Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 58 min 9 s sitten

Lapsen lihavuutta kannattaa hoitaa

Pe, 07/02/2025 - 09:14

Lapsuusiän lihavuuden tehokas hoitaminen vähentää monien sairauksien ja terveysriskien kehittymistä aikuisikään mennessä. Myös riski menehtyä alle 30-vuotiaana on pienempi, jos lihavuushoidot onnistuvat, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

Tutkimukseen osallistui 6 700 vähintään yhden kerran lihavuushoitoja 6–17-vuotiaana saanutta. Rekisterien avulla osallistujia seurattiin 18–30-vuotiaaksi.

Lihavuushoitojen avulla laihtuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 60 prosenttia ja kolesteroliongelmiin 70 prosenttia epätodennäköisemmin ja tarvitsivat aikuisena lihavuusleikkauksia 60 prosenttia harvemmin kuin osallistujat, jotka eivät olleet laihtuneet lapsuudessa. Lisäksi heidän riskinsä menehtyä 18–30-vuotiaana oli lähes 90 prosenttia pienempi.

Myös korkea verenpaine oli harvinaisempi lapsuudessa laihtuneilla, mutta tämä nähtiin vain osallistujilla, jotka saavuttivat normaalipainon. Aikuisiän masennus- tai ahdistusoireisiin lapsuuden lihavuushoidot eivät kuitenkaan vaikuttaneet.

Ruotsalaisten havainnot osoittavat lapsen tai nuoren lihavuuden altistavan monille terveysongelmille, mutta tehokas lihavuuden hoitaminen voi ehkäistä niitä.

Lasten lihavuus on yleistynyt huomattavasti viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2035 arviolta viidennes maailman 5–19-vuotiaista on lihavia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Suomalaisilla petrattavaa työmatkaliikkumisessa

To, 06/02/2025 - 15:43

Suomessa asuvista naisista 19 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia kulkee työ- tai opiskelumatkansa aktiivisesti ympäri vuoden, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Terve Suomi -tutkimuksesta. Aktiivisella kulkemisella tarkoitetaan kävelyä tai pyöräilyä koko matkan tai yli kilometrin kävelyä tai pyöräilyä yhdistettynä julkisilla kulkuneuvoilla matkustamiseen.

Tutkimuksen mukaan suurin osa työikäisistä ei liiku fyysisesti työ- tai opiskelumatkoillaan. Selkeästi yli puolet kulkee pääsääntöisesti autolla.

Aktiivinen liikkuminen työ- ja opiskelumatkoilla on yleisintä nuorilla aikuisilla. Koulutusryhmittäin verrattuna aktiivinen liikkuminen on harvinaisinta matalasti koulutetuilla miehillä.

Työmatkaliikkuminen vähentää sairauspoissaoloja

THL on myös mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastotuuppaus (CLIMATE NUDGE) -konsortiohankkeessa, jonka tutkimuksessa selvisi, että aktiiviset työmatkat voivat vähentää sairauspoissaolojen määrää.

Työterveyslaitoksen (TTL) toteuttaman tutkimuksen mukaan niillä työntekijöillä, jotka kävelivät tai pyöräilivät työmatkoillaan keskimäärin 61 kilometriä viikossa, oli 8–12 prosenttia pienempi riski sairauspoissaolopäiviin yleisesti ja 18 prosenttia pienempi riski pitkiin sairaspoissaoloihin verrattuna työmatkansa passiivisesti kulkeviin. Lisäksi aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla oli keskimäärin 4,5 sairauspoissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti kuin passiivisilla työmatkaajilla.

- Tutkimuksessa hyödyt näkyivät erityisesti töihin pyöräilevillä, koska heillä kilometrejä kertyi pääosin kävelijöitä enemmän, kertoo johtava tutkija Jaana Halonen.

 

Tyypin 2 diabeetikoilla paljon D-vitamiinin ja magnesiumin vajausta

Ke, 05/02/2025 - 13:39

Mahdollisesti jopa puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista saa liian vähän monia vitamiineja ja kivennäisaineita.

