosta heistä useampi ehtii sairastua syöpään. Köyhemmissä maissa monet, jotka olisivat sairastuneet syöpään, menehtyvät muihin sairauksiin ennen syövän toteamista, tutkijat kirjoittavat.

Eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat yleisimmät syövät ympäri maailmaa potilaiden iästä riippumatta. Syövät ovat yleistyneet Suomessa väestön ikääntymisen takia ja todennäköisesti kehitys jatkuu samanlaisena. Hoitojen ja diagnostiikan kehityksen ansiosta entistä useammat kuitenkin selviävät syövästä.

Masennuslääke saattaa auttaa ärtyvän suolen oireyhtymässä

To, 30/11/2023 - 12:52

Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavat voivat hyötyä pieniannoksisesta masennuslääkityksestä, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus havaittiin potilailla, joilla tavanomaiset hoidot eivät olleet toimineet.

Masennuslääkkeitä on käytetty ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa aiemminkin, mutta nyt julkaistu tutkimus on suurempi kuin aiemmat ja ensimmäinen, jossa vaikutuksia on tutkittu pelkästään perusterveydenhuollon potilailla.

Tutkimukseen osallistuneet 460 potilasta satunnaistettiin saamaan päivittäin 10 mg amitriptyliini-masennuslääkettä tai lumevalmistetta puolen vuoden ajan. Lääkeannosta nostettiin vähitellen potilaskohtaisesti, mutta suurimmillaankin annos oli korkeintaan 30 mg päivässä.

Amitriptyliinilla hoidettujen oireet lievittyivät selvästi enemmän kuin lumeryhmäläisten, tulokset osoittivat. Lääkeryhmässä oli jonkin verran enemmän haittavaikutuksia, kuten suun kuivumista ja uneliaisuutta, mutta ne olivat yleensä lieviä.

Lääkitys ei juurikaan parantanut potilaiden mielialaa tai mahdollisia masennusoireita, joten vaikutukset johtuvat todennäköisesti muista seikoista. Pieniannoksinen amitriptyliini voi lievittää kipua ja edistää suoliston toimintaa, mikä mahdollisesti selittää hyötyjä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on tuntemattomasta syystä johtuva kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sitä potee arviolta 10–15 prosenttia väestöstä.

Endometrioosia potevilla paljon muitakin oireita

To, 23/11/2023 - 14:51

Endometrioosia sairastavat naiset kärsivät usein myös monista vaivoista, jotka eivät kuulu varsinaisiin endometrioosin oireisiin. Taustalla saattavat olla sairauteen liittyvät immunologiset ja tulehdukselliset vaikutukset.

Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvosirottuma. Siinä kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella.

Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan endometrioosia sairastavilla on muita enemmän kuukautiskipuja ja runsasta kuukautisvuotoa, masennusta, ahdistusoireita, allergioita, uupumusta, univaikeuksia, sydämen tykytystä, selkäkipuja, migreeniä ja pääkipuja, niveljäykkyyttä ja nivelkipuja, ummetusta, peräpukamia, närästystä ja virtsaamiskipuja. Osa näistä on tyypillisiä endometrioosin oireita, mutta kaikki eivät suoraan kuulu sairauteen.

Endometrioosin perussyytä ei tunneta, mutta siihen kuuluu immunologisia ja tulehduksellisia piirteitä, jotka saattavat selittää myös muita oireita. Tämän aineiston perusteella ei kuitenkaan voi sanoa johtuvatko oireet vain endometrioosista vai jostain muusta seikasta, jota ei tutkimuksessa pystytty huomioimaan.

Tutkimukseen osallistui 7 600 naista, joista hieman alle 1 200 sairasti endometrioosia. Oireista kyseltiin kolmen vuoden välein keskimäärin yhdeksänvuotisen seurannan aikana. Tulokset julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä.

Endometrioosia sairastaa noin joka kymmenes nainen.

Uniongelmat nostavat verenpainetta

Ke, 15/11/2023 - 13:30

Alle seitsentuntisia yöunia nukkuvat ja uniongelmista kärsivät saattavat olla muita alttiimpia verenpaineen kohoamiselle, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys havaittiin naisilla, mutta todennäköisesti sama pätee myös miehiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 66 000 naisen 16-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella alle seitsemän tuntia yössä nukkuvilla todettiin korkea verenpaine 7–10 prosenttia todennäköisemmin kuin naisilla, jotka nukkuivat 7–8 tuntia yössä. Pitemmät yöunet eivät vaikuttaneet riskiin.

Myös nukahtamisvaikeudet ja yöllinen heräily liittyivät korkean verenpaineen riskiin. Verrattuna naisiin, joilla kyseisiä ongelmia ei ollut, korkea verenpaine todettiin seurannan aikana 14–28 prosenttia todennäköisemmin.

Uniongelmista kärsivät olivat muita todennäköisemmin ylipainoisia ja heidän elämäntapansa olivat epäterveellisempiä kuin hyvin nukkuvien, mutta yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun nämä ja monia muita seikkoja huomioitiin analyysissa. On kuitenkin mahdollista, että univaikeuksiin nyt liitetty verenpainevaikutus johtuu useiden eri tekijöiden yhdistelmästä.

Tutkimus julkaistiin Hypertension-lehdessä.

Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat - samalla voi ottaa myös koronatehosteen

To, 09/11/2023 - 15:13

Monet hyvinvointialueet aloittavat influenssan riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset marraskuun alussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet, 6 kuukauden – 6 vuoden ikäiset lapset, raskaana olevat ja sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

Maksutta rokotteen saavat myös pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat ja potilaiden tai asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä lääkehuollon työntekijät. Myös varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalvelukset aloittaville tarjotaan ilmainen rokote. Maksutta rokotteen saavat myös ne henkilöt, jotka ovat toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai sellaiseen vakavalle influenssalle alttiiseen, jota ei voida suojata influenssarokotteella.

Tällä kaudella influenssarokotteen saavat maksutta lisäksi ne, joilla on riski sairastua lintuinfluenssaan. Heitä ovat muun muassa turkistarhoilla ja siipikarjan parissa työskentelevät, virkaeläinlääkärit, laboratoriotyöntekijät, jotka ottavat tai käsittelevät lintuinfluenssanäytteitä, sekä muut, joilla on suuri riski saada lintuinfluenssatartunta työnsä tai muun olosuhteen vuoksi.

Influenssarokotteen yhteydessä voi ottaa myös koronarokotteen

Tänä syksynä kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille koronan riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan myös koronarokotteen tehosteannosta. Tehostetta suositellaan riippumatta siitä, montako koronarokoteannosta on saanut tai kuinka monta kertaa on sairastanut koronataudin.

Edellisestä koronarokotteesta tai minkä tahansa koronavariantin sairastamisesta on kuitenkin pitänyt kulua vähintään kolme kuukautta, jotta rokotteesta olisi toivottavaa hyötyä. Tehosteannoksena käytetään varianttiräätälöityjä valmisteita.

Tiedot rokotusjärjestelyistä omalta hyvinvointialueelta

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssa- ja koronarokotukset järjestetään ja milloin ja missä rokotukset voi käydä ottamassa.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Koronarokotteita ei ole toistaiseksi saatavissa työterveyshuollosta tai reseptillä apteekeista.