Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 45 min sitten

Koronavirustartunta suurentaa sydän- ja aivoinfarktin vaaraa

To, 19/08/2021 - 11:01

Koronavirustartunnan saaneet ovat suurentuneessa vaarassa sairastua sydäninfarktiin ja aivoinfarktiin. Riski näkyy ainakin neljän viikon ajan tartunnasta.

Koronatartunnan sydänriskit on tiedetty tätä ennenkin, mutta juuri julkaistu ruotsalaistutkimus on tiettävästi suurin tähän mennessä tehdyistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia koronatartunnan vuoden 2020 helmi–syyskuussa saaneita ruotsalaisia ja heistä 87 000 tiedot analysoitiin. Verrattuna 350 000 samanikäiseen verrokkiin koronatartunnan saaneiden riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin oli yli 3 kertaa suurempi kahden tartuntaa seuraavan viikon ajan.

Toisessa analyysissa koronapotilaiden tartunnan jälkeisiä riskejä verrattiin heidän sairastumisriskiinsä muina ajanjaksoina. Tässä analyysissa sydäninfarktiriski oli 3-kertainen ensimmäisen viikon ajan, 2,5-kertainen toisella viikolla ja 1,5-kertainen viikoilla 3. ja 4. Aivoinfarktin riski oli aluksi 3-kertainen ja 3–4 viikkoa tartunnasta 2-kertainen.

Luvut olivat vielä suurempia, kun analyysiin otettiin mukaan myös varsinainen tartuntapäivä. Tällöin sydäninfarktiriski oli ensimmäisen viikon ajan 8-kertainen ja aivoinfarktin riski 6-kertainen.

Ruotsalaisten tulokset viittaavat sydäninfarktin ja aivoinfarktin kuuluvan koronavirustartunnan oireisiin. Niihin tulisikin varautua koronapotilaita hoidettaessa, mutta vielä on epäselvää, kuinka pitkään sairastumisriskit ovat koholla.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy

To, 19/08/2021 - 10:30

Lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt Suomessa voimakkaasti. ADHD-lääke metyylifenidaatti kipusi vuoden 2020 aikana alle 18-vuotiaiden käytetyimpien lääkkeiden joukkoon.

– Metyylifenidaatti oli viime vuonna lasten ja nuorten viidenneksi käytetyin lääke, kertoo tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Metyylifenidaatti on nopeavaikutteinen stimulantti, jolla tyypillisesti aloitetaan ADHD:n lääkehoito. Sen ohella lasten ja nuorten käytöshäiriöitä hoidetaan pitkävaikutteisilla atomoksetiinilla ja guanfasiinilla.

Atooppisen ihon ja astman hoitoon käytettävät lääkkeet listan kärjessä

Muilta osin lasten ja nuorten käytetyimpien lääkkeiden lista on kolmen viime vuoden aikana heijastellut samojen vaivojen hoitoa. Alle 18-vuotiaat käyttävät eniten atooppisen ihon hoitoon tarkoitettuja lääkkeettömiä perusvoiteita, jotka ovat Kela-korvattavia pitkäaikaisen ihotaudin hoidossa. Myös atooppisen ihon hoidossa käytettävä hydrokortisonivoide kuului käytetyimpien lääkkeiden joukkoon.

Toiseksi eniten ostajia oli salbutamolilla, joka on keuhkoputkia avaava lääke. Sitä käytetään pääasiassa astman hoidossa. Listan toinen astman hoidossa käytettävä lääke on hengitettävä kortisoni flutikasoni.

Allergialääke desloratadiini on neljänneksi käytetyin alle 18-vuotiaiden lääke. Sitä käytetään jaksoittain allergiakaudella ja tarvittaessa.

– Käytetyimmät lääkeaineet ovat pysyneet pitkälti samoina, mutta esimerkiksi allergiakausien voimakkuus vaikuttanee siihen, montako allergialääkettä käytetyimpien lääkkeiden listalla on, Saastamoinen kertoo.

Korona vähensi antibioottien käyttöä myös lapsilla

Antibioottien käyttö romahti vuonna 2020 koronapandemiaan liittyvien rajoitusten ja infektiontorjuntakeinojen, kuten kontaktien vähentämisen ja ahkeran käsien pesun takia.