Yli 130 tutkimuksen ja 52 000 potilaan aineistojen perusteella 45 prosentilla tyypin 2 diabetesta sairastavista on vitamiinien, kivennäisaineiden ja elektrolyyttien vajausta. Mikroravintoaineiden vähyys oli jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä.

Yleisintä on D-vitamiinin vajaus, joka todettiin 60 prosentilla, sekä magnesiumin ja raudan puutos, jotka havaittiin 40 ja 30 prosentilla.

Liian vähän B12-vitamiinia sai lähes kolmannes potilaista, mutta luku oli vielä suurempi metformiinilääkityksellä olevilla.

Aineistoista ei voi päätellä oliko potilailla vitamiinien ja muiden mikroravintoaineiden vajausta jo ennen sairastumista, vai kehittyivätkö ne vasta tyypin 2 diabeteksen myötä. Suurin osa potilaista oli lisäksi sairaalapotilaita, mikä vaikeuttaa tulosten yleistämistä koko väestöön. Tästä huolimatta tulokset antavat aiheen selvittää ja mahdollisuuksien mukaan korjata potilaiden ravitsemuksen puutteet.

Tutkimus julkaistiin BMJ Nutrition, Prevention & Health -lehdessä.

Magnesiumin yleinen saantisuositus on noin 300–400 mg päivässä. Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, muista kasviksista (peruna, hedelmät, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitovalmisteista.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia. Noin kolmasosa suomalaismiehistä ja viidennes naisista saa liian vähän D-vitamiinia.

Anoreksia näkyy aivoissa

Su, 02/02/2025 - 19:30

Laihuushäiriö (anoreksia nervosa) on vakava mielenterveyshäiriö, jonka oireina on pakonomainen laihduttaminen ja ruumiinkuvan häiriöt, jotka johtavat pahimmillaan vaaralliseen aliravitsemustilaan sekä masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Tuore Turun PET-keskuksen tutkimus osoittaa, että aivojen opioidivälittäjäaineiden toiminnan muutokset voivat olla laihuushäiriön taustalla.

- Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät syömistä ja nautinnon kokemuksia. Laihuushäiriössä aivojen opioiditoiminta on voimistunutta verrattuna terveisiin verrokkeihin, kun taas lihavilla potilailla saman järjestelmän toiminta on vaimentunut. Näiden molekyylien toiminta säätelee todennäköisesti sekä ruokahalun heikkenemistä että voimistumista, toteaa professori Pirjo Nuutila.

Tutkimuksissa mitattiin myös aivojen sokerinkulutusta. Aivot käyttävät noin 20 % koko elimistön energiankulutuksesta, joten tutkijoita kiinnosti, miten energian saannin väheneminen näkyy aivojen energiatasapainossa. 

–  Laihuushäiriöpotilaiden aivot käyttivät sokeria yhtä paljon kuin terveiden verrokkien aivotkin. Vaikka alipaino heikentää elimistön toimintaa monella tavalla, pyrkivät aivot kuitenkin suojautumaan ja säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään, sanoo professori Lauri Nummenmaa.

– Aivot säätelevät ruokahalua ja syömistä, ja aivojen toiminnan muutokset liittyvät niin yli- kuin alipainoonkin. Koska aivojen opioiditoiminnan muutokset ovat yhteydessä myös ahdistukseen ja masennukseen, voivat uudet tuloksemme selittää laihuushäiriöön liittyviä mielialan ja tunne-elämän muutoksia, Nummenmaa jatkaa.

Tutkimus toteutettiin yhdessä Turun yliopiston, TYKS:n ja eteläkorealaisen Pusanin yliopiston kanssa. Laihuushäiriöstä kärsivien potilaiden ja terveiden verrokkien aivot kuvattiin positroniemissiotomografian avulla Turun PET-keskuksessa. 

Epäterveellinen ruokavalio kiihdyttää vanhenemista

Ke, 29/01/2025 - 09:16

Tuoreen Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetun tutkimuksen mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sekä runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö, olivat yhteydessä nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.

Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä vain vähän lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävät ruokavaliot olivat yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen. 

Biologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli siitä, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ikäänsä.

- Osa havaituista yhteyksistä voi selittyä myös muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sillä sekä terveydelle suotuisilla että terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille. Ruokavaliolla säilyi kuitenkin pieni itsenäinen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon, sanoo tutkijatohtori Suvi Ravi. 

Tutkimuksen osallistujat olivat 20–25-vuotiaita kaksosia, mistä johtuen tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteinen geeniperimä, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ympäristö, selittää ruokavalion ja vanhenemisen yhteyttä nuoressa aikuisuudessa. 

Tutkimus on osa Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä -tutkimushanketta, jota rahoittaa Juho Vainion säätiö. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin Kaksosten kehitys ja terveys (FinnTwin12) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 826 yksittäistä kaksosta ja 363 kaksosparia. Ruokavaliota selvitettiin frekvenssikyselyllä, jossa osallistujat raportoivat 55 eri ruoka-aineen tyypillisen käyttötiheyden.  

Liikunta ehkäisee masennusta

Ti, 28/01/2025 - 09:14

Vähintään 5 000 askelta päivässä liikkuvat säästyvät masennusoireilta muita todennäköisemmin, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Myös liikunnan lisääminen näyttäisi pienentävän masennusoireiden riskiä.

Analyysissa yhdistettiin 33 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 96 000 aikuisen terveystiedoista. Mukaan kelpuutettiin vain tutkimuksia, joissa fyysistä aktiivisuutta oli mitattu askelmittareilla tai vastaavilla laitteilla.

Masennusoireiden riski oli tasaisesti sitä pienempi mitä enemmän potilas liikkui, tulokset osoittivat. Hyödyt olivat kuitenkin selvimmät osallistujilla, jotka ottivat vähintään 5 000–7 000 askelta päivittäin. Heidän masennusriskinsä oli noin 30–40 prosenttia pienempi kuin alle 5 000 askelta päivittäin liikkuvien.

Myös liikunnan lisääminen liittyi masennusriskin pienentymiseen. Riski pieneni 9 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden, tulokset osoittivat.

Meta-analyysin tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä masennuksen ehkäisyssä. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu lievittävän masennusta sairastavien oireita varsinkin, jos se yhdistetään muihin masennushoitoihin. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta myös liikunnan sosiaaliset puolet saattavat selittää osan.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Pitkittyneet koronaoireet yleisempiä naisilla

Pe, 24/01/2025 - 08:29

Koronavirusinfektion pitkittäisoireet näyttäisivät olevan yleisempiä naisilla kuin miehillä, tuore tutkimus osoittaa. Miehet sen sijaan ovat alttiimpia vakaville koronainfektioille, ja he myös menehtyvät koronaan naisia todennäköisemmin.

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa seurattiin 12 000 koronainfektion vuosina 2021–2024 saanutta miestä ja naista. Pitkittyneistä koronaoireista kyseltiin puoli vuotta sairastumisesta.

Koronavirusinfektion pitkittäisoireet olivat noin kolmanneksen yleisempiä naisilla, tulokset osoittivat. Riski oli vielä hieman suurempi 40–55-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta tulosten perusteella ainakin osa siitä liittyy estrogeeneihin. Naisten pitkittäisoireiden riskiin vaikuttivat ikä, raskaus ja menopaussi, mitkä kaikki vaikuttavat myös estrogeenitasoihin.

Aiempien tutkimusten mukaan miehet saavat koronainfektion vakavia muotoja ja myös menehtyvät koronaan naisia todennäköisemmin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista, “pitkästä koronasta” tai “long Covidista” puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut.

Alkoholin ja rintasyövän yhteydelle lisänäyttöä

Ke, 22/01/2025 - 14:57

Jo vähäisetkin alkoholimäärät voivat suurentaa rintasyövän riskiä, mutta erityisesti riskit koskevat naisia, jotka käyttävät säännöllisesti alkoholia halki aikuisiän.

Tuoreen tanskalaistutkimuksen perusteella keskimäärin yhden alkoholiannoksen päivässä koko aikuisikänsä juovat sairastuvat rintasyöpään 65 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, jotka ovat juoneet noin puolet vähemmän.

Muutokset juomatavoissa aikuisiän aikana eivät juurikaan vaikuttaneet sairastumisriskiin. Olennaisinta haittojen kannalta oli tasainen ja pitkään jatkuva alkoholin käyttö.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä.

Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista. Tapauksista noin 8 prosenttia johtuu alkoholista. Globaalisti alkoholi aiheuttaa lähes 100 000 uutta rintasyöpää vuosittain.

Rintasyövän lisäksi alkoholi aiheuttaa ainakin suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiä, maksasyöpää ja suolistosyöpää.

Puolet proteiineista olisi hyvä saada kasvistuotteista

Ti, 14/01/2025 - 10:40

Päivittäisestä proteiinin saannista noin puolet olisi hyvä tulla kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista ja pähkinöistä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tämä pienentäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tiedot perustuvat 200 000 yhdysvaltalaismiehen ja -naisen 30-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 16 000 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Ruokavaliosta kyseltiin neljän vuoden välein.

Tutkijoiden tavoite oli selvittää, kuinka suuri osuus päivittäisestä proteiinin saannista olisi hyvä olla kasviperäistä ja kuinka paljon eläinkunnasta.

Analyysin perusteella sydän- ja verisuonitautien ja sepelvaltimotaudin riski oli pienin osallistujilla, joiden proteiinin saannista noin puolet oli kasviperäistä. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka saivat proteiininsa melkein pelkästään lihasta.

Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on todettu hyväksi sydänterveydelle monissa tutkimuksissa tätä ennenkin.

Punaisen lihan ja varsinkin teollisesti prosessoidun makkaran ja leikkeleiden runsas syöminen voi altistaa sydän- ja verisuonitautien lisäksi mm. diabetekselle. Osittain yhteydet selittynevät itse lihalla ja sen sisältämällä rasvalla, mutta monissa lihatuotteissa on myös paljon suolaa, mikä lisää terveysriskejä. Myös ruoan valmistustavalla on väliä.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Aiempi luunmurtuma altistaa uudelle

Ti, 07/01/2025 - 10:04

Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmin vain keski-iässä sattuneet murtumat on yhdistetty myöhempien luunmurtumien riskiin.

Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisiässä luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka olivat säästyneet aikaisemmilta luunmurtumilta.

Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuotta. Noin neljännes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisiässä.

Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, luunmurtumariskin arvioinnissa kannattaisi huomioida kaikki aikuisiässä sattuneet murtumat eikä vain myöhemmällä iällä sattuneet.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi voi altistaa diabetekselle

Pe, 20/12/2024 - 16:12

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, tuore tutkimus osoittaa.

Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 73 000 aikuisen kahdeksanvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat käyttivät aktiivisuusrannekkeita viikon ajan.

Aktiivisuusrannekkeiden avulla tutkijat pystyivät selvittämään osallistujien nukkumaanmeno- ja heräämisajat.

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi liittyi noin kolmanneksen suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden vuorokausirytmi oli hyvin säännöllinen.

Yhteydet näkyivät riippumatta siitä, miten pitkiä yöunia osallistujat nukkuivat.

Tulokset viittaavat epäsäännöllisen vuorokausirytmin ja tyypin 2 diabeteksen yhteyteen, mutta myös monet muut elintapaseikat voivat selittää tuloksia. Havainnot olisikin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Opioidilääkityksellä yhteys dementiaan

Pe, 20/12/2024 - 16:03

Elämänsä aikana paljon opioidilääkityksiä saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todennäköisemmin. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys nähdään potilailla, jotka ovat elämänsä aikana saaneet yhteensä vähintään 2 700 mg morfiinia vastaavan määrän opioideja.

Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Myös dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet epäselviä.

Tutkimuksessa käytettiin Tanskan kansallisia terveysrekistereitä, joista kerättiin tiedot lähes 1,9 miljoonasta aikuisesta. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka eivät sairastaneet dementiaa tai syöpää yli 20-vuotisen seurannan alkaessa. Myös opioidiriippuvaiset ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rajattiin pois analyysista.