– Muutos näkyy myös lasten ja nuorten käytetyimpien lääkkeiden listalla: vuosina 2018 ja 2019 listalla oli neljä antibioottia ja vuonna 2020 vain kolme, Leena Saastamoinen sanoo.

Alle 18-vuotiaiden käytetyin antibiootti on amoksisilliini, joka on tyypillinen lääke esimerkiksi pienten lasten korvatulehduksien hoidossa.

EHEC-epidemiaepäilyjä eri puolella Suomea

Ke, 18/08/2021 - 13:13

THL on saanut yhdeksän ilmoitusta EHEC-epidemiaepäilyistä eri puolilta Suomea kesä-elokuun aikana. Tapauksia mahdollisesti yhdistävää tartuntalähdettä selvitetään haastattelemalla potilaita, ​sekvensoimalla potilaskantoja ja jäljittämällä haastatteluissa esiin tulleita elintarvikkeita yhteistyössä kuntien viranomaisten ja Ruokaviraston kanssa.

Henkilöitä, joilla on veriripulia tai vaikean vatsataudin oireita, kehotetaan hakeutumaan lääkärin arvioon.

EHEC eli enterohemorraaginen Escherichia coli -bakteeri tarttuu yleensä ihmisen tai naudan ulosteella saastuneista elintarvikkeista. Infektioon tarvittava annos on pieni, joten EHEC tarttuu helposti myös ihmisestä toiseen, jos käsihygienia on puutteellista.

Elintarvikkeista tyypillisiä tartuntalähteitä ovat raaka tai huonosti kypsennetty naudanliha, pastöroimattomat maitotuotteet sekä kuumentamattomana tarjoiltavat vihannekset, salaatit ja idut. Tartunnan voi saada myös juoma- ja uimavedestä.

Hyvä käsi- ja keittiöhygienia ehkäisee tartuntoja

EHEC-bakteeri aiheuttaa paksusuolentulehduksen, jonka yleisimmät oireet ovat voimakkaat vatsan alueen kouristukset ja veriseksi muuttuva ripuli. Alkuvaiheessa voi esiintyä myös oksentelua. Myös oireettomia infektioita esiintyy varsinkin aikuisilla. 

Oireet alkavat yleensä 3-4 päivää tartunnan jälkeen ja kestävät 4-10 päivää. Noin 5-10 prosentilla tartunnan saaneista kehittyy hemolyyttis-ureeminen syndrooma (HUS), mikä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan. 

EHEC-tartuntojen ehkäisemiseksi kannattaa huolehtia hyvästä hygieniasta keittiössä, pestä kuumentamattomana syötävät kasvikset huolellisesti, syödä jauhelihatuotteet kypsennettynä ja välttää pastöroimattomia maitotuotteita. Lisäksi hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen estää tartuntojen leviämistä henkilöstä toiseen.

Vuodesta 2016 alkaen tartuntatautirekisteriin on raportoitu vuosittain keskimäärin 200 EHEC-tartuntaa. Tartunnoista yli puolet on peräisin ulkomailta. Vuosina 2001-2020 Suomessa EHEC-tartunnan saaneista kenelläkään ei todettu hemolyyttis-ureemista syndroomaa.

Naisten masennusoireet ja epäsäännöllinen syöminen lisääntyneet korona-aikana

Ma, 16/08/2021 - 10:42

Koronapandemia on vaikuttanut ihmisiin eri tavoin. Jyväskylän yliopiston kaksi tuoretta tutkimusta selvitti koronapandemian aikaisia muutoksia keski-ikäisten suomalaisten elintavoissa ja masennusoireissa sekä persoonallisuuden roolista näissä muutoksissa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa keski-ikäisten naisten elintapoja ja masennusoireita kartoitettiin ennen korona-aikaa sekä maaliskuusta kesäkuuhun 2020 vallinneiden poikkeusolojen alussa ja lopussa. Keski-ikäiset naiset raportoivat enemmän masennusoireita ja epäsäännöllisempää ruokailurytmiä poikkeusolojen loppupuolella kuin ennen pandemiaa. Toisaalta alkoholin käytössä ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa muutoksia ei havaittu.

Kysyttäessä omaa arviota fyysisen aktiivisuuden muutoksista korona-aikana hieman vajaa puolet naisista kertoi vähentäneensä liikkumista koronapandemian myötä, noin kolmasosa sen pysyneen ennallaan ja viidennes lisänneensä liikkumista.

Toisessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden muutoksia selvitettiin sekä naisilla että miehillä. Naiset raportoivat miehiä enemmän sekä lisänneensä että vähentäneensä liikkumista, kun taas miehet useammin raportoivat liikkumisensa pysyneen ennallaan.

Persoonallisuudella merkitystä pandemiaan sopeutumisessa

Molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin myös persoonallisuuden piirteiden merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa. Ulospäinsuuntautuneemmat naiset raportoivat vähentäneensä alkoholin käyttöä ja muuttaneensa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan verrattuna vähemmän ulospäinsuuntautuneisiin naisiin. 

- Poikkeusolojen aikana suositeltiin vahvasti sosiaalisten kontaktien vähentämistä ja esimerkiksi ravintolat olivat osittain suljettuina. Ystävien tapaamisen ja ulkona syömisen vähentyminen voi selittää ulospäinsuuntautuneempien naisten muutosta terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholin käyttöön, pohtii tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Korkeita pistemääriä neuroottisuudessa saaneet naiset raportoivat sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia ruokailutottumuksissaan. Neuroottiset ominaisuudet, kuten hermostuneisuus ja ahdistuneisuus ovat Kekäläisen mukaan voineet pandemia-aikana näyttäytyä sekä tunnesyömisenä että toisaalta tarkkaavaisena ruokavalion seuraamisena.

Epäsuotuisien muutosten havaittiin kasautuvan samoille naisille.

- Niillä naisilla, joilla ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi, myös masennusoireet ja alkoholin käyttö lisääntyivät.

Verenluovuttajia tarvitaan joka päivä

Pe, 13/08/2021 - 11:40

Potilaat eivät pidä kesälomaa. Syöpä- ja leikkauspotilaat, synnyttävät äidit, keskoslapset ja onnettomuuksien uhrit tarvitsevat verivalmisteita joka päivä. Luovutetusta verestä tehtävät verivalmisteet eivät kestä pitkää varastointia, ja tämän takia uutta verta tarvitaan jatkuvasti.

Helteinen kesä ja koronapandemia on tuoneet haasteita löytää riittävästi luovuttajia. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan noin 800 verenluovutusta riittävän verivalmistemäärän saamiseksi. Luovuttajia tarvitaan kaikista veriryhmistä. Veripalvelu on aktiivisesti kutsunut luovuttajia niin tekstiviesteillä kuin soittamalla. Toistaiseksi luovuttajia on riittänyt.

Uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti

Monet verenluovuttajista ovat erittäin sitoutuneita ja käyvät luovuttamassa vuosi toisensa jälkeen. Osa joutuu kuitenkin lopettamaan tai keskeyttämään verenluovutukset esimerkiksi ikääntymisen, elämäntilanteen tai sairauksien takia. Siksi myös uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti. 

Ensimmäistä kertaa verta voi luovuttaa 18–59 -vuotiaana. Jokainen ensimmäistä luovutusta pohtiva voi testata soveltuvuutensa verenluovuttajaksi osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi.

Miehille suositellaan enintään 3–4 luovutuskertaa vuodessa. 18–25 -vuotiaille naisille suositellaan enintään yhtä luovutuskertaa vuodessa ja muille naisille 2–3 luovutuskertaa.

Veripalvelulla on koko koronavirusepidemian ajan ollut vahvat varotoimet, jotta luovuttaminen on turvallista. Koronavirusrokote ei estä verenluovutusta. Verenluovutukseen tulee varata aika Veripalvelun sivuilta. Kiinteiden luovutuspisteiden lisäksi Veripalvelu järjestää myös eri paikkakunnilla verenluovutustilaisuuksia.