Tulosten perusteella paljon opioideja elämänsä aikana saaneet sairastuivat dementiaan jonkin verran muita todennäköisemmin. Myös mietoja opioideja pitkään käyttäneet olivat suurentuneessa dementiavaarassa. Analyysista suljettiin pois syöpäkipuihin opioideja saaneet.

Osittain opioidien ja dementian yhteys johtui kroonisista kivuista, joiden hoitamiseen opioideja käytettiin, mutta ne eivät selittäneet kaikkea. Onkin mahdollista, että opioidien pitkäaikainen käyttö itsessään altistaa muistisairauksille, mutta tämän varmistaminen vaatii lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Verenpaineen hoito kannattaisi aloittaa kolmen lääkkeen yhdistelmällä

To, 12/12/2024 - 10:02

Kohonnutta verenpainetta voisi hoitaa heti alusta saakka kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmällä, tuore tutkimus osoittaa. Pienet annokset eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä on havaittu tehokkaaksi aiemmissakin tutkimuksissa.

Tutkimukseen osallistui 295 keskimäärin 51-vuotiasta verenpainepotilasta. Potilaiden verenpaine oli kotimittauksissa keskimäärin 139/86 mmHg ja heitä oli hoidettu korkeintaan yhdellä verenpainelääkkeellä.

Osana tutkimusta kaikki osallistujat lopettivat lääkityksensä, minkä jälkeen he saivat päivittäin joko kolmen lääkkeen pieniannoksista yhdistelmää, samaa yhdistelmää suuremmilla annoksilla tai lumevalmistetta. Yhdistelmälääkkeissä oli angiotensiinireseptorin salpaajiin kuuluvaa telmisartaania, kalsiuminestäjiin lukeutuvaa amlodipiinia ja diureetteihin kuuluvaa indapamidia.

Verrattuna lumevalmisteeseen yhdistelmälääkitykselle satunnaistettujen systolinen verenpaine oli kotimittauksissa 7–8 mmHg alhaisempi neljän viikon hoidon jälkeen. Sama havaittiin myös lääkärin mittaamissa verenpainelukemissa.

Tulokset vahvistavat näyttöä pieniannoksisen yhdistelmälääkityksen hyödyistä ja osoittavat sen tehokkaaksi ja turvalliseksi ensimmäisenä verenpaineen hoitona silloinkin, kun potilaan verenpaine ei ole vielä huomattavan korkea.

Hoitosuositukset kannustavat nykyään aloittamaan lääkehoidon usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen hoito ei useinkaan tuota toivottuja tuloksia. Yhdistelmähoitoja käytetään varsinkin, kun potilaan verenpaine on hyvin korkea tai potilas on muuten suuressa sydän- ja verisuonioireiden vaarassa.

Aikuisista suomalaisista noin 2 miljoonan verenpaine on koholla ja noin miljoona suomalaisaikuista on verenpainelääkityksellä. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.

Ahdistuneisuus saattaa dementiariskiä

Ti, 03/12/2024 - 11:00

Ahdistuneisuus voi tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan. Jos ahdistuneisuus hellittää ja saadaan hoidettua, dementiariski myös pienentyy, tulokset osoittavat.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja niiden perusteella krooninen ahdistuneisuus, mutta myös uudet sairastumiset liittyivät noin kolminkertaiseen riskiin sairastua dementiaan kymmenvuotisen seurannan aikana. Yhteys oli voimakas etenkin alle 70-vuotiailla.

Ahdistuneisuuteen liittyvä sairastumisriski katosi, jos potilaan ahdistus hellitti seurannan aikana, minkä jälkeen sairastumisriski oli muiden samanikäisten tasolla.

Tulokset vahvistavat näyttöä ahdistuneisuuden ja dementian yhteyksistä. Ne viittaavat myös siihen, että oikea-aikainen ahdistuneisuuden hoitaminen voi ehkäistä dementian ja muiden muistisairauksien kehittymistä.

Tutkimukseen osallistui 2 100 keskimäärin 76-vuotiasta, joista 64 sai dementiadiagnoosin keskimäärin kymmenvuotisen seurannan aikana.

Opioidilaastarin käyttö saunoessa hengenvaarallista

Ti, 26/11/2024 - 08:00

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että opioidilääkelaastareiden altistuminen ulkoiselle lämmölle voi lisätä ihon kautta annosteltavan lääkeaineen pitoisuutta veressä, ja tämä voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytykseen.

Opioideja sisältäviä lääkelaastareita ei tule altistaa esimerkiksi saunalle, lämpötyynyille tai kuumille kylvyille, sillä tämä saattaa lisätä lääkkeen tarpeettoman voimakasta imeytymistä elimistöön. Opioidia sisältävä lääkelaastari tulee ottaa pois ennen saunomista.

Fimean tietoon on tullut Suomesta viisi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunutta tapausta, jossa fentanyyliä sisältävä opioidilaastari on saunomisen yhteydessä aiheuttanut kuoleman fentanyylimyrkytykseen.

Tarkista käyttöohje pakkausselosteesta

Opioidia, kuten fentanyyliä tai buprenorfiinia sisältävien lääkelaastarien kiinnityskohtaa ei saa altistaa ulkoiselle lämmönlähteelle, kuten saunomiselle, lämpötyynylle tai huovalle, lämmitettävälle vesisängylle, lämpölampulle, auringonotolle, kuumavesipullolle, pitkäkestoisille kuumille kylvyille eikä kuumalle porealtaalle. Myös korkea kuume saattaa lisätä lääkkeen imeytymistä, ja siksi korkean kuumeen hyvä hoito on aiheellista.

Myös muiden lääkelaastarien kohdalla suosittellaan tarkistamaan ohjeistus saunomiseen ja muihin ulkoisiin lämmönlähteisiin liittyen pakkausselosteesta. Seloste löytyy jokaisesta lääkepakkauksesta ja lisäksi se on tarkistettavissa myös Fimean lääkehaussa.

Omaan lääkitykseen liittyvien kysymysten kanssa tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitoyksikköön. Neuvoa voi myös kysyä apteekista.

Kuorsauksella yhteys nuorten käytöshäiriöihin

Ma, 18/11/2024 - 09:20

Kuorsaaminen ei tuoreen tutkimuksen mukaan heikennä nuorten muistia ja muita ajatustoimintoja, mutta osalla se voi liittyä muun muassa käytöksen ja tunteiden hallinnan vaikeuksiin.

Tutkimukseen osallistui 12 000 keskimäärin 10-vuotiasta, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Osallistujien kuorsaamista, kognitiota ja oireilua selviteltiin neljästi seurannan aikana.

Tutkimuksen alkaessa 7 prosenttia lapsista kuorsasi, mutta heidän osuutensa putosi 3 prosenttiin viidessä vuodessa.

Kuorsaaminen ei liittynyt heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä missään vaiheessa seurantaa. Kuorsaajilla oli kuitenkin muita todennäköisemmin tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia, tulokset osoittivat. Oireilua oli etenkin lihavilla nuorilla.

Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Säännöllisesti kuorsaavien lasten aivoissa on nähty muun muassa muutoksia, jotka voivat liittyä keskittymisen, käytöksen ja oppimisen ongelmiin. Kuorsaamisen hoitaminen esimerkiksi nielu- ja kitarisojen poistoleikkauksella saattaisi korjata tilanteen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Hedelmät ehkäisevät rakkosyöpää

Ke, 06/11/2024 - 12:46

Virtsarakon syöpä näyttäisi kehittyvän harvemmin ihmisille, joiden ruokavaliossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi appelsiini, omena, banaani ja parsa liittyvät pienempään sairastumisriskiin.

Tiedot käyvät European Journal of Nutrition -lehden julkaisemasta meta-analyysitutkimuksesta, jossa analysoitiin yhdentoista tutkimuksen ja yhteensä 5 600 rakkosyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tietoja.

Tulosten perusteella eniten hedelmiä ja vihanneksia ruokavaliostaan saavat sairastuivat virtsarakkosyöpään noin 20 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten nauttivat.

Yhteydet koskivat sitrushedelmiä, siemenhedelmiä ja trooppisia hedelmiä, joita ovat esimerkiksi appelsiini, greippi, mandariini, omena, päärynä ja banaani. Vihanneksista esiin nousivat versovihannekset, joita ovat esimerkiksi parsa, latva-artisokka ja bambunversot.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 400 uutta virtsarakon syöpää. Potilaista 75 prosenttia on miehiä. Virtsarakon syövän tärkein riskitekijä on tupakointi ja yleisin oire verivirtsaisuus.

Täysjyväviljasta apua verenpaineeseen

To, 31/10/2024 - 10:39

Täysjyväviljojen lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista, tuore tutkimus osoittaa. Täysjyväviljojen terveyshyödyt on tiedetty pitkään, mutta kiinalaistutkijoiden tulokset lisäävät näyttöä entisestään.

Tulokset julkaistiin European Journal of Nutritionissa ja niiden perusteella paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin. Tämä havaittiin seitsemän vuoden seurannassa.

Yhteydet nähtiin osallistujilla, jotka söivät paljon täysjyvävehnää, -maissia tai -hirssiä. Suotuisat vaikutukset koskivat kaikenikäisiä, mutta olivat suurimmat iäkkäillä ja ylipainoisilla.

Täysjyväviljatuotteiden käyttö on aiemmin yhdistetty muun muassa pienempään sydän- ja verisuonisairauksien, paksu- ja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Raskaudenaikainen liikunta suojaa lasta astmalta

Ke, 23/10/2024 - 12:20

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. On myös osoitettu, että äidin raskausajan liikunta vahvistaa vastasyntyneen lapsen keuhkojen toimintaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen riski sairastua astmaan voi lähes puolittua muihin lapsiin verrattuna, jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. 

Äidin liikunta ja lapsen astmariski ovat yhteydessä moniin samoihin terveys-, elintapa- ja ympäristötekijöihin, kuten äidin painoon, stressiin ja sairasteluun, koko perheen liikuntatottumuksiin, ravitsemukseen ja esimerkiksi koiran omistamiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa huomioitiin näiden ja useiden muiden samankaltaisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tuloksiin, mutta ne eivät selittäneet äidin raskaudenaikaisen liikunnan suojaavaa yhteyttä lapsen astmariskiin.

- Havaintomme viittaa vahvasti siihen, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla olisi itsenäinen myönteinen vaikutus sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, kertoo väitöskirjatutkija Emma-Reetta Musakka.

Äidin harrastaman liikunnan tiedetään vaikuttavan myös sikiön aktiivisuuteen ja hengitysliikkeisiin, jotka tukevat keuhkojen kehittymistä.

- Vielä emme tiedä, miksi äidin liikunta näkyi lapsen pienempänä astmariskinä. Yksi mahdollisuus on, että se tukee sikiön keuhkojen kypsymistä, Musakka jatkaa.

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa. Osa astmatapauksista voidaan ehkäistä.

- Isän ja äidin tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti tehokas tapa pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Siksi on huomionarvoista, että äidin kohtalaisen raskaudenaikaisen liikunnan merkitys näyttäisi olevan samaa mittaluokkaa, havainnollistaa tutkimusta johtanut dosentti Pirkka Kirjavainen.

Tutkimustulokset eivät viitanneet siihen, että viikoittaisen liikuntamäärän lisäys kolmesta kerrasta suuremmaksi olisi ollut yhteydessä vieläkin pienempään astmariskiin. Raskausajan liikunnan määrän ja rasittavuuden merkityksestä astman ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskaana oleville naisille noin 2,5 tuntia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa viikossa.

- Tulokset ovat erittäin lupaavia astman ehkäisyn kannalta. On ilo huomata, että jo kohtuullisilla liikuntamäärillä äiti voi vaikuttaa merkittävästi paitsi omaan, myös lapsensa terveyteen, Kirjavainen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston (UEF), Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) äiti-lapsiparia raskausajalta lapsen seitsemänteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa MED-tiedejulkaisussa